Olisitko valmis lähtemään sos.- terv.alalle töihin, jos koulutettaisiin samalla summalla mitä nyt saat ja valmistuttuasi työpaikka varma???
Työttömälle kysymys
Vanhustenhoito
161087
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllä lähtisin eikä tartteis ees harkita.
ei minusta moiseen hommaan olisi.
inhoan vanhusten hoitamaista (olen kokeillut), sekä sitä kun ovat niin raihnaisia ja huonossa kunnossa useimmat. Eivät muista mitään, toistelevat samoja asioita joka kymmenes minuutti. Saavat omituisia raivokohtauksia sekä muita kohtauksia esim. sydän tai muu. Eivät kuule, joutuu joskus syöttämään ymym. Tässä nyt edes jaksa muistaa kaikkea, mutta ei minusta siihen ollut. Vanhukset joutuisivat kärsimään vaan jos olisivat minun hoidossani, ikävä kyllä.
Katsohan kun kaikilla ei ole niitä edellyttyksiä lasten hoitoon tai vanhusten hoitoon. Suosittelisisitko tästä huolimatta minua vanhusten hoitajaksi? Ottaisitko minut työhön, hoitamaan vanhaa äitiäsi?
Minä olen sillä alalla eikä vanhustenhoitoon oteta työntekijöitä tällä hetkellä, paitsi tietysti jos teet työtä ilmaiseksi.
Kadun että hain kyseiseen koulutukseen. Selkäni ei kestä kenenkään nostelemista, nenäni ei paskojen luomista, piikkiä en uskalla pistää ja luonteeni ei kestä hankalia vanhuksia.
Jos alalle rekrytoidaan henkilöitä, ne ovat juuri samanlaisia kuin sinä, inhoavat vanhuksia, eivät tykkää hoitaa, eivät kestä, lähtevät saikulle.
Tämä johtaa siihen keskeiseen kysymykseen, miksi työnantaja palkkaa juuri tällaisia henkilöitä kun on muunkinlaisia. Onko työnantaja masokisti?
En suoranaisesti inhoa vanhuksia, mutta jos on itselläkin henkisesti raskasta, niin se on vielä tuplasti raskaampaa nähdä kuolemaa ja kiukutteleviakin vanhuksia.
Paskan luonti ei ole mitään herkkua, ei edes lapsien. Piikkiä en kestä katsoa, en edes silloin, kun itseäni pistetään.
Mutta hetken huumassa hain, koska pakko on jotain töitä saada, että saisi itsensä työllistettyä.
Ei ole mukavaa tämä työttömänäkään oleminen.
Luulin, että ehkä pystyisin siihen, jos ottaisin itseäni niskasta kiinni.
Toisaalta olen heikko rungoltani, en jaksa mitään raskasta nostella, kun selkäni jo vihoittelee.
Mutta kun ei ole työpaikka varma, niin miksi kyselet?
Tuotahan piti lähteä kokeilemaan sillä sain vuoden määräaikaisen työn kotiavustajana.
Sellaiseen työhön kuului - siivous - kaupankäynnit - seurustelu jne.
Ihan tavallista kotiauttamista johon kykenee ilman koulutusta.
Eiiiiih.
Juuri ja juuri selvisin vanhuksista jotka siis asuivat kotona ja olivat suht.koht. kunnossa.
Ikuista valokuvien katselua, loukkaantuivat jos ei muistanut lapsenkummin koulukaverin nimeä.
Samat jutut joka kerta jne.
Lisäksi ne omaiset.
Aina teki väärin, älyäni kyseenalaistettiin jne.
Eli en henkisesti lainkaan sopinut tehtävääni ja hermot oli usein pinnassa.
Kun monella vanhuksellakin oli henkisiä ongelmia ja olivat yhtä hermostuneita kuin minä, päätin etten alalle hae.
Kauhistuttaakin ajatus että itse olisin viidenkymmenen vuoden päästä jossain hoitolassa jossa minua avustaisi ammattiin täysin soveltumaton ihminen.
Siellä itse jankuttaisin ja rähisin niille jotka on väkisin alalle tupattu.
Ohhoijaa.
Minulla on kotiavustajaksi sekä koulutus, että halu.
Sinulla ei ole kumpaakaan.
Silti sinä sait/sinut pakotettiin vuoden pestiin. Minä taas en saa mitään.
Kiusataanko tällä vanhuksia vai onko työnantaja masokisti.
Samoin täällä oli juttua astmaa kärsivästä jota pakotettiin siivoustyöhön, uimataidotonta uimahallin valvojaksi jne.
