Kokemuksia Mensan jäsenistä

Olen mensalainen, ja minun kokemukseni mukaan he ovat Suomen parhaita keskustelijoita (muun ohessa). Kukan tuntemani ei kuuntele hevy-rockia, vaikka se varmaan olisi kiinnsotavaa. Petankkia pelaa moni. Kaikki lukevat kirjoja.

Miten muuten teekkariksi pääsee lukematta? Oletko varma, että ovat mensalaisia? Oletko nähnyt jäsenkortin?

Mitä ilmansuuntiin tulee, olen nainen ja tiedän täsmälleen, mihin aurinko laskee ja mistä se nousee eri vuodenaikoina. Ja missä on Pohjantähti. Pitääkö muutakin tietää?

"Omani on kuulemma 138 (sama kuin Hermann Goeringillä)"

Tuo Goering on Göering(natsiupseeri, jota tulkitsen sinun tarkoittavan).
Mutta se olennaisempi asia: kyseisellä Hermannilla tuo äo luku on keskihajonnalla 16. Onko omasikin kyseisellä hajonnalla?

....olisi Mensan jäsenyyteen riittävä ÄO, ymmärtäisit, että otantasi mensalaisista (ja sellaisiksi sopivista) ei ole kovin kattava etkä voi sen pohjalta vielä sanoa mitään mensalaisista.

Minä sain 127 vaikka laitoin yhden osion plörinäksi kun en tykännyt siitä. En muuten koskaan päässyt edes lukioon.

Minäkin olen mensalainen. Kuuntelen kyllä "heavy-Rockia", enkä nyt tarkoita edes loortia ja scorppionsia. Osaan kai enimmäkseen suomea, mutta käsin kirjoitettuna syntyy käsittämätöntä hieroglyfiä. Osaan neljä ilmansuuntaa, mutta välisuunnat olen unohtanut (olen mies). Kirjoja olen lukenut useita, tosin en ole teekkaritaustainen.

Eli väitteistäsi hieman tulkinnasta riippuen 2-3 kalahtaa minua jalkaan. => et voi olla aivan hakoteillä :)

Vaikka englannin ja saksan kielessä kirjoitetaan kielet isolla ( I speak English jne), suomen kieltä ei saa raiskata isoilla kirjaimilla lauseyhteyksissä, johon isot kirjaimet eivät todellakaan kuulu. Jos valittaa MUIDEN kielitaidosta, on suositeltavaa osata itse ko. kieli moitteettomasti!
Mitään Suomen kieltä ei ole olemassa!



Suomi kirjoitetaan isolla, kun on maantieteellisestä paikasta kyse, ko. maan kieli (ja suomessa muidenkin maiden kieli, esim. englannin kieli) pienellä!!!

Tunnen yhden Mensan jäsenen oikein hyvin, olen naimisissa hänen kanssaan. Hän puhuu ja kirjoittaa seitsemää kieltä, on opiskellut niitä Helsingin yliopistolla ja käyttää 5-6 kieltä työssään.

Hänellä on myös muutama mitali suunnistuksesta, meillä on luetteluja kirjoja niin, etteivät hyllyt riitä ja olimme April Jazzin muutamassa konsertissa.

Yleistät siis väärin. Voisin sanoa myös, että väitteesi ovat hyvin tyhmiä. Ei se mitään, kai sinullekin on löytynyt työpaikka yhteiskunnasta. Kaikkia meitä tarvitaan, vaikka kaikkien ei tarvitse viihtyä kaikkien seurassa.

Älykkäät osaavat ennustaa hieman muita paremmin. Älykäs osaa esim sanoa, millainen pallojono seuraa aikaisempien pallojonojen trendistä. Älykkäät voivat onnistua hahmottamaan trendejä hieman muita paremmin. Älykäs saattaa jopa ymmärtää massan ja energian yhteyden vaikka sitä ei kukaan hänelle kertoisi. Älykkyydesta saattaa olla yllättävää etua, vaikka ei osaisikaan suomen kielioppia kunnolla.

Oletko itse asioita yksioikoisesti ajatteleva, joka yrittää antaa itsestään pätevän kuvan? Se oli päällimmäinen mieleen tuleva ajatus. Sori.

Sinulla tuntuu olevan melko stereotyyppinen kuva "älykkäästä ihmisestä". Luuletko, että ihmisen pitäisi täyttää kaikki mahdolliset järjellisyyden ja tietävyyden vaatimukset ollakseen älykäs? Ihminen ei ole kone, eikä kukaan sillä tavalla älykäs.

Älykkyyttä on montaa eri sorttia. On aivan normaalia, että kaikki älykkäiksi luokitellut henkilöt eivät ole päteviä esim. kirjallisessa ilmaisussa tai ilmansuuntien ymmärtämisessä. Kukaan ei voi olla kaikessa hyvä, ei edes "nero".

