Persoonallisuutta puuttuu

Naisten profiilit ovat 80% kuolettavan tylsiä ja niistä lopuista ehkä joku 5% on sellaisia mitkä kolahtavat millään tasolla.

Oletteko te naiset siis kuolettavan tylsiä?

Vai onko niin että ei uskalla omalla naamallaan tuoda sitä omaa persoonallisuutta kehiin?

Vai mahtaako olla kysymys siitä, että riitetään pelkkään ulkonäköön?

Minä olen siitä kummallinen mies, että minä haluan naiselta oikeaa särmää. En mitään naapurintyttöä tai sen puoleen mitään seksikuningatartakaan.

Minä haluan naisen mielipiteillä, huumorintajulla, sivustyksellä, tyylillä (en tarkoita vaatetusta) ja täydellä persoonallisuudella.

Ja mikä se juttu on, että joka ikinen nainen harrastaa spinningiä, body combatia, body pumppia tai jotain muuta eksoottiselta kuullostavaa?

Olenko vähemmistössä miehistä, kun ensisijainen kriteeri kolahtaviin profiileihin on jokin erottuva särmä, eikä niinkään ulkonäkö tai urheilullisuus tms.?
363380
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 36

Vanhimmat

Suurin osa profiileista on aivan samanlaisia. Ainoita harrastuksia ovat spinning, lenkkeily ja body pump, joita nainen harrastaa 3-5 kertaa viikossa. Mistä semmoinen naisen kanssa voi puhua, jonka ainoita kiinnostuksen kohteita ovat liikunta, biletys ja TV?

Äänestä

oon huomannu ihan saman! Niin miehet kuin naisetkin voisivat vähän avata niitä luonteenpiirteiden kuvailujaan. Esim. huumorintajuinen ei kerro mitään, kertoisivat ennenmin mille nauravat. Musta sellainen samankaltaisuus kertoo välinpitämättömyydestä "kuulijoita" kohtaan, tai sitten ollaan vaan rohkeuden puutteesta niin persoonattomia, mene ja tiedä..

Äänestä
  • naisten profiileihin, mutta varmasti miesten kohdalla sama asia.

    No, mutta suomessa kun ollaan, niin on vain normaalia, että itsestä ei oikein haluta tuoda julki kuin se kaikkein normaalein puoli.

    Suomessa kun ei lähdetä voittamaan, vaan torjumaan häviötä. Pelaamaan varman päälle.

    Äänestä

  • b o r kirjoitti:

    naisten profiileihin, mutta varmasti miesten kohdalla sama asia.

    No, mutta suomessa kun ollaan, niin on vain normaalia, että itsestä ei oikein haluta tuoda julki kuin se kaikkein normaalein puoli.

    Suomessa kun ei lähdetä voittamaan, vaan torjumaan häviötä. Pelaamaan varman päälle.

    Olen samaa mieltä, että suomi24:lla on paljon, liian paljon persoonattomia profiileja. Naisena tosin luen miesten profiileja.

    Äänestä

  • Jena kirjoitti:

    Olen samaa mieltä, että suomi24:lla on paljon, liian paljon persoonattomia profiileja. Naisena tosin luen miesten profiileja.

    Uskoisin yhden syyn olevan siinä, että porukka varoo ylilyöntejä profiileissaan. Käydään ensin tutkailemassa muiden profiileja ja vedetään oma siihen harmaaseen massaan sopivaksi.

    Liian repäisevän profiilin kirjoittajalla kun on vaara tulla täysin väärinymmärretyksi. Yksi voi luulla, ettei sellaisen kirjoittajalla ole lääkitys kohdallaan, toinen pitää sitä pellenä, kolmas jonain ihme friikkinä ja erikoisuuden tavoittelijana. Toki se voi myös herättää huomiota positiivisesti.

    Niin, lisäksi suomalaiset ovat kyllä ihan kansana aika jäyhiä ja vähemmän räiskyviä, joten olisiko yhtenä syynä tuo geeniperimämme?

    Äänestä

Mulla oli ensin kuvallinen profiili jossa pitkästi kerroin otsikoitten mukaisista asioista, mulla on aikalailla laajat kiinnostuksen kohteet ja harrastukset.
Tulos: ei suurempaa vastakaikua.

Kokeeksi muutin profiilin lyhytsanaisemmaksi ja iskevämmäksi ja jätin itsestäni kertomisen melkoisen vähiin. Vaihdoin myös kuvan vähän raflaavampaan.
Tulos: paljon yhteydenottoja, viestejä, flirttejä, treffeillepyyntöjä.

Kumpikin profiili oli ihan itseäni mutta aika kummaa oli se että se iskevämpi sai ne paremmat huomiot.
Eipä juuri ketään tunnu kiinnostavan pitkät kertomukset ja kuvailut.

Äänestä
  • Minullakin oli lyhyt ja ytimekäs persoonani mukainen profiili, jossa oli tiivistettynä oleellisin. Eikä kuvan kuvaa. Vastauksia ja viestejä tuli sopivasti, sopivanoloisilta miehiltä. Eikä yhtään alatyylistä seksinmonkumista vaan mukavan sävyisiä tutustumiskirjeitä.

    Ja olen nyt poistanut profiilini, josta voitaneen päätellä jotakin.

    Äänestä

  • Ikisinkkuko kirjoitti:

    Minullakin oli lyhyt ja ytimekäs persoonani mukainen profiili, jossa oli tiivistettynä oleellisin. Eikä kuvan kuvaa. Vastauksia ja viestejä tuli sopivasti, sopivanoloisilta miehiltä. Eikä yhtään alatyylistä seksinmonkumista vaan mukavan sävyisiä tutustumiskirjeitä.

    Ja olen nyt poistanut profiilini, josta voitaneen päätellä jotakin.

    Moi! Mulla taas on miesten kuuleman mukaan melko persoonallinen profiili. Se on aika pitkä ja monesta kohdasta on meinannut loppua tekstikenttä kesken. Kuvia minulla on myös profiilissa.
    Olen saanut paljon yhteydenottoja ja on ollut valinnanvapautta. Kommenttia on tullut että kerrankin jotain erilaista täällä tarjolla.

    t. eilen treffellä käynyt ja jatkoa tiedossa ;)

    Äänestä

Olen tehnyt miesten profiileista ihan saman huomion. Suurin osa on tylsiä, persoonattomia, ylimalkaisia, saman kaavan mukaan väsättyjä ja vielä huonolla suomella kirjoitettuja ( mitä syntiä en anna anteeksi! ).

Syynä on luultavasti kirjallisen lahjakkuuden puute. Mies voi olla sinänsä ihan kiinostav ja hauska ihminen, mutta hän ei osaa kirjoittaa kiinnostavasti.

Minua eivät tavanomaiset miesten profiili sytytä. Ei auta vaikka tiedän, että tuonkin tylsän profiilin takana voi olla aivan fantastinen mies. En ota sitä riskiä ettei niin olekaan, joten en tuhlaa aikaani tylsiin profiileihin.

Haluan miehn joka osaa ilmaista itseään kirjallisesti(kin).

Äänestä
  • Voihan olla että kusipäisestä tekstistä huolimatta osaat ilmaista itseäsi inhimillisestikin.