Ihmiselle, jota minä avustan ILMAISEKSI suotiin muutama vuosi sitten lauma siivoojia sosiaalitoimiston puolesta. Ne eivät osanneet hommaansa. Ne olivat kehareita, porukan johtajaa lukuunottamatta.
On pakko tulla siihen johtopäätökseen, että työllä rankaistaan niitä, jotka siihen pakotetaan, niitä, joilta se evätään sekä asiakkaita, jotka joutuvat haluttoman työtä katselamaan.
Vanhukset taas olisivat halunneet ottaa minut töihin, mutta vanhuksethan eivät päätä kuka heitä hoitaa.
itse hakeuduin siihen työhön ja huomasin ettei se minulle sovi.
Syytön siihen olen ellei sinua huolita.
Huomaa, että käyttäydyin kohteliaasti ja tein hyvää jälkeä kaikin puolin.
Osaan tehdä työni hyvin, mutta vähänkin pitempiaikainenkin syhde tuohon työhön on tuhoon tuomittu.
En kokenut että joku taho millään lailla olisi minua rankaissut tästä työpaikasta, ajatteles jos hulluuksissani olisinkin hakeutunut koulutukseen.
Mitä sitten olisikaan tapahtunut, kysyn vaan.
Tein työni hyvin, sain siitä palkkaa.
Työnantaja ei missään vaiheessa nähnyt minussa moitittavaa vaan omaiset ja vanhukset rutisivat, taitaa olla yksi tuon työn varjopuolia.
Miltä sinusta tuntuisi jos olisit työsi tehnyt hyvin ja kuitenkin hoidettavan lapsi tuleekin viisiminuuttia ennen työaikasi päättymistä ja luettelee mitä kaikkea vielä pitäisi tehdä?
Vaikka kohteliaasti kertoo työajasta joka juuri loppuu, kaikuu se täysin kuuroille korville.
Hoidettavan omainen ei ole se, joka määrää ja mitä tulee omaisiin, minä olen omaisen roolissa tehnyt työtä vammaiselle ilmaiseksi monta vuotta, että jos lapsi kokee että työtä olisi tehtäväksi, joko käärii hihat ylös tai sitten puhutaan ylitöistä.
Vänkä mikä vänkä.
Mitä sinä siinä sopotat minun edesmenneestä työstäni?
Sinä et siitä mitään tiedä.
Taitaisit olla aika kettumainen työkaveri.
Ja höpö, tuntuu siltä kuin et oikeesti edes tiedä mitä kotiavustustyö onkaan?
Tietääkseni et ollut minun työkaverini siinä työpaikassa, joten mitä kinaat siellä?
Mitä hitto siitä ilmaistyöstä koko aikaa jankutat?
Kirjoita mitä kirjoita tähänkin vastaukseksi, itse lähden tästä nyt koiran kanssa lenkille, se on moro!
Et sovellu alalle. Et selkeästikään tule ihmisten kanssa toimeen.
Nyt en ole työtön, mutta vastaan silti. Ei - en olisi ollut valmis lähtemään ilman palkkaa hoitamaan vanhuksia työttömänä ollessani, sillä en saanut työttömänä ollessani mitään. En edes, vaikka olisin saanut työmarkkinatukea enkä edes vaikka saisin oikeaa palkkaa olisi lähtenyt hoitoalalle. Siksi, koska en sovellu hoitoalalle lainkaan, en kestä katsoa esim. isäni jalkoja, joissa on jonkinlaista outoa ihottumaa - en kykene siis hoitamaan edes omaa isääni. Aseella uhattuna - saattaisin harkita, mutta silloinkin luultavasti kokeilisin että millä sillä aseella tekevät.
Onneksi nyt saan tehdä jotain sellaista mistä tykkään, eikä tässä pitäisi joutua hoitoalaa edes lähelle.
Näillä näkymin Suomessa ei yksikään työpaikka ole varma ja vakituinen eläkeikään saakka.
Tällä hetkellä on mol.fi-sivuilla 612 vapaata sairaanhoitajan ja 327 lähihoitajan paikkaa. Molemmat suurimmaksi osaksi määräaikaisia.
Sijaisten tarve on suunnilleen vakio, joten vakansseja voitaisiin lisätä niin paljon, että sairaus- ja lomasijaiset löytyisivät aina talon sisältä, mutta kun ei se vaan käy. Jatkuva haku päällä on niin kivaa kuten myös jatkuva uusien perehdyttäminen osaston töihin.