Lisäksi on otettava huomioon myös eilaiset "häiriöt", jotka näyttävät olevan suhteellisen yleisiä. On lukihäiriötä, jolloin juuri teksti voi tuottaa ongelmia, mutta matemaattisten asioiden ymmärtäminen saattaa silti sujua hyvin. Ilmansuuntien ymmärtämättömyyskin voi liittyä tuonkaltaisiin häiriöihin. Samoin joillekin voi tuottaa ongelmia ajatella kolmiulotteisia asioita jne.

Lisäksi: ihminen ei yleensä opi/ymmärrä asioita, jotka eivät oikeasti kiinnosta. Kun motivoitunut oppias miettii pyörähdysintegraaleja, joku toinen oppilas voi samalla kehitellä mielessään vaikkapa jauhoteoriotaan.

Toisaalta todistit hienosti alkutekstilläsi, kuinka testi-älykkyys ja sosiaalinen älykkyys eivät käy ollenkaan käsi kädessä.

"Mainittakoon että työni ohessa olen tavannut Mensan jäseniä tai todistettavasti sellaiseksi kelpaavia, joista eräät 1) eivät osaa kirjoittaa normaalia Suomen kieltä..."

Keskellä lausetta suomen kieli kirjoitetaan pienellä. Suositus koskee mensalaisia ja ei-mensalaisia.

Tunnen jollain tavoin toista sataa Suomen Mensan jäsentä. Kaikki eivät osaa kirjoittaa virheetöntä suomea, mutta osa kirjoiottaa erinomaisesti. Minä olen ehkä mensalaista keskitasoa.

Mitä hyötyä mensan jäsenyydestä edes on? Miksi vaivautua, vaikka pääsisikin?

En tiedä, mutta kokemuksesta sanon, että monet älykkäät ihmiset eivät vain kehitä tätä puoltaan itsessään (älykkyys). Minä itse olen ollut nuorempana hyvin tunneherkkä enkä oikein osannut ilmaista näkemyksiäni. Tunnollisesti tein kaikki annetut tehtävät ja opiskelin. Nyt 25-vuotiaana tajuan, että elämä odottaa minua. Osaan periaatteessa hyvin monia asioita, koska olen ollut tunnollinen kuuntelija enkä ole arvostellut ihmisiä. Lisäksi olen auttanut monia ihmisiä omasta halustani. Olen nimittäin ollut jo nuoresta pitäen sen verran viisas, että olen ymmärtänyt, että tiedon jakaminen toisen kanssa on kehittävää puolin ja toisin. Toisen rationaalinen arvostelukin voi olla myös toisinaan hyvästä. Ainakin entinen graduohjaajani sanoi suoraan minulle, että minun on muutettava opiskeluasennettani. Hän oli aivan oikeassa.

Aloittaja voi olla oikeassa, että monet mensalaiset eivät osaa edes kirjoittaa kunnolla, mutta kyseessä voi olla puhtaasti se tosiasia, että he eivät ole tarvinneet tätä taitoa mihinkään. Itsekin opettelin kirjoittamaan kunnolla vasta noin pari vuotta sitten. Sitä ennen ilmaisin itseäni milloin mitekin. On aina muistettava, että ihminen kehittää itsessään niitä puolia, jotka kokee tarpeelliseksi.

Kysymys yleisestikin älykkäille miehille, miksi koette, että ihmissuhdetaitoja/muiden ymmärtämistä ei tarvitse kehittää? Tätä en voi ymmärtää edelleenkään.

Entäpä jos nämä Mensan testit suosivat vain lievästi autistisia ihmisiä; jotka nopeasti pystyvät ratkomaan kiertosuuntia, mikä ei kuulu joukkoon yms.? Siksipä sitten sosiaalinen älykkyys onkin sitten usein "alle 100".
Tuolla ennemmin kirjoitettiin "myötäpäivästä"......Ei se Aurinko mihinkään liiku, Kyllä Se pysyy ihan vaan paikallaan...Ja Maapallo pyörii ja silloin näyttää siltä että Aurinko menee taivaankannen yli.

On muuten jännä huomata, että tietokeskeiset ja älykkäät ihmiset koetaan joskus autistisiksi. Olen itse nainen ja pidän rationaalisesta keskustelusta sekä analysoimisesta. Olen kuullut, että minua pidetään hieman autistisena.... Oikeasti se on puolustuskeino sille, että ei paljasta mitä ajattelee keskiverron ihmisen ajattelusta.

Profilointitutkimus ei ollenkaan poissulkenut lievää autismia, päinvastoin tuli mieleeni ovatko mensalaiset narsisteja tai sosiopaattejakin....
Vaikka niinhän se on monella ei-mensalaisellakin; pidetään itseään parempana ja taitavempana kuin "muut".

Vanhan kaivelua, mutta tartun vielä tuohon aloittajan tekstiin, hänen työpaikkatuttavuuksiinsa. Jos on totta, voisin kuvitella, että kyseessä on tietotekniikkafirma, johon on hankittu nuoria älypäitä kavereita koodaajiksi. Heidän mielenkiintonsa saattaa olla aika yksipuolisesti suuntautunutta. Lisäksi he saattavat vieläpä liioitella tilannetta ulkopuoliselle kauhistelijalle.