    Pipo liian kireällä vai naama kuin rupikonnalla? Älä anna syntisille anteeksi huonoa kielitaitoaan. Säälittävä marisija, nalkuti nalkuti vaan sulekin, heh.

    Äänestä

  • ...monta rautaa tulessa, vai miksi sulla vilisee noita kirjoitusvirheitä?

    Äänestä

  • Kusipää naisesta en innostu kirjoitti:

    Voihan olla että kusipäisestä tekstistä huolimatta osaat ilmaista itseäsi inhimillisestikin.

    Pipo liian kireällä vai naama kuin rupikonnalla? Älä anna syntisille anteeksi huonoa kielitaitoaan. Säälittävä marisija, nalkuti nalkuti vaan sulekin, heh.

    ???

    Ei liene kusipäisyyttä, jos on mieltynyt paremmin ja kiinnostavammin kirjoitettuihin profiileihin.

    Yksi tykkää äidistä, toinen isoäidistä. Jotkut arvostavat hyvää ja monipuolista ulosantia, kun taas toiset jotain muuta.

    Äänestä

  • mennen.. kirjoitti:

    ...monta rautaa tulessa, vai miksi sulla vilisee noita kirjoitusvirheitä?

    Minulla ei vilise kirjoitusvirheitä vaan lyöntivirheitä. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.

    Kirjoitusvirheet johtuvat kirjoitustaidottomuudesta, lyöntivirheet kömpelöistä sormista ja siitä että ajatus kulkee paljon paljon nopeammin kuin sormet. Esim. kun on tarkoitus lyödä a-kirjain, tuleekin s-kirjain, koska ne ovat näppäimistöllä vierekkäin; se ei ole kirjoitus- vaan lyöntivirhe.

    Mistä muuten johtuu, ettö ihmiset suuttuvat hirveästi, jos sanoo arvostavansa kaunista kieltä ja hyvää suomen kielen taitoa? Muuta selitystä suuttumukselle en löydä kuin sen perinteisen, että " se koira älähtää " jne. Juoppo suuttuu kun juomisesta puhutaan, kirjoitustaidoton suuttuu kun kirjoitustaidosta puhutaan.

    Suomalaisten kirjoitustaito on parin viimeisen vuosikymmenen aikana laskenut huomattavasti. Lukiolaiset kirjoittavat kuin entisajan kansakoululaiset. Sanoma- ja aikakauslehtien toimittajat kirjoittavat miten ( Huom! kirjoitin ensin "mitne" mutta korjasin sen; se oli minulle tyypillinen lyöntivirhe, sormet eivät tottele vaan toimivat omia aikojaan! )sattuu. Minusta se on todellinen ongelma. Suomea puhuvia ihmisiä on maapallolla sen verran vähän, että tätä kieltä tulisi vaalia. Ei meillä olisi varaa äidinkielemme raiskaamiseen.

    Mitä väärää siinä on, että antaa arvoa Agricolan, Lönnrotin ja Snellmanin työlle eikä halua saattaa näitä suurmiehiä kääntymään haudassaan? (Tämä palsta kaiken kaikkiaan on kyllä tainnut synnyttää hautaholveissa melkoisen kyljeltä toiselle pyörimisen! )

    Suomea äidinkieltään puhuvia on maailmassa viitisen miljoonaa; kyllä tätä hienoa kieltä voisi kohdella kauniimminkin.

    Joissakin tapauksissa ao. henkilöllä voi olla lukihäiriö jase on tietysti er asia, mutta ei siitäkään voi joka kerta olla kyse. Kaikki huonot kirjoittajat eivät voi olla lukihäiriöisiä tai sanasokeita.

    Viime vuosina räjähdyksenomaisesti lisääntynyt uuslukutaidottomuus on luultavasti enimmäkseen laiskuutta ja viitsimättömyyttä.

    Minä en kiinnostu miehestä, joka ei välitä vaalia äidinkieltään. Hauan kirjoitella mieheni kanssa, enkä jaksa lukea tekstiä, jossa yhdyssanat kirjoitetaan erikseen, lauserakenteet ovat kömpelöitä ja sisältö huonon ulosannin vuoksi sekava ja käsittämätön. Olen heikkona verbaaliakrobaattimiehiin. Pidän selkeydestä, omaperäisyydestä ja täsmällisyydestä.

    Huono kirjoitustaito viittaa yleensäkin tyhmyyteen, huolimattomuuteen, kulttuurivihamieliyyteen ja epäesteettisyyteen. Haluan miehen joka arvostaa luontoa, kulttuuria, ihmisyyttä, ja ilmaisee itseään selkeästi ja kauniisti.

    Tyhmää ja sivistymätöntä miestä en tahdo. Enkä puhu nyt koulusivistyksestä; akateemista loppututkintoa ei tarvitse olla ( miesystävälläni tosin on ), mutta aivokopassa pitää olla muutakin kuin kaurapuuroa.

    Näillä - ja toki muillakin - kriteereillä viime kesänä luin profiileja, ja tylsät, tavanomaiset, latteat ja huonosti kirjoitetut profiilit ohitin sumeilematta.

    Löysinkin miesystävän. Olemme olleet yhdessä elokuusta asti. Vietämme pian vappua yhdessä.

    Äänestä

  • Edellinen kirjoitti:

    Minulla ei vilise kirjoitusvirheitä vaan lyöntivirheitä. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.

    Kirjoitusvirheet johtuvat kirjoitustaidottomuudesta, lyöntivirheet kömpelöistä sormista ja siitä että ajatus kulkee paljon paljon nopeammin kuin sormet. Esim. kun on tarkoitus lyödä a-kirjain, tuleekin s-kirjain, koska ne ovat näppäimistöllä vierekkäin; se ei ole kirjoitus- vaan lyöntivirhe.

    Mistä muuten johtuu, ettö ihmiset suuttuvat hirveästi, jos sanoo arvostavansa kaunista kieltä ja hyvää suomen kielen taitoa? Muuta selitystä suuttumukselle en löydä kuin sen perinteisen, että " se koira älähtää " jne. Juoppo suuttuu kun juomisesta puhutaan, kirjoitustaidoton suuttuu kun kirjoitustaidosta puhutaan.

    Suomalaisten kirjoitustaito on parin viimeisen vuosikymmenen aikana laskenut huomattavasti. Lukiolaiset kirjoittavat kuin entisajan kansakoululaiset. Sanoma- ja aikakauslehtien toimittajat kirjoittavat miten ( Huom! kirjoitin ensin "mitne" mutta korjasin sen; se oli minulle tyypillinen lyöntivirhe, sormet eivät tottele vaan toimivat omia aikojaan! )sattuu. Minusta se on todellinen ongelma. Suomea puhuvia ihmisiä on maapallolla sen verran vähän, että tätä kieltä tulisi vaalia. Ei meillä olisi varaa äidinkielemme raiskaamiseen.

    Mitä väärää siinä on, että antaa arvoa Agricolan, Lönnrotin ja Snellmanin työlle eikä halua saattaa näitä suurmiehiä kääntymään haudassaan? (Tämä palsta kaiken kaikkiaan on kyllä tainnut synnyttää hautaholveissa melkoisen kyljeltä toiselle pyörimisen! )

    Suomea äidinkieltään puhuvia on maailmassa viitisen miljoonaa; kyllä tätä hienoa kieltä voisi kohdella kauniimminkin.

    Joissakin tapauksissa ao. henkilöllä voi olla lukihäiriö jase on tietysti er asia, mutta ei siitäkään voi joka kerta olla kyse. Kaikki huonot kirjoittajat eivät voi olla lukihäiriöisiä tai sanasokeita.

    Viime vuosina räjähdyksenomaisesti lisääntynyt uuslukutaidottomuus on luultavasti enimmäkseen laiskuutta ja viitsimättömyyttä.

    Minä en kiinnostu miehestä, joka ei välitä vaalia äidinkieltään. Hauan kirjoitella mieheni kanssa, enkä jaksa lukea tekstiä, jossa yhdyssanat kirjoitetaan erikseen, lauserakenteet ovat kömpelöitä ja sisältö huonon ulosannin vuoksi sekava ja käsittämätön. Olen heikkona verbaaliakrobaattimiehiin. Pidän selkeydestä, omaperäisyydestä ja täsmällisyydestä.

    Huono kirjoitustaito viittaa yleensäkin tyhmyyteen, huolimattomuuteen, kulttuurivihamieliyyteen ja epäesteettisyyteen. Haluan miehen joka arvostaa luontoa, kulttuuria, ihmisyyttä, ja ilmaisee itseään selkeästi ja kauniisti.

    Tyhmää ja sivistymätöntä miestä en tahdo. Enkä puhu nyt koulusivistyksestä; akateemista loppututkintoa ei tarvitse olla ( miesystävälläni tosin on ), mutta aivokopassa pitää olla muutakin kuin kaurapuuroa.

    Näillä - ja toki muillakin - kriteereillä viime kesänä luin profiileja, ja tylsät, tavanomaiset, latteat ja huonosti kirjoitetut profiilit ohitin sumeilematta.

    Löysinkin miesystävän. Olemme olleet yhdessä elokuusta asti. Vietämme pian vappua yhdessä.

    Totta kirjoitit siskoseni!

    Olen muutaman kerran kirjoittanut näille palstoille samasta asiasta ja saanut aina hirveät haukkumiset siitä, että mikä pilkun n.....a oikein luulen olevani.

    Olen sitä mieltä, että kohteliaisuuteen ja toisen arvostamiseen kuuluu se, että tarkistaa tekstin ennenkuin lähettää sen eteenpäin.

    En ole itsekään mikään kielimaisteri mutta ihmettelen syvästi sitä kun miesten profiilissa lukee koulutuksen kohdalla esim. tohtori tai yliopisto-opintoja ja kieli on kuitenkin aivan mitä sattuú.

    Vaikea kuvitella, että joku näistä tohtoreista olisi saanut väitöskirjansa läpi sillä "kielitaidottomuudella" mikä heidän profiilistaan ja viesteistään tulee esiin.

    Minullakin tulee noita lyöntivirheitä melko paljon, syynä on varmaanki juuri tuo, että ajatukset ja sormet eivät tee yhteistyötä:=)

    Joten, summasummaarum, tarkistakaa hyvät "tohtorit ja maisterit" vaikka netistä tai sanakirjasta miten esim. yhdyssanat kirjoitetaan, niin minäkin teen jos olen epävarma.

    Yksi asia tekstissäsi jäi minua hieman vaivaamaan.....tuleeko nykyisen standardin mukaan ennen sulkumerkkejä välilyönti? Tämä ei ole mitään viilaamista, kysyn siksi, että en noita viimeisiä standardeja tiedä.

    Onnea sinulle siitä, että olet löytänyt täältä sen omasi. Oikein mukavaa Vappua teille!

    Äänestä

  • Myös naisten kirjallisen lahjakkuuden puute pistää silmään monesti.

    Naiset parjaavat täällä keskustelupalstoilla, etteivät miehet osaa ilmaista itseään kirjoittamalla. Siinä vaiheessa kun niitä naisten viestejä tulee, ovat ne monta kertaa jotain ihan kamalaa, siis kieliopillisesti ja jopa sisällöllisesti. Välillä on pitänyt arvailla, että mitähän arvon neito on tarkoittanut.

    Koulutuksella ei tunnu olevan mitään merkitystä, osaako ihminen kommunikoida kirjoittamalla.

    Onhan toki erittäin hyvin kirjallisesti kommunikoivia naisia netissä, sitä en kiellä.
    Liian paljon on kuitenkin näitä: "ooksä mist päin" henkilöitä jotka eivät edes tajua, että esitettyihin kysymyksiin olisi kohteliasta vastata.

    Lopuksi asian ytimeen: periaatteessa on ihan sama miten kommunikoi, kunhan kommunikoi. Halusin ylläolevalla tekstillä vain tuoda ilmi, ettei huono kirjallinen kommunikointi ole vain meidän puupäisten miesten suuri ja ylitsepääsemätön ongelma.

    Anteeksi puutteeni myös tässä asiassa.

    Äänestä

  • *Kirsikka kirjoitti:

    Totta kirjoitit siskoseni!

    Olen muutaman kerran kirjoittanut näille palstoille samasta asiasta ja saanut aina hirveät haukkumiset siitä, että mikä pilkun n.....a oikein luulen olevani.

    Olen sitä mieltä, että kohteliaisuuteen ja toisen arvostamiseen kuuluu se, että tarkistaa tekstin ennenkuin lähettää sen eteenpäin.

    En ole itsekään mikään kielimaisteri mutta ihmettelen syvästi sitä kun miesten profiilissa lukee koulutuksen kohdalla esim. tohtori tai yliopisto-opintoja ja kieli on kuitenkin aivan mitä sattuú.

    Vaikea kuvitella, että joku näistä tohtoreista olisi saanut väitöskirjansa läpi sillä "kielitaidottomuudella" mikä heidän profiilistaan ja viesteistään tulee esiin.

    Minullakin tulee noita lyöntivirheitä melko paljon, syynä on varmaanki juuri tuo, että ajatukset ja sormet eivät tee yhteistyötä:=)

    Joten, summasummaarum, tarkistakaa hyvät "tohtorit ja maisterit" vaikka netistä tai sanakirjasta miten esim. yhdyssanat kirjoitetaan, niin minäkin teen jos olen epävarma.

    Yksi asia tekstissäsi jäi minua hieman vaivaamaan.....tuleeko nykyisen standardin mukaan ennen sulkumerkkejä välilyönti? Tämä ei ole mitään viilaamista, kysyn siksi, että en noita viimeisiä standardeja tiedä.

    Onnea sinulle siitä, että olet löytänyt täältä sen omasi. Oikein mukavaa Vappua teille!

    olen asiasta samaa mieltä, mutta on hyvä pitää mielessä, että kaikki korkeasti koulutetut eivät ole koulutettuja äidinkielessä ja heillä lähes kaikki kirjoittaminen voi olla englannin kielellä. Kamala määrä kirjoitusvirheitä vaikuttaa minustakin tyhmältä/epäkohteliaalta, mutta vielä ontommalta tuntuu teknisesti virheetön teksti, jossa ei ole mitään erityistä sisältöä. Ajatuksen sisältö ja sen selkeä ilmaiseminen kertoo ihmisestä paljon enemmän kuin sanojen virheetön kirjoittaminen.

    Äänestä

  • Edellinen kirjoitti:

    Minulla ei vilise kirjoitusvirheitä vaan lyöntivirheitä. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.