Oma älykkyyteni on vain 125. Ei Mensaan, eikä kiinnostakkaan olla tietoinen älykkyydestä.

Olin äidinkielessä 5 oppilas lukiossa, koska koin tekstitaidon säännöt sekavana ja rajoittavana. Luin kuitenkin ennen kirjotuksia paljon edellisiä yo kirjoituksia ja sisäistin sitten homman ja nopealla rustaamisella tulikin M vaikka oli kiire lähimpään kuppilaan kavereiden kanssa. Opettaja tuli sen jälkeen sanomaan, että ajatukseni teksteissä oli ainutlaatuista aina ja minulla oli paljon päässä asioita joita pitäisi saada tekstimuotoon. Olin otettu koska en ole pitänyt itseäni koskaan älykkäänä, koska en osannut matikkaa.
No pääsykokeita varten olen nyt omaksunut hirveän läjän fyssaa ja matikkaa, ja täydet pojot tuli tehvävistä.

päätelmäksi tuli, että kouluissa opetetut säännöt lausekkeisiin ynnä muihin kirjoituksiin rajoitti ajatteluani. En enään uskaltanut soveltaa mitään tai luoda mitään omia ajatusmalleja, koska yritin pänttää sääntöjä.

Rakastan keskusteluja ja väittelyjä. Olin koulussa filosofiassa priimus vaikka lintsaamisella ja alisuorittamisella sainkin 7 ja 8. Se ainakin muutti minun ajattelu ja keskustelutapaa. Keskusteluissa ja väittelyissä olen vahvimmillani.

Harmi, ettei sillä ole paljoa käyttöä töissä tai pääsykokeissa.

Kuuntelen muiden mielestä outoa musaa kuten Merce-mermories. Owseyta, Phaeleta ja Feinttia. Tykkään yksin fiilistelystä ja nautiskelusta. Ja muutenkin poikkean ystävieni mukaan jotenkin muista.


Ehkä siksi, että tiedän olevani tietämätön. Ja edellä mainitut asiat kertovat vain sen, että olen yksilö. En piilonero tai nero ja syrjäytynyt. Älykkyys on jotenkin niin hyytelömäinen löllö jota on vaikea pitää ryhdissä. Yksilöllisyys ja miten koemme asiat tekevät meistä erilaisia ja joku nyt on keksinyt mittaamaan sitä pisteillä.

Kokemuksia on muutamasta tämän porukan jäsenestä. Enpä halua tuntea enempää. Miksi haluaisin "kaveerata" ihmisen kanssa, sellaisen, joka pitää joko avoimesti tai selän takana meitä muita vähä-älyisinä.

Älykkyyden pitäisi olla positiivinen asia. Kun on tarpeeksi älykkyyttä, niin tämä porukka haluaa rajata täysin yksiselitteisesti vähemmän älykkäät ulos kaveripiiristään.

Älykäs tästä porukasta varmaan osaa ratkaista pulman. Kertoako ystäväpiirissään suoraan kuuluvansa porukkaan joka pitää muita (98 % ihmisistä) älyltään vajaampina kuin itse, vai jättääkö asian kertomatta ystävilleen, että pitää heitä selän takana älyllisiltä ominaisuuksiltaan epäkelpoina seuran jäseniksi.

Ehkäpä siinä mietittävää seuran kokouksiin.

Miten ihmeessä aloittajalla itsellään voi olla noin paljon kirjoitus- ja kielioppivirheitä? Ihmettelen suuresti miten on voinut päästä äidinkielen kirjoituksista läpi kun kirjoittaa suomen kielenkin isolla alkukirjaimella. Itselläni on pisteen parempi ÄO kuin aloittajalla ja mikään väittämistä ei pidä kohdallani paikkansa. Kuuntelen kyllä mm. Slayeria, mutta edes aloittaja ei voi väittää sen olevan "heavy-rockia". En halua edes tietää mitä hän tarkoittaa "heavy-rockilla".

Mikä siinä onkin, että pitää tieten tahtoen pitää kiinni sellaisesta kliseisestä älykkyyden kuvasta. Ei ole mitään tiettyjä kirjoja tai musiikkia, joihin pitäisi perehtyä ollakseen älykäs (yleissivistys on sitten asia erikseen ja sitä voi jokainen opetella älykkyysosamäärästä riippumatta).

Ei musiikkimaku tee kenestäkään tyhmempää tai fiksumpaa; sen sijaan mitä monipuolisemmin sitä kuuntelee, sen alan osaaminen kehittyy laajemmin. Itse olen vuosia soittanut klassista, mutta kuuntelen Cheekiä just silloin kun siltä tuntuu. :D Eikä se hetkauta mun älykkyysosamäärää suuntaan tai toiseen.