    Kirjoitusvirheet johtuvat kirjoitustaidottomuudesta, lyöntivirheet kömpelöistä sormista ja siitä että ajatus kulkee paljon paljon nopeammin kuin sormet. Esim. kun on tarkoitus lyödä a-kirjain, tuleekin s-kirjain, koska ne ovat näppäimistöllä vierekkäin; se ei ole kirjoitus- vaan lyöntivirhe.

    Mistä muuten johtuu, ettö ihmiset suuttuvat hirveästi, jos sanoo arvostavansa kaunista kieltä ja hyvää suomen kielen taitoa? Muuta selitystä suuttumukselle en löydä kuin sen perinteisen, että " se koira älähtää " jne. Juoppo suuttuu kun juomisesta puhutaan, kirjoitustaidoton suuttuu kun kirjoitustaidosta puhutaan.

    Suomalaisten kirjoitustaito on parin viimeisen vuosikymmenen aikana laskenut huomattavasti. Lukiolaiset kirjoittavat kuin entisajan kansakoululaiset. Sanoma- ja aikakauslehtien toimittajat kirjoittavat miten ( Huom! kirjoitin ensin "mitne" mutta korjasin sen; se oli minulle tyypillinen lyöntivirhe, sormet eivät tottele vaan toimivat omia aikojaan! )sattuu. Minusta se on todellinen ongelma. Suomea puhuvia ihmisiä on maapallolla sen verran vähän, että tätä kieltä tulisi vaalia. Ei meillä olisi varaa äidinkielemme raiskaamiseen.

    Mitä väärää siinä on, että antaa arvoa Agricolan, Lönnrotin ja Snellmanin työlle eikä halua saattaa näitä suurmiehiä kääntymään haudassaan? (Tämä palsta kaiken kaikkiaan on kyllä tainnut synnyttää hautaholveissa melkoisen kyljeltä toiselle pyörimisen! )

    Suomea äidinkieltään puhuvia on maailmassa viitisen miljoonaa; kyllä tätä hienoa kieltä voisi kohdella kauniimminkin.

    Joissakin tapauksissa ao. henkilöllä voi olla lukihäiriö jase on tietysti er asia, mutta ei siitäkään voi joka kerta olla kyse. Kaikki huonot kirjoittajat eivät voi olla lukihäiriöisiä tai sanasokeita.

    Viime vuosina räjähdyksenomaisesti lisääntynyt uuslukutaidottomuus on luultavasti enimmäkseen laiskuutta ja viitsimättömyyttä.

    Minä en kiinnostu miehestä, joka ei välitä vaalia äidinkieltään. Hauan kirjoitella mieheni kanssa, enkä jaksa lukea tekstiä, jossa yhdyssanat kirjoitetaan erikseen, lauserakenteet ovat kömpelöitä ja sisältö huonon ulosannin vuoksi sekava ja käsittämätön. Olen heikkona verbaaliakrobaattimiehiin. Pidän selkeydestä, omaperäisyydestä ja täsmällisyydestä.

    Huono kirjoitustaito viittaa yleensäkin tyhmyyteen, huolimattomuuteen, kulttuurivihamieliyyteen ja epäesteettisyyteen. Haluan miehen joka arvostaa luontoa, kulttuuria, ihmisyyttä, ja ilmaisee itseään selkeästi ja kauniisti.

    Tyhmää ja sivistymätöntä miestä en tahdo. Enkä puhu nyt koulusivistyksestä; akateemista loppututkintoa ei tarvitse olla ( miesystävälläni tosin on ), mutta aivokopassa pitää olla muutakin kuin kaurapuuroa.

    Näillä - ja toki muillakin - kriteereillä viime kesänä luin profiileja, ja tylsät, tavanomaiset, latteat ja huonosti kirjoitetut profiilit ohitin sumeilematta.

    Löysinkin miesystävän. Olemme olleet yhdessä elokuusta asti. Vietämme pian vappua yhdessä.

    Kun arvostelee toisen ulosantia, kirjallista tai suullista, on se hieman sama kuin sanoisi toisen olevan tyhmä.

    Ja kukapa nyt tyhmä olla haluaisi.

    On totta että älykkyyttä on monta lajia. Eivät kaikki älykkäät ole verbaalisesti lahjakkaista, eivätkä kaikki verbaalisesti lahjakkaat ole älykkäitä.

    Kieli on kuitenkin se asia, joka on saanut aikaan nykymuotoisen sivistyksen, eikä sitä pidä mennä kohtelemaan huonosti aivan kevyin perustein.

    Netissä kirjoitustaito korostyuu entisestään, koska tässä ympäristössähän emme pääse näkemään toista ja tulkitsemaan hänen sanojaan ja sanomaansa muuten kuin pelkkien sanojen avulla. Jos kirjoittaa rakenteeltaan epäselvää tekstiä, käyttää vääriä termejä ja tekee kohtuuttomasti kirjoitusvirheitä, alkaa sanoma, ajatus, olemaan vaikesti tulkittavissa.

    Ja kaiketi kirjoittaminen on kuitenkin ajatusten välittämistä? Jos ei osaa kirjoittaa, ei pysty välittämään sanomaansa. Tuota taustaa vasten on äärimmäisen hämmästyttävää, miten välinpitämättömästi jotkut suhtautuvat hyvin kirjoittamiseen.

    Kyse on siis puolustusreaktiosta. Kun hyökkää hyvin kirjoittamista vastaan, tarkoittaakin sanoa, että "en ole tyhmä".

    Lisäksi äidinkielenopetus ja ilo kirjoittaa tapetaan usein peruskoulussa (ainakin minun aikanani) loputtomilla kielioppisäännöillä ja pelkästään niiden korostuksella. Ensiksi pitäisikin opettaa ihmiset nauttimaan kirjoituksesta, oman sanomansa julkituomisesta ja vasta sitten ohjata heitä kirjoittamaan teknisesti paremmin.

    Näissä epärationaalisissa hyökkäyksissähän usein kirjoitetaan halveksivasti tyyliin: "mikä äidinkielen opettaja sinä olet?).

    En itsekään kirjoita täydellisesti. Käytän esim. pilkkua liikaa ja väärissä paikoissa. Yritän kuitenkin parempaan ja kehittyä ulosannissani.

    Äänestä

  • Edellinen kirjoitti:

    Minulla ei vilise kirjoitusvirheitä vaan lyöntivirheitä. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.

    Kirjoitusvirheet johtuvat kirjoitustaidottomuudesta, lyöntivirheet kömpelöistä sormista ja siitä että ajatus kulkee paljon paljon nopeammin kuin sormet. Esim. kun on tarkoitus lyödä a-kirjain, tuleekin s-kirjain, koska ne ovat näppäimistöllä vierekkäin; se ei ole kirjoitus- vaan lyöntivirhe.

    Mistä muuten johtuu, ettö ihmiset suuttuvat hirveästi, jos sanoo arvostavansa kaunista kieltä ja hyvää suomen kielen taitoa? Muuta selitystä suuttumukselle en löydä kuin sen perinteisen, että " se koira älähtää " jne. Juoppo suuttuu kun juomisesta puhutaan, kirjoitustaidoton suuttuu kun kirjoitustaidosta puhutaan.

    Suomalaisten kirjoitustaito on parin viimeisen vuosikymmenen aikana laskenut huomattavasti. Lukiolaiset kirjoittavat kuin entisajan kansakoululaiset. Sanoma- ja aikakauslehtien toimittajat kirjoittavat miten ( Huom! kirjoitin ensin "mitne" mutta korjasin sen; se oli minulle tyypillinen lyöntivirhe, sormet eivät tottele vaan toimivat omia aikojaan! )sattuu. Minusta se on todellinen ongelma. Suomea puhuvia ihmisiä on maapallolla sen verran vähän, että tätä kieltä tulisi vaalia. Ei meillä olisi varaa äidinkielemme raiskaamiseen.

    Mitä väärää siinä on, että antaa arvoa Agricolan, Lönnrotin ja Snellmanin työlle eikä halua saattaa näitä suurmiehiä kääntymään haudassaan? (Tämä palsta kaiken kaikkiaan on kyllä tainnut synnyttää hautaholveissa melkoisen kyljeltä toiselle pyörimisen! )

    Suomea äidinkieltään puhuvia on maailmassa viitisen miljoonaa; kyllä tätä hienoa kieltä voisi kohdella kauniimminkin.

    Joissakin tapauksissa ao. henkilöllä voi olla lukihäiriö jase on tietysti er asia, mutta ei siitäkään voi joka kerta olla kyse. Kaikki huonot kirjoittajat eivät voi olla lukihäiriöisiä tai sanasokeita.

    Viime vuosina räjähdyksenomaisesti lisääntynyt uuslukutaidottomuus on luultavasti enimmäkseen laiskuutta ja viitsimättömyyttä.

    Minä en kiinnostu miehestä, joka ei välitä vaalia äidinkieltään. Hauan kirjoitella mieheni kanssa, enkä jaksa lukea tekstiä, jossa yhdyssanat kirjoitetaan erikseen, lauserakenteet ovat kömpelöitä ja sisältö huonon ulosannin vuoksi sekava ja käsittämätön. Olen heikkona verbaaliakrobaattimiehiin. Pidän selkeydestä, omaperäisyydestä ja täsmällisyydestä.

    Huono kirjoitustaito viittaa yleensäkin tyhmyyteen, huolimattomuuteen, kulttuurivihamieliyyteen ja epäesteettisyyteen. Haluan miehen joka arvostaa luontoa, kulttuuria, ihmisyyttä, ja ilmaisee itseään selkeästi ja kauniisti.

    Tyhmää ja sivistymätöntä miestä en tahdo. Enkä puhu nyt koulusivistyksestä; akateemista loppututkintoa ei tarvitse olla ( miesystävälläni tosin on ), mutta aivokopassa pitää olla muutakin kuin kaurapuuroa.

    Näillä - ja toki muillakin - kriteereillä viime kesänä luin profiileja, ja tylsät, tavanomaiset, latteat ja huonosti kirjoitetut profiilit ohitin sumeilematta.

    Löysinkin miesystävän. Olemme olleet yhdessä elokuusta asti. Vietämme pian vappua yhdessä.

    Tämä oli ihan kuin omasta kynästäni!

    Itse teen paljonkin näppisvirheitä kun olen nopea mutta perussäännöt äidinkielestä ovat takuulla olemassa. Vaalin ja ylläpidän sitä taitoa.
    Verbaalisesti lahjakkaat miehet ovat mulle kaiken lähtökohta; sitten tarvitaan muutama muukin asia mutta olen havainnut että jos mies osaa kirjoittaa osaa hän muutakin mainitsemisen arvoista.
    Tämä on siis minun kokemukseni ; tällä hetkellä uuden suhteen alkumetreillä sellaisen miehen kanssa joka saa yhdellä tekstiviestillä multa pään sekaisin :)

    Äänestä

  • Edellinen kirjoitti:

    Minulla ei vilise kirjoitusvirheitä vaan lyöntivirheitä. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.

    Kirjoitusvirheet johtuvat kirjoitustaidottomuudesta, lyöntivirheet kömpelöistä sormista ja siitä että ajatus kulkee paljon paljon nopeammin kuin sormet. Esim. kun on tarkoitus lyödä a-kirjain, tuleekin s-kirjain, koska ne ovat näppäimistöllä vierekkäin; se ei ole kirjoitus- vaan lyöntivirhe.

    Mistä muuten johtuu, ettö ihmiset suuttuvat hirveästi, jos sanoo arvostavansa kaunista kieltä ja hyvää suomen kielen taitoa? Muuta selitystä suuttumukselle en löydä kuin sen perinteisen, että " se koira älähtää " jne. Juoppo suuttuu kun juomisesta puhutaan, kirjoitustaidoton suuttuu kun kirjoitustaidosta puhutaan.

    Suomalaisten kirjoitustaito on parin viimeisen vuosikymmenen aikana laskenut huomattavasti. Lukiolaiset kirjoittavat kuin entisajan kansakoululaiset. Sanoma- ja aikakauslehtien toimittajat kirjoittavat miten ( Huom! kirjoitin ensin "mitne" mutta korjasin sen; se oli minulle tyypillinen lyöntivirhe, sormet eivät tottele vaan toimivat omia aikojaan! )sattuu. Minusta se on todellinen ongelma. Suomea puhuvia ihmisiä on maapallolla sen verran vähän, että tätä kieltä tulisi vaalia. Ei meillä olisi varaa äidinkielemme raiskaamiseen.

    Mitä väärää siinä on, että antaa arvoa Agricolan, Lönnrotin ja Snellmanin työlle eikä halua saattaa näitä suurmiehiä kääntymään haudassaan? (Tämä palsta kaiken kaikkiaan on kyllä tainnut synnyttää hautaholveissa melkoisen kyljeltä toiselle pyörimisen! )

    Suomea äidinkieltään puhuvia on maailmassa viitisen miljoonaa; kyllä tätä hienoa kieltä voisi kohdella kauniimminkin.

    Joissakin tapauksissa ao. henkilöllä voi olla lukihäiriö jase on tietysti er asia, mutta ei siitäkään voi joka kerta olla kyse. Kaikki huonot kirjoittajat eivät voi olla lukihäiriöisiä tai sanasokeita.

    Viime vuosina räjähdyksenomaisesti lisääntynyt uuslukutaidottomuus on luultavasti enimmäkseen laiskuutta ja viitsimättömyyttä.

    Minä en kiinnostu miehestä, joka ei välitä vaalia äidinkieltään. Hauan kirjoitella mieheni kanssa, enkä jaksa lukea tekstiä, jossa yhdyssanat kirjoitetaan erikseen, lauserakenteet ovat kömpelöitä ja sisältö huonon ulosannin vuoksi sekava ja käsittämätön. Olen heikkona verbaaliakrobaattimiehiin. Pidän selkeydestä, omaperäisyydestä ja täsmällisyydestä.

    Huono kirjoitustaito viittaa yleensäkin tyhmyyteen, huolimattomuuteen, kulttuurivihamieliyyteen ja epäesteettisyyteen. Haluan miehen joka arvostaa luontoa, kulttuuria, ihmisyyttä, ja ilmaisee itseään selkeästi ja kauniisti.