Ja mitä tähän ikuiseen "mensalaisten tunneälyttömyyteen" tulee, niin tuskinpa se siihen Mensan testiin liittyy millään lailla. Tähän mennessä kaikki, joihin olen tutustunut, ovat olleet mukavia ja fiksuja, eivätkä millään lailla pidä älykkyydestään turhaa meteliä. Se on vain ominaisuus muiden joukossa. Tietty tumpeloita yksilöitä voi (halutessaan) löytää varmasti runsain määrin mistä tahansa... :D

Pari juttua teille mensalaisille: on muutamia henkilöitä, jotka eivät pysty lukemaan näkönsä takia ja myös muutamia henkilöitä, jotka eivät pysty kuntelemaan musiikia. Mihin kategoriaan laitetaan henkilöt, jotka eivät ota toisia huomioon ajatellen älykkyyttä,,? Ajatellen myös kuuluisia muusikoita, tai taiteilijoita...esim. mitähän on tämä "(mensalaisuus)".. ? Kertokaa mulle sen jutun ideologia nyt alukisi. Tiedätte mitä tarkoitin em. mestareilla.

En tiedä oliko tuo vanha avaus ihan vitsillä tehty, mutta mikään mainittu asia ei liity älykkyyteen.

Kyllä huonosti kirjoittava hevari, joka ei lue romaaneja voi olla äärimmäisen älykäs.

Tai klassista musiikkia kuunteleva lukutoukka voi olla poikkeuksellisen uuno.

Kirjoja lukemalla opitaan asioita, viisastutaan ja näillä tiedoilla ja opeilla voidaan saada hyvä koulutus ja sitä kautta saada hyväpalkkainen työ ja luoda hieno työura vaikka ei sitten kovin älykäs olisikaan. Tiedän monia tapauksia.

Yhtälailla monia älykkäitä viruu tänäkin hetkenä työttöminä.

Älykkäät kun eivät välttämättä ole aina äärisosiaalisia ja työyhteisössä esiin tullut älykkyys voi aiheuttaa kateutta ja/tai muiden ei niin älykkäiden jopa turhauttaa älykköä.

https://www.bbc.co.uk/programmes/b00hn277
Olikohan tuo? Kuulin vain jostain dokumentistä, että noita Mensan testejäkin voi harjoitella. Se ei ihan synnynnäistä ole. Yleensä utelias ja kaikelle avoin elämäntapa myös tuottaa älykkyyttä, kun aivot ovat enemmän toiminnassa. Siinä matkalla esim. kirjoja tulee luettua, kieliä opiskeltua, tutkintoja suoritettua, ihmisiä tavattua. Tai sitten voit olla vain synnynnäinen nero.
https://www.washingtonpost.com/archive/politics/1989/08/21/biology-and-upbringing-affect-iq-study-says/59ed01e3-2489-4600-b405-18ba4dd71919/?utm_term=.143332e23ac4
Tietysti se Mensan testi testaa sitä tietynlaista kuvioitten hahmotusta, koska olisi vaikea testata universaalisti muuta.

Mensan jäsenyys ei kerro muuta kuin että henkilöllä on motivaatiota ja kiinnostusta olla Mensan jäsen.

Tapailin yhtä Mensalaista jonkin aikaa ja joitain yksittäisiä juttuja jäi mieleen. Vähän vainoharhainen ja ylimielinen tapaus. Teki havainnoistaan usein tulkintoja, joita luonnolliseti piti oikeina. Esimerkiksi kun nukuimme samassa sängyssä, niin aamulla hän saattoi todeta, ettei pidä mahdollisena sitä, että olisin yön aikana unissani, tai tiedostamattani rytännyt vahingossa väliimme peiton niin, etten koske häneen. Saattoi olla ulkonäkökompleksia, koska itse olen atleetti ja hän on kotletti. Ei siis ollut läppä, vaan päätteli näin antoi loogisen, mutta ontuvan selityksen. Lisäksi hän korosti muutenkin kuinka tärkeää kosketus hänelle on. Joka tapauksessa hän ajatteli asian oikeasti ja "perustellusti" olevan näin. No ei ollut, eikä mun kannalla asiaan ollut merkitystä.

Älylisesti en pitänyt häntä mitenkään poikkeuksellisena, vaan lähellä Mensarajaa (98%) olevana "mallioppilaana", joita mahtuu melkein joka luokalle yksi. Esimerkiksi seuraavaan "älytehtävään",

9=90
8=72
7=56
6=42
3=??

hän vastasi 18. Mun mielestä vastaus on 12 ja VAIN 12. Menemättä ratkaisun yksityiskohtiin, niin hän puhui, että näissä voi olla monta oikeaa vastausta, että virallinen testipatteristo plaa...plaa. Pysäytin selittelyn ja kysyin onko Occam tuttu periaate, että meneekö se niin, että kaikki mahdolliset vastaukset, joille keksitään selitys on oikeita. Vastauksena taas selittelyä tulkinnoista. Annoin asian olla, koska ei suostunut olemaan väärässä, tai edes keskustelemaan kumpaan vastaukseen päädytään mahdollisimman vähillä selityksillä ( X=X(X 1) vs. seli,seli ). Toki tämä ei ollut kuviopäättelytesti, joita virallisessa testissä käytetään, mutta pidän tuota tehtävää sen verran helppona, että tuo menee oikein, mikäli omaa mensalaiselle tyypillisen numeerisen lahjakkuuden, ellei sitten ole rajatapaus, tai kuviotestiorientoitunut.
Joillekkin em. esimerkit ehkä kertovat riittävästi ja tunnistavat tämän "Mensatyypin".