    Tyhmää ja sivistymätöntä miestä en tahdo. Enkä puhu nyt koulusivistyksestä; akateemista loppututkintoa ei tarvitse olla ( miesystävälläni tosin on ), mutta aivokopassa pitää olla muutakin kuin kaurapuuroa.

    Näillä - ja toki muillakin - kriteereillä viime kesänä luin profiileja, ja tylsät, tavanomaiset, latteat ja huonosti kirjoitetut profiilit ohitin sumeilematta.

    Löysinkin miesystävän. Olemme olleet yhdessä elokuusta asti. Vietämme pian vappua yhdessä.

    oikolukea oman kirjotuksen? Siinä huomaa näppäilyvirheet

    Äänestä

  • -m76- kirjoitti:

    olen asiasta samaa mieltä, mutta on hyvä pitää mielessä, että kaikki korkeasti koulutetut eivät ole koulutettuja äidinkielessä ja heillä lähes kaikki kirjoittaminen voi olla englannin kielellä. Kamala määrä kirjoitusvirheitä vaikuttaa minustakin tyhmältä/epäkohteliaalta, mutta vielä ontommalta tuntuu teknisesti virheetön teksti, jossa ei ole mitään erityistä sisältöä. Ajatuksen sisältö ja sen selkeä ilmaiseminen kertoo ihmisestä paljon enemmän kuin sanojen virheetön kirjoittaminen.

    Yoki toki. Sisältö on se olennainen juttu, ei muoto. Mutta ne eivät ole irrallisia asioita vaan kytköksissä toisiinsa. Jos ajattelu on selkeää, ilmaisukin on selkeää. Jos ilmaisu on kömpelöä ja epäselvää, epäilen ettei ajatuskaan ole järin kirkas.

    Muoto palvelee sisältöä, mutta jos ei ole sisältöä mitä palvella, muoto on yhdentekevä asia. Muotoon ei periaatteessa kiinnitä sen kummempaa huomiota, ellei se ole kehno. Jos muoto on hyvä, sitä ei noteeraa vaan kiinnittää huomion sisältöön. Mutta jos muoto on hataralla pohjalla, sisältö kärsii.

    Unelmamiehelläni on koko ajan ollut sanottavaa, ja hän vieläpä sanoo sen kauniisti ja hyvin.

    Äänestä

  • Kirjoitustaitoinen kirjoitti:

    Tämä oli ihan kuin omasta kynästäni!

    Itse teen paljonkin näppisvirheitä kun olen nopea mutta perussäännöt äidinkielestä ovat takuulla olemassa. Vaalin ja ylläpidän sitä taitoa.
    Verbaalisesti lahjakkaat miehet ovat mulle kaiken lähtökohta; sitten tarvitaan muutama muukin asia mutta olen havainnut että jos mies osaa kirjoittaa osaa hän muutakin mainitsemisen arvoista.
    Tämä on siis minun kokemukseni ; tällä hetkellä uuden suhteen alkumetreillä sellaisen miehen kanssa joka saa yhdellä tekstiviestillä multa pään sekaisin :)

    "...olen havainnut että jos mies osaa kirjoittaa osaa hän muutakin mainitsemisen arvoista."

    Saman havainnon olen tehnyt minäkin.

    Yksi niistä mainitsemisen arvoisista asioista, joita hyvin kirjoittava mies osaa, on ajattelu.

    Kutsuttakoon tätä sitten vaikka yksipuolistamiseksi tai yleistämiseksi, mutta yhtä kaikki: oman havaintoni ja kokemusteni mukaan mies, joka arvostaa ja vaalii äidinkieltään, arvostaa todennäköisesti myös luontoa, taidetta, kulttuuria, ihmisoikeuksia yms.

    Onnea uudelle alkavalle ihmissuhteellesi!

    Minutkin nykyinen miesystäväni hurmasi ensin sutjakkaalla kynällään. Tavatessamme huomasin hänet myös mukavan näköiseksi, miehekkääksi, iloiseksi, hyväsydämiseksi, huomaavaiseksi, syväliseksi, positiiviseksi, rehdiksi, kykeneväksi nauttimaan elämästään.

    Kyllä toisen kirjoittamasta tekstistä voi päätellä aika paljon. Juuri siitä syystä kirjoittelimme usein ja pitkään ennen kuin annoin puhelinnumeron, ja sen jälken juttelimme pitkään ja monet kerrat ennen kuin tapasimme. Olimme samaa mieltä siitä, että ensin varmistumme henkisestä yhteensopivuudestamme, ja vasta sitten tapaamme ja testaamme löytyykö eroottista latausta ja kipinääkin.

    Onneksi löytyi! Kun tapasimme, se oli menoa.

    Äänestä

  • Kirjoittava nainen kirjoitti:

    Yoki toki. Sisältö on se olennainen juttu, ei muoto. Mutta ne eivät ole irrallisia asioita vaan kytköksissä toisiinsa. Jos ajattelu on selkeää, ilmaisukin on selkeää. Jos ilmaisu on kömpelöä ja epäselvää, epäilen ettei ajatuskaan ole järin kirkas.

    Muoto palvelee sisältöä, mutta jos ei ole sisältöä mitä palvella, muoto on yhdentekevä asia. Muotoon ei periaatteessa kiinnitä sen kummempaa huomiota, ellei se ole kehno. Jos muoto on hyvä, sitä ei noteeraa vaan kiinnittää huomion sisältöön. Mutta jos muoto on hataralla pohjalla, sisältö kärsii.

    Unelmamiehelläni on koko ajan ollut sanottavaa, ja hän vieläpä sanoo sen kauniisti ja hyvin.

    " Yoki toki."

    Piti olla "toki toki". Y ja T ovat näppäimistössä vierekkäin. Kyseessä on jälleen kerran lyöntivirhe; en siis luullut että sana "toki" alkaa Y:llä.

    Pitäisköhän lopultakin vanhoilla päivillään opetella kymmensormijärjestelmä?

    Äänestä

  • Kirjoittava nainen kirjoitti:

    " Yoki toki."

    Piti olla "toki toki". Y ja T ovat näppäimistössä vierekkäin. Kyseessä on jälleen kerran lyöntivirhe; en siis luullut että sana "toki" alkaa Y:llä.

    Pitäisköhän lopultakin vanhoilla päivillään opetella kymmensormijärjestelmä?

    No, tässä nyt vaan puntaroidaan meidän ihmisten välisiä eroja: jotkut kiinnittävät huomionsa kielitaitoon ja kirjalliseen ilmaisuun kokonaisuutena ja jotkut taas takertuvat niihin näppisvirheisiin.

    Kun on uskoa itseensä ja asiaansa voi kritisoida oikeaa asiaa - ja nimenomaan yleistä kielitaidottomuutta sekä kirjallisen ilmaisun köyhyyttä.

    Hyvää kevättä!

    Äänestä

  • Kirjoittava nainen kirjoitti:

    Yoki toki. Sisältö on se olennainen juttu, ei muoto. Mutta ne eivät ole irrallisia asioita vaan kytköksissä toisiinsa. Jos ajattelu on selkeää, ilmaisukin on selkeää. Jos ilmaisu on kömpelöä ja epäselvää, epäilen ettei ajatuskaan ole järin kirkas.