Itse olen kotitestannut Mensan pikatestillä 5 kertaa ja saanut 140 lähenteleviä lukemia. Pari kertaa 138/99,4%, joka on myös lähellä testieni keskiarvoa (keskihajonta 15, testi mensan sivuilla). Hän on Suomen Mensan entinen puheenjohtaja.

päissään tehtynä mensan kotitesti 140....eli se siitä

Älykkyys, viisaus ja lahjakkuus ovat ominaisuuksia jotka harvoin esiintyvät samalla henkilöllä.
Onko niin, että tyhmimmät Mensan jäsenet ylpeilevät jäsenyydellä ja viisaat salaavat sen.

minä olin mensan testissä ja läpäisin sen. en liittynyt. en pidä tuollaisista jutuista. menin vaan testiin eikä siitä tiedä kuin yksi ihminen. olin utelias minkälainen se testi oli. aivan typerä. ei siinä mitata mitään todellista älykkyyttä jota on monenlaista vaan se on palikkatesti.

parhaiten pärjäävät testissä sellaiset henkilöt jotka ovat ratkaisseet erilaisia tehtäviä tai pelanneet jotain pelejä. minä en ole koskaan pelannut edes pasianssia enkä muitakaan matemaattisia pelejä. silti läpäisin helposti.

se testi on päättelyjuttu eikä todellakkaan kerro mitään ihmisen älykkyydestä. olen tosiaan salannut asian. mitä sellaisella testillä on väliä ei se kerro ihmisestä yhtään mitään.

jos nyt joku alkaa urputtaa pienistä kirjaimista tms niin tiedoksi vaan EVVK.

Onneksi minulla ei ole kokemuksia Mensan jäsenistä. Saavat siten olla erityisen rauhassa. Kaikkeen tarvittavaan olen itse joutunut etsimään vastaukset. En usko, että Mensan jäsenillä edes olisi aikaa vastata saatikka mahdollisuuksia yltää vaatimuksiin. On silti kiva, että Mensa on luotu ihmisille. Koneet ovat kuitenkin monissa asioissa voittajia myös Mensan aiheissa. No - ne on rakennettu siihen tarkoitukseen. Tai sitten Mensalla on testejä, joista en tiedä.

Itselleni riittäisi, että rakennettaisiin kunnollisia tekoälyjärjestelmiä, jotka kykenisivät vastaamaan kun ihmiset eivät yllä. Olisi kiva saada pikaratkaisut esim. lääketieteen, matematiikan, kemian, fysiikan,teknologian, supersivilisaatioiden, ekstraterrestriaalien jne. ongelmiin. Oikeastaan en tarkoita Google-tyyppistä vastauskonetta vaan rakenteellisten äärettömyyksien näytteistävää kaikenlaskentakonetta - oli se sitten kvanttitietokone tms. Vastausten lisäksi se hallitsisi kysymykset erityisen monimutkaisiin yhdistelmiin. Yksinkertaisesti kaiken sen ratkaisemiseen, mikä on tunnettavissa.

Siitä on sitten mukava kehittää Mensan testejä paremmiksi, myös koneiden ja tekoälyjen testauksiin.

Lopuksi tosiaan onnittelisin vielä Mensan jäseniä siitä erityisestä rauhasta, jonka läsnäoloni sijoittuminen toisaalle mahdollistaa.

pitääpä vielä vastata, kun joku epäili etten ole käynyt testissä . kyllä olen käynyt testissä ja läpäisin sen helposti.

meitä oli siellä ehkäpä kymmenen en laskenut tarkasti.

lyijykynällä merkinnät. kaksi testin vastaanottajaa, mies ja nainen. melko nuoria.... 30 v... ehkäpä.

paikkaa en kerro. kirje tuli etanana. taisi vastaus viipyä jonkin aikaa, ehkäpä 2-3 vk, en muista enään. pyydettiin liittymään jäseneksi.

vielä tallella kirje, joten anna osoitteesi, nimesi, puhnumbasi niin lähetän sinulle tulokseni.

siellä oli kaksi tuttua, valvojaa, kun testin jälkeen toivottivat kaksi henkilöä miehen ja naisen tervetulleeksi mensan jäseniksi. vähän ihmettelin asiaa. en tiedä läpäisivätkö testin.

ennen testiä sanottiin ettei kannata jäädä jumittamaan yhteen tehtävään liian kauan vaan tehdä eteenpäin. minä vastasin kaikkiin kysymyksiin ja aikaakin jäi vielä.

että sinä epäilijä ole vaan rauhassa äläkä ole kateellinen jos olen läpäissyt sen testin enkä liittynyt huuhaa porukkaan.

muuten siinä kirjeessä oli vielä allekirjoitus, mieshenkilö, soitin hänelle vielä ja tarkistin asian. kovasti kehoitti liittymään. kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. palikkatesti mikä palikkatesti.

suunsoittaja/vattuilija en vastaa enään sinulle.... ei kiinnosta tyhmät ihmiset

Millainen on ÄO-testin tehnyt henkilö tuloksella parempi kuin 98% oletuksella että testi on oikein standardoitu?

Lyhyesti sanoen, ihan millainen vaan ikinä voit kuvitella ihmisen olevan. Hän voi vaikuttaa debiililtä, sosiaalisesti rajoittuneelta, kutsujen ilopilleriltä, hullulta tiedemiehiltä, muotigurulta, vaihtoehtoja on loputtomasti.

Valitettavasti myös Trump saattaisi kuulua tähän joukkoon, mikä kertookin jo kaiken ja samalla ei kuitenkaan mitään.

Hyvin älykäs ihminen voi kyseenalaistaa kaiken, jopa ÄO:n merkityksen (tämä on aika harvinaista) tai hän voi olla äärimmäisen konservatiivinen, pitäisikö sanoa Klinge eri asioiden suhteen.

Hyvn älykäs ihminen voi ostaa vaatteensa Tokmannilta tai kierrätyksestä, mikä on melkein sama asia. Toisaalta hän voi pukeutua äärimmäisen tyylikkäästi ja omata tietyn ilmeen niille, jotka eivät ymmärrä tyylistä mitään.

Hyvin älykäs ihminen voi tulla mistä tahansa sosiaaliluokasta ja tämä tietenkin määrittää osittain hänen ulkoisen habituksensa. Kyseessä on ihan sama asia kuin se, että yrität määritellä ihmistä, jolla on kynä kädessä ja joka täyttää kaavaketta.

Asiaa mutkistaa tietysti vielä sekin, että kaikki testin hienosti suorittaneet eivät saa reaalimaailmassa aikaan mitään eikä tämä johdu vain tahdon puutteesta, Mutta yleensä ÄO korreloi hyvin opintomenestyksen ja myöhemmän ammatin ja sitä kautta korkeiden tulojen kanssa.

Mutta dyykkarien joukossa on myös potentiaalisia mensalaisia. Ja ne, jotka pukeutuvat kuin dyykkarit, lienevät merkittävä ryhmä älykkäiden keskuudessa. He eivät vain oivalla pukeutumiseen liittyvää monimutkaista sääntöihin perustuvaa hienon hienoa maailmaa.

Viimemainittu korreloi varmaan ns. sosiaalisten kykyjen puutteiden kanssa: muoti näyttäytyy turhuutena kun taas yhtälöt ovat paljon mielekkäämpiä, vaikka kumpikin esittävät yleistyksiä maailmasta. Sosiaalisesti rajoittuneen on syytä olla todella lahjakas jossakin, muuten saattaa sossu kutsua.

Hyvin älykäs omaa yleensä hyvän itsetuntemuksen, tiedon siitä, missä on hyvä ja missä ei. Siksi ne älykkäät, jotka eivät ole nörttejä tai numeronmurskaajia, osaavat kehittää itseään eri aloilla asiantuntijoiksi.

Kaikkein lahjattomimmat, mutta älykkäät löytyvät virkamiesten ja poliitikkojen joukosta.

Ainoa vastaukseni kysymykseen siis on, hyvin älykäs voi olla millainen vain: älykkäitä yhdistää vain yksi asia.

Älykkyyttä voidaan tarkastella kahden tekijän, habituksen ja valinnan välisenä symbioosina ja jännitteenä. Habitus tarkoittaa kaikkea ulkoiseen olemukseen liittyvää sekä tapaa ajatella viitekehyksensä kautta, valinta on taas tekemisessä sen kanssa, mitä ihminen tekee itsestään omilla valinnoillaan.

Älykäs voi olla mitä hyvänsä, mutta mikä hyvänsä ei kuitenkaan ole älykkyyttä. Luonnonroskaaminen tai Hummerilla ajo ei ole älykkyyttä, sillä älykkääseen toimintaan sisältyy tietoa ja ajattelua. Älykäs voi silti olla täydellisen piittaamaton ympäristöstään, toisista ihmisistä, maailmasta ja asettaa vain itsensä kaikessa toiminnassaan etusijalle.

Älykkyys ei siksi määrity kovinkaan yksinkertaisesti. Mikä tahansa toiminta ja valinta voi heijastaa älykkyyttä, vaikka päätelmäketju olisikin todella lyhyt. Joku älykäs ajattelee ja toimii näin:
"Heitän tämän pullon järveen, koska en viitsi palauttaa sitä kauppaan. En piittaa, mitä pullolle sen jälkeen tapahtuu. Jos siitä aiheutuu jollekulle haittaa, en ota siitä vastuuta, koska en voi tietää asiaa."
Tällainen toiminta ei ole yhteiskunnan kannalta älykästä ja saa tuskin suosiota älykkäiden joukossakaan. Mutta kyseinen piittaamaton henkilö kuitenkin toimii omalta kannaltaan katsoen älykkäästi. Hän säästää aikaa ja vaivaa ja antaa toisten hoitaa kustannukset.
Joku voi huomauttaa, että ko. tyyppi ei toimi edes omalta kannaltaan täysin viisaasti, koska välttää liikuntaa ja vaivannäköä ja siten viime kädessä aiheuttaa haittaa itselleen.
Tästä pääsemmekin älykkään toiminnan minimivaatimukseen: älykäs toiminta antaa maksimimäärän hyötyä ja minimimäärän haittaa toimijalle. Jos esimerkiksi älykäs henkilö ei halua harrastaa liikuntaa, vaan viettää koko aikansa pelaten netissä, voimme varmuudella sanoa, että hän ei toimi älykkäästi.
Jokaisen ihmisen pysyäkseen hyvässä fyysisessä kunnossa joutuu liikkumaan, vaikka hänen toimintansa netissä tuottaisikin hänelle hyvin paljon muuta hyötyä. Hyvä fyysinen kunto taas helpottaa myös nettipelaamista jne. Älykäs ei voi paeta ainakaan vielä ihmisen biologiaa.