    Muoto palvelee sisältöä, mutta jos ei ole sisältöä mitä palvella, muoto on yhdentekevä asia. Muotoon ei periaatteessa kiinnitä sen kummempaa huomiota, ellei se ole kehno. Jos muoto on hyvä, sitä ei noteeraa vaan kiinnittää huomion sisältöön. Mutta jos muoto on hataralla pohjalla, sisältö kärsii.

    Unelmamiehelläni on koko ajan ollut sanottavaa, ja hän vieläpä sanoo sen kauniisti ja hyvin.

    Itse en viihdy ihmisten kanssa, joilla on tarve tuoda omaa osaamaistaan esille kehumalla taitoaan. Tähän kun lisää taidottomien haukkumisen tyhmäksi niin päästään hiekkalaatikkoleikissämme tuttuum lausahdukseen: Se on tyhmä, joka toista sellaiseksi sanoo ( tai vihjaa )

    Äänestä

  • Rane1967 kirjoitti:

    Myös naisten kirjallisen lahjakkuuden puute pistää silmään monesti.

    Naiset parjaavat täällä keskustelupalstoilla, etteivät miehet osaa ilmaista itseään kirjoittamalla. Siinä vaiheessa kun niitä naisten viestejä tulee, ovat ne monta kertaa jotain ihan kamalaa, siis kieliopillisesti ja jopa sisällöllisesti. Välillä on pitänyt arvailla, että mitähän arvon neito on tarkoittanut.

    Koulutuksella ei tunnu olevan mitään merkitystä, osaako ihminen kommunikoida kirjoittamalla.

    Onhan toki erittäin hyvin kirjallisesti kommunikoivia naisia netissä, sitä en kiellä.
    Liian paljon on kuitenkin näitä: "ooksä mist päin" henkilöitä jotka eivät edes tajua, että esitettyihin kysymyksiin olisi kohteliasta vastata.

    Lopuksi asian ytimeen: periaatteessa on ihan sama miten kommunikoi, kunhan kommunikoi. Halusin ylläolevalla tekstillä vain tuoda ilmi, ettei huono kirjallinen kommunikointi ole vain meidän puupäisten miesten suuri ja ylitsepääsemätön ongelma.

    Anteeksi puutteeni myös tässä asiassa.

    Itse en puutetta mainitsemasi asian kohdalla havainnut.

    Tuli mieleeni sekin, että naiset tuntuvat skarppaavan kun kyse on esiintymisestä ja hyväkäytöksisyydestä. Kun mies ja nainen jäävät kahdestaan niin kunnioittava käytös vähenee naisella miestä kohtaan.

    Mielenkiintoinen ilmiö. Onkohan sitä tutkittu mistä se johtuu.

    Äänestä

  • Näppäilevä mies kirjoitti:

    Itse en viihdy ihmisten kanssa, joilla on tarve tuoda omaa osaamaistaan esille kehumalla taitoaan. Tähän kun lisää taidottomien haukkumisen tyhmäksi niin päästään hiekkalaatikkoleikissämme tuttuum lausahdukseen: Se on tyhmä, joka toista sellaiseksi sanoo ( tai vihjaa )

    Hiekkalaatikkoleikeissä esitetyt lausahdukset - vieläkö aikuinen ihminen niihin enää vetoaa?

    Olen muuttanut aika monessa asiassa ajatustapaani siitä kun olin nelivuotias.

    En aikoinani suomi24:n treffeissä ollessani omissa viesteissäni haukkunut ketään tyhmäksi. En haukkunut miesten huonoa suomea enkä kehunut omaani. Jätin vain vastaamatta huonosti kirjoitettuihin viesteihin.

    Äänestä

  • Kirjoittava nainen kirjoitti:

    Hiekkalaatikkoleikeissä esitetyt lausahdukset - vieläkö aikuinen ihminen niihin enää vetoaa?

    Olen muuttanut aika monessa asiassa ajatustapaani siitä kun olin nelivuotias.

    En aikoinani suomi24:n treffeissä ollessani omissa viesteissäni haukkunut ketään tyhmäksi. En haukkunut miesten huonoa suomea enkä kehunut omaani. Jätin vain vastaamatta huonosti kirjoitettuihin viesteihin.

    Tapahan se tuokin on asettautua toisten yläpuolelle. Toivottavasti saat elämässäsi samansuuntaisia huomioimattomuutta sellaisilta ihmisiltä, jotka näkevät sinussa vian.

    Onhan sitä luonnevikaisuutta liikkeellä mutta ei anneta sen häiritä nyt. Hyvää Vappua kaikille, paitsi sinulle.

    Äänestä

  • *Kirsikka kirjoitti:

    Totta kirjoitit siskoseni!

    Olen muutaman kerran kirjoittanut näille palstoille samasta asiasta ja saanut aina hirveät haukkumiset siitä, että mikä pilkun n.....a oikein luulen olevani.

    Olen sitä mieltä, että kohteliaisuuteen ja toisen arvostamiseen kuuluu se, että tarkistaa tekstin ennenkuin lähettää sen eteenpäin.

    En ole itsekään mikään kielimaisteri mutta ihmettelen syvästi sitä kun miesten profiilissa lukee koulutuksen kohdalla esim. tohtori tai yliopisto-opintoja ja kieli on kuitenkin aivan mitä sattuú.

    Vaikea kuvitella, että joku näistä tohtoreista olisi saanut väitöskirjansa läpi sillä "kielitaidottomuudella" mikä heidän profiilistaan ja viesteistään tulee esiin.

    Minullakin tulee noita lyöntivirheitä melko paljon, syynä on varmaanki juuri tuo, että ajatukset ja sormet eivät tee yhteistyötä:=)

    Joten, summasummaarum, tarkistakaa hyvät "tohtorit ja maisterit" vaikka netistä tai sanakirjasta miten esim. yhdyssanat kirjoitetaan, niin minäkin teen jos olen epävarma.

    Yksi asia tekstissäsi jäi minua hieman vaivaamaan.....tuleeko nykyisen standardin mukaan ennen sulkumerkkejä välilyönti? Tämä ei ole mitään viilaamista, kysyn siksi, että en noita viimeisiä standardeja tiedä.

    Onnea sinulle siitä, että olet löytänyt täältä sen omasi. Oikein mukavaa Vappua teille!

    Fysiikan opinnoissani käytettiin tasan tarkalleen kahta suomenkielistä kirjaa... Matematiikalla oli kyllä kasa suomeksi olevia luentomonisteita, mutta käytännössä kaikki materiaali oli englanniksi, kuten myös graduni...

    Äänestä

  • Kirjoittava nainen kirjoitti:

    " Yoki toki."

    Piti olla "toki toki". Y ja T ovat näppäimistössä vierekkäin. Kyseessä on jälleen kerran lyöntivirhe; en siis luullut että sana "toki" alkaa Y:llä.

    Pitäisköhän lopultakin vanhoilla päivillään opetella kymmensormijärjestelmä?

    Onko se sitten älykkyyden tai ylemmyyden merkki, jos sanavarastoon on tarttunut keskimäärin yksi sana? Muoto sitä, muoto tätä. Muotoisa muoto.

    Äänestä

  • teakki kirjoitti:

    Fysiikan opinnoissani käytettiin tasan tarkalleen kahta suomenkielistä kirjaa... Matematiikalla oli kyllä kasa suomeksi olevia luentomonisteita, mutta käytännössä kaikki materiaali oli englanniksi, kuten myös graduni...