On kysymyksiä, jotka vaikuttavat neutraaleilta älykkäälle toiminnalle. Pitäisikö pukeutua hyvin on tyypillisesti tällainen, jossa älykäs voi esittää hyviä perusteita mille tahansa pukeutumisen tavalle. Kuitenkaan tässäkään kysymyksessä ei ole kaikki aivan selvää. On tilanteita, jossa on älykästä pukeutua hyvin, kuten työhaastattelut tai juhlat. Sukulaisia voi toki ärsyttää ja ehkä tämä ei liikuta älykästä, mutta työhaastatteluihin on parasta pukeutua siististi, muuten vaikutelma työnantajalle jää liian kielteiseksi.

Mielipiteen määritteleminen älykkääksi tai tyhmäksi on toivottoman vaikeaa, vaikka juuri tämä palsta sangen estottomasti ruokkii käsitystä, jonka mukaan joku ihminen voidaan luokitella mielipiteensä perusteella tyhmäksi tai älykkääksi. Tietysti on itsestäänselviä vastaesimerkkejä: jos uskoo tosissaan kuun olevan juustoa, ei mitä ilmeisimmin ole älykäs. Tai sitten on kehittänyt poikkeuksellisen mutkikkaan todisteluketjun asiaa tukemaan.

Itse kuitenkin ajattelen, että älykkyyteen kuuluu myös perusvaatimuksena tietty havaintokyky, päättelykyvyn ohella. Näin ollen, kuun juustomaisuus täytyy myös perustella empiirisesti uskottavalla tavalla. Toisaalta on totta, että psyykkisesti sairaat ihmiset voivat olla älykkäitä ja heillä voi olla hyvin erikoislaatuisia uskomuksia. Mielellään kuitenkin sanoisin, että he eivät ole kaikessa suhteessa älykkäitä, koska sairaus rajoittaa älyn toimintaa.

Kysymys älykkyyden suhteesta testimenestykseen on oma lukunsa. Totean vain sen, että henkilö, joka löytää testistä useita hyvin perusteltuja tapoja vastata kysymyksiin, on älykkäämpi kuin, se joka vastaa oikein kysymyksiin, mutta ei koskaan löydä muita mahdollisuuksia. Ja toki, vielä älykkäämpi on se, joka suunnittelee testin, joka ottaa huomioon erilaiset vaihtoehdot ja älykkäin se, joka kykenee yhdistämään luovuutta avoimeen maailmaan, jossa ei ole valmiita vastauksia tarjolla. Einstein on ikoninen esimerkki älykkyydestä.

Tieto ja älykkyys rakentuvat mielenkiintoisella tavalla: mitä älykkäämpi ihminen on, sitä enemmän hän kykenee käyttämään tietoa hyväkseen ongelmanratkaisuissaan ja luomaan uutta tietoa ja pääsemään jopa faktojen taakse yleisimpiin periaatteisiin.

Myönnän kuitenkin, että yksittäisissä tapauksissa älykäs voi toimia häntä itseään hyödyttävissä tapauksissakin kuin idiootti. Tiedetään, että monet älykkäät ovat lahjakkaita sotkemaan yksityiselämänsä totaalisesti. Tässä tapauksessa kyky mielenhallintaan on näillä ihmisiltä vähäinen.

Tällä palstalla esitetty älykkyystestissä ollut lukusarja on mielenkiintoinen siksi, että antaa kuvan siitä, kuinka hankalaa tehtäviin vastaaminen "oikein" todella on:

Lukusarja oli siis 9=90, 8=72, 7=56, 6=42, 3=?

Tähän lukusarjaan liittyy eräitä piileviä oletuksia, jotka itseasiassa ovat tyypillisiä kaikille tarkoitettuihin älykkyystesteihin. Tärkein oletus on, että testin tekijä ei voi olla matemaatikko ja sen tekijä ei myöskään saa olla liian luova eikä älykäs.

Gaussin tapainen matemaatikko keksisi oitis lukusarjalle monia ellei peräti kymmeniä ratkaisuja, joten hänellä olisi varsin korkea todennäköisyys vastata tehtävään "väärin". Tällöin oikean vastauksen pitäisikin olla se, että vastaaja esittää yhden mahdollisen tulkinnan lukusarjalle.

Toinen aivan ilmiselvä vastaussääntö on se, että lukujen täytyy symboloida vain lukuja eli lukujen vastaus on itsessään luku, matemaattinen sarja. Esimerkiksi luku 3 voi symboloida monia asioita, jotka taas liittyvät toisiin jne.

Kolmanneksi, tehtävän oikein ratkaiseminen edellyttää yksinkertaisimman säännön löytämistä. Sääntö, jonka pihtiputaan mummokin ymmärtää, on tämän tehtävän kirjoittamaton sääntö.

Joudumme kuitenkin vaikeuksiin, kun mietimme, mikä on tehtävässä yksinkertaisinta. Yksinkertaisuus itse asiassa on kiinni tehtävän esittämismuodosta. Jos esimerkiksi mainittu numerosarja esitetään vaakasuoraan siten, että muut lukuparit ovat yhdessä sarjassa ja niiden alla kysymys 3=?, varmaan kaikki vastaavat tähän tehtävään 12. Se on oikea vastaus, koska tehtävässä etsitään lukupareihin liittyvää sääntöä.

Mutta jos tehtävä esitetään kaikki luvut allekkain pystysuoraan, oikea vastaus onkin tällöin 18. Voimme hyvin perustein ajatella, että kysymysmerkkinä ollut luku on 6, koska kyseinen luku jatkaa toisena olevien lukujen sarjaa. 10, 9, 8,7...6. Vastaus, jota etsittiin olisi luonnollisten lukujen sarja, joka tulee ilmi lukujen tarkastelusta. Piilevä ratkaisu on luonnollisesti kertolasku, josta puuttuu kerrottava luku ja se pitää päätellä kahdesta luvusta.

Tämä esimerkki kertoo tehtävänannon muodon määrittelyn tärkeydestä. Samaan tehtävään saadaan erilainen vastaus riippuen siitä, millaisen vihjeen tehtävän muoto tehtävästä antaa. Tehtävään pitäisi liittää selite eli yksinkertainen kuvaus hyväksyttävästä säännöstä, mutta jossakin tapauksessa kuvaus johtaisi niin selvästi ratkaisuun, että se ei enää mittaisikaan ratkaisijan älykkyyttä kovinkaan tarkasti.

Voimme tietenkin kiistellä asiasta ja kenties oikeudenmukaista olisi hyväksyä myös 12 vastaukseksi. Mutta tässä juuri törmäämme älykkyystestin ongelmiin: koko testin pitää palvella yhden ainoa oikean ratkaisun löytämistä. Testin pitää ilmiasultaan viitata selvästi vain yhteen ratkaisuun, joka on löydettävissä kuvioista tai tässä tapauksessa luvuista. Testin pitää olla todellakin muotoa 1 x=2, missä x on luonnollinen luku eikä luvuilla ole muita symbolisia merkityksiä.

Kuviopäättelystä löydämme vastaavia ongelmia. Kysymys on siitä, että tehtävässä on ensin oletettava testin ratkaisemiseen kuuluva piilevä oletus, jonka jälkeen ratkaisijan tulee löytää kuviosta selitteen mukaan ajatus esim. sarjan jatkamisesta. Mitä älykkäämpi ihminen on, sitä helpommin hän löytää erilaisia piileviä oletuksia testeistä myös lyhyen aikarajan puitteissa, mikä on hämmentävää ratkaisijalle.

Ratkaisijan pitäisi tavallaan ymmärtää se, mihin kysymykseen testin laatija haluaa vastauksen. Onneksi älykkyystesteissä yleensä on niin vähän aikaa, että vain hyvin harvat joutuvat pohtimaan tällaisia ongelmia. Hyvä älykkyystesti on sellainen, jossa yksinkertaisin ratkaisu tulee mieleen ensin.

Yksinkertainen neuvo poikkeavan älykkäälle testin suorittajalle on se, että juo itsensä riittävän känniin, jotta aivot eivät kykene liian moniin operaatioihin testin aikana. Toisaalta tällöin joudumme ongelmiin dopingkysymyksen kanssa. Joten parempi olisi, että tällainen henkilö tulisi tehtävään hyvin väsyneenä, jolloin tämä vastaisi keskivahvaa humalatilaa. Toivon mukaan joku toinen toisi henkilö testitilaisuuteen.

Testin yleinen ongelma voidaan kiteyttää siihen, että mihin tahansa informaatiota sisältävään sarjaan voidaan keksiä erilaisia sääntöjä. Ihminen on jopa kykenevä, kuten elokuva Kaunis Mieli osoittaa, löytämään sääntöjä ja merkityksiä sieltä, missä niitä ei ole tarkoitettu olevan. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan olisi se, että testin laatija määrittelee hyvin tarkasti sen, millaisia ratkaisuja hän testiin on hakemassa.

Viisaus on parempi kuin älykkyys!!

Älykkyyden merkki on kai se, että joutuu vääntämään muille rautalangasta asioita, jotka kokee itsestäänselvyyksiksi.