    "Fysiikan opinnoissani käytettiin tasan tarkalleen kahta suomenkielistä kirjaa... Matematiikalla oli kyllä kasa suomeksi olevia luentomonisteita, mutta käytännössä kaikki materiaali oli englanniksi, kuten myös graduni..."

    Kuinka hyvin mahdat sitten englantia kirjoittaa, jos äidinkielikään ei suju, vai sujuuko sittenkin?

    Äänestä

  • Rane1967 kirjoitti:

    Myös naisten kirjallisen lahjakkuuden puute pistää silmään monesti.

    Naiset parjaavat täällä keskustelupalstoilla, etteivät miehet osaa ilmaista itseään kirjoittamalla. Siinä vaiheessa kun niitä naisten viestejä tulee, ovat ne monta kertaa jotain ihan kamalaa, siis kieliopillisesti ja jopa sisällöllisesti. Välillä on pitänyt arvailla, että mitähän arvon neito on tarkoittanut.

    Koulutuksella ei tunnu olevan mitään merkitystä, osaako ihminen kommunikoida kirjoittamalla.

    Onhan toki erittäin hyvin kirjallisesti kommunikoivia naisia netissä, sitä en kiellä.
    Liian paljon on kuitenkin näitä: "ooksä mist päin" henkilöitä jotka eivät edes tajua, että esitettyihin kysymyksiin olisi kohteliasta vastata.

    Lopuksi asian ytimeen: periaatteessa on ihan sama miten kommunikoi, kunhan kommunikoi. Halusin ylläolevalla tekstillä vain tuoda ilmi, ettei huono kirjallinen kommunikointi ole vain meidän puupäisten miesten suuri ja ylitsepääsemätön ongelma.

    Anteeksi puutteeni myös tässä asiassa.

    Useimmat kanssani viestitelleet naiset ovat olleet minua heikompia kirjallisessa ilmaisussa. Ei se sinänsä minua haittaa, jos nainen on mukava ja viehättävä ;)

    Mies 40

    Äänestä

Etkö tosiaan tajua vastausta tuohon? Minä tiedän mutta enpä sano. Vastaus on yksinkertainen ja koskettaa myös miehiä.

t. ihan persoonallinen nainen

Äänestä
  • sanat tähän ketjuun kirjoituksesta ja niistä kirjoitusvirheistä ;)

    Onhan toki mukavampi lukea kirjoitusta, josta saan selvää..varsinkin... kun on kirjoitettu käsin ja kynällä.
    Täytyy sanoa että, kun saan luettavaksi käsin kirjoitetun tekstin, epäselvän, ja tiedän ettei se ole tärkeää, en sitä ala lukemaan, ottaa konkreettisesti päähän, siis alkaa jomottaa, kun joudun tihrustamaan ja arvailemaan toisen sanomaa..
    Täytyy senverran ajatella,nähdä vaivaa kun toiselle kirjoittaa, että toinen siitä saa myös selvän, ilman tulkkia.

    Sese on kuulkaas häviämään, heikkenemään päin, pikkuhiljaa oleva taito..tänä koneiden aikakautena.

    Tuossa aikuiskoulutus aikana mainitsinkin siitä, kun vaadittiin kaikki työt koneella kirjoitettuna.
    Kaikilla ei ollut mahdollisuutta siihen ja he stressasivat,voivatko jättää työnsä :(
    Koulussa ymmärrän että, koneella kirjoitettu on selvintä ja helpointa luettavaa, mutta silti...;)

    Minun pointtini oli että, kaunokirjoitustaito, tekstaus ovat minulle erittäin tärkeitä, koska nautin käsillä tekemisestä mm.kirjoitan, piirrän jne.

    Joka ei tällä saralla ole ns.vahvoilla, ja en tarkoita että,pitäisi yltää calligraphic-tasolle, vie ahkera koneen näppäimistön näpyttely herkkyyden käsistä muotoilla kirjaimia,niiden kauniita muotoja, kaaria..voi että, niistä voisin puhua :)

    Sitten taas kun ajattelemme näin...Onneksi on koneet keksitty, kaikki ei tykkää näyttää käsialaansa, joten se auttaa heitä tässä.

    Nautitaan toisistamme ja kättemme töistä

    Ps.toista sukupuolta lähestyessä ja vielä kiinnostuksen herättämisen tarkoituksessa..
    KANNATTAA PANOSTAA ,mitä kirjoittaa, millätavalla kirjoittaa ja MIKSI kirjoittaa..
    MITÄ hakeekaan ;)

    Äänestä

Useimmat naiset ovat kuolettavan tylsiä, samoin useimmat miehet.

Kun ne tekevät rehellisen profiilin, profiilistakin tulee kuolettavan tylsä.

Äänestä
  • Tylsyys ei ole kuolettavaa useinkaan vaan jännittävyys.

    On hyvä omata hyvä tylsyydensietokyky. Sitä voi harjoitella hyväksymällä sen läsnäolon ja hankkia tarvittava sietoky, että tylsäksi mieltämäsi tilanteet, ajanjaksot, "tapahtumattomuudet" saisivat vaan sisäisen hymysi levenemään.

    Äänestä

Jokainen osaa kertoa itsestään asioita, jotka erottavat hänet 99 %:sta muita. Mitä teet, mitä harrastat, mistä pidät, mistä et, mitä kumppanissasi haluat, mitä et jne.

Jo noiden tietojen avulla on helppo karsia 90 - 97 % pois ei-kiinnostavina, ja ilmoittelijat saisivat sitten vastauksia niiltä, joiden kanssa heillä edes voisi synkata. Ainahan voi erehtyä, mutta vielä useammin erehdytään näillä mitäänsanomattomilla profiileilla.

Oikeinkirjoitus: ei siinäkään kannata teeskennellä tai teettää keinotekoista kielitarkastusta, koska muuten saa vain sellaista kirjoitteluseuraa, jonka kanssa haaskaa aikaansa eikä mitään kestävää synny. Kirjallisesti lahjakkaat usein pitävät toisistaan, joten on hyvä, että he erottuvat.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


profiileista kirjoitti:

Naisten profiilit ovat 80% kuolettavan tylsiä ja niistä lopuista ehkä joku 5% on sellaisia mitkä kolahtavat millään tasolla.

Oletteko te naiset siis kuolettavan tylsiä?

Vai onko niin että ei uskalla omalla naamallaan tuoda sitä omaa persoonallisuutta kehiin?

Vai mahtaako olla kysymys siitä, että riitetään pelkkään ulkonäköön?

Minä olen siitä kummallinen mies, että minä haluan naiselta oikeaa särmää. En mitään naapurintyttöä tai sen puoleen mitään seksikuningatartakaan.

Minä haluan naisen mielipiteillä, huumorintajulla, sivustyksellä, tyylillä (en tarkoita vaatetusta) ja täydellä persoonallisuudella.

Ja mikä se juttu on, että joka ikinen nainen harrastaa spinningiä, body combatia, body pumppia tai jotain muuta eksoottiselta kuullostavaa?

Olenko vähemmistössä miehistä, kun ensisijainen kriteeri kolahtaviin profiileihin on jokin erottuva särmä, eikä niinkään ulkonäkö tai urheilullisuus tms.?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu