Voisiko asiasta enemmän tietävät sanoa mikä merkitys on lukkopolkimilla vauhtiin ja matkan pituuteen? Itsellä ei vielä ole mutta on tarkoitus hankkia. Minkälaiset olisi hyvät aloittelijalle?
Tähän mennessä olen pyöräillyt noin 400 km ja olen ottanut tänä keväänä pyöräilyn "puolitosissaan". Tarkoitus on osallistua joihinkin kisoihinkin tälle kesälle, vaikka peränpitäjänä. Muissa lajeissa on jonkin verran tullut kilpailtua ja nyt olisi mukavaa kokeilla pyöräilyssä omia rajojaan.
Tähän mennessä olen pyöräillyt noin 400 km ja olen ottanut tänä keväänä pyöräilyn "puolitosissaan". Tarkoitus on osallistua joihinkin kisoihinkin tälle kesälle, vaikka peränpitäjänä. Muissa lajeissa on jonkin verran tullut kilpailtua ja nyt olisi mukavaa kokeilla pyöräilyssä omia rajojaan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Lukkopolkimilla on suuri vaikutus pyöräilemiseen.
Yksi suuri etu on se, että saat koko liikeradan hyödyn kun normaalisti vain painat poikimia, niin lukoilla saat myös noston hyödyn joka varsinkin ylämäissä on huomattava etu.
Lukoilla riittää, että rullaat vain jalkojasi niin pyörä kyllä tulee mukana. Sitten jos meinaat ruveta maastopyöräilee, niin lukoilla polkiessa, jalat eivät irtoa polkimista kovillakaan poluilla. Joka on selvä turvallisuus-seikka. Tosin kannattaa opetella se irroitus hyvin.
Mut kaikenkaikkiaan eron huomaa vasta kun kokeilee!
Näinhän se on jos osaa PYÖRITTÄÄ.Mutta jos niinkuin minä,eli pyöräillyt ikäni avopolkimilla,ei tuota vauhtia tullut yhtään siirtyessäni lukkopolkimiin.Toivottavasti nyt,noin 3000km:n jälkeen jotain oppinut:)
Maantieajosta ei oo kokemusta polkimista, mutta jos aikoo ajaa pääasiassa maastossa, niin ne on ehdottomat. Jos joku väittää, että pystyy kivikoissa ja vaikeissa nousuissa vetää avopolkimilla siinä missä lukollisillakin, niin vähän epäilen mutta on se toki mahdollista.
Juurikin näin, ite poljen normi polkimilla ja sen huomaa kyllä säären arpimäärässä (eivät ole todellakaan kauniin näköiset). Haaveillut jo pitkään lukoista, mutta rahat menevät tällähetkellä jonnekkin aivan muualle (kahtoo parinvuoden päästä).
on kyllä pitkä matka vielä kisoihin, etenkin jos lukkopolkimet ovat vielä oudot ! Ilman lukkopolkimia on käytössä vain n. 20-30 % niistä tehoista, joilla poljetaan lukkopolkimilla ! Jos ja kun vauhti (kilpapyörällä) menee yli 30 kmh, niin avopolkimilla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä vähän kovempaan nykäykseen mukaan, puhumattakaan ylämäistä tai sitten 40-50 kmh matkavauhdista, jota usein kisoissa ajetaan !
Lukkopolkimien vaikutus vauhtiin suomalaisessa melko tasaisessa maisemassa on lähes olematon. Nousuvoittoisilla esim. vuoristoteillä lukkopolkimista on enempi hyötyä, mutta ei Suomen pikkukumpareissa.
Lukkopolkimiin/-kenkiin liittyy tällä hetkellä voimakas kaupallinen hype, jota markkinat tietenkin hyödyntävät.
Esim. Shimanon(ja monen muunkin) pyöräilykengät ovat yleensä lestiltään niin kapeita, että niihin sopivan suomijalan löytäminen onkin oma tuhkimotarinansa.
Jos juoksukenkiä myytäisiin sellaisia, jotka ovat ortopedisesti ongelmajätettä, "kuntoilijat" valittaisivat kuorossa. Pyöräilykenkinä jostain kumman syystä on "hyväksyttyä" myydä 2-3 numeroa liian suuri kapealestinen kenkä "sopivana". Jalkaklinikoille on töitä luvassa kun jalkaholvit on paskana muutaman vuoden harrastepyöräilyn jälkeen.
Tuo usein mainittu "pyörittäminenkin" onnistuu tasamaalla ilman lukkoja kummasti, sillä ainakin minulla lähes joka tossu tarraa aivan riittävästi metallipolkimeen, omistan kyllä myös parit lukkopolkimetkin (spd & spd-sl).
Näitä lukkiksia, kadenssimittareita, hiilikuitusitäsuntätä -juttuja voi kyllä ostella huvikseen tai tuomaan motivaatiota harrastukseen, tarpeellisuudella niitä on yleensä turha perustella.
mielenkiintoinen tieto, kun olen ollut kahden vaiheilla, että ostaako vai ei. Paikallisessa urheiluliikeessä oli tarjous, kengät ja polkimet 99 e, mutta kun kengät tuntuivat päältäkin kauhean kovilta, niin jäin vielä miettimään asiaa. Kokemusta on vain varvaskoukuista esihis-
torialliselta ajalta ja en muistele mitenkään suurella lämmöllä niitä kokemuksia.
Mielipiteitä lukkopolkimista on puolesta ja vastaan. Hieman ihmettelen kyllä sitä, että nämä "asiantuntijat" eivät tiedä, että lukkopolkimilla ajettaessa pyöritys on polkemisen ja noston lisäksi myös työntöä ja vetoa.
Tosiasia myös lienee, että tätä 4-tahtipyöritystä ei oikein hallitse kuin ammattilaiset...
Itse olen pyöräillyt n.30v ja joudun edelleen opettelemaan tuon taidon joka kevät uudestaan.
antamassa neuvoja !! Pyöräilykenkiä löytyy siinä missä lenkkikenkiäkin, kapealle, leveälle ja ties mille jalalle. Tossu tarraa polkimeen-just juu ! Minkähän takia ratapyöräilyssä vedetään kengät 2 hihnalla kiinni polkimiin jos tarrautuvat kengät ajavat saman asian. Ilman lukkopokimia ei pysty maantiellä ajamaan kilpailuissa tai edes kunnollisella kuntoilulenkillä ! Usein on käynyt niinkin, että kovassa rypistyksessä kenkä irtoaa lukosta kun voimankäyttöä lisätään, jälki ei ole kaunista katseltavaa !
Jos sinä tarratossu todella omistat myös lukkopolkimet niin kannattaisi myös opetella tuo usein mainittu "pyörittäminen", sillä jos väität että pyörittäminen onnistuu ilman lukkoja sinulla ei ole hajuakaan siitä kuinka oikeaoppinen pyörittäminen todella tapahtuu.
Al Bundy:lla ja suomalaisella "kilpapyöräilijällä"?
.
.
Vastaus: Molemmat myyvät kenkiä ja keskari on alle 30 km/h.
ilman lukkopolkimia tai edes vanhoja varvaskoukkuja? Siis silloin kun toinen jalka painaa alaspäin niin toinen jalka nostaa samaan aikaan ylöspäin? (Yksinkertaistaen vähän..) Miten se nostava jalka pysyy kiinni polkimessa? Hyvinkö? Käytätkö tarroina näitä samoja kuin tarralenkkareissa on nauhojen paikalla?
hyvänen aika. Suomen tasamaa ajossa voimakkaat nostot jäävät pakostakin pois, huomaat tämän kun olet hetken harrastanut pyöräilyä. Alppinousut olisivat eri asia, niissä reippaampaa vetoa voisi hyödyntää.
Aivan käytännön ajeluissa olen huomannut, että normaali metallipedali ja vaikkapa lenkkitossu, jossa pohjassa poikittaiskuviota sallii kuntolenkillä tarvittavan ylösvedonkin tasamaalla ajaessa ja myös suuremman painepinnan polkimelle kuin spd. Joskus jossain isommassa mäessä saattaisi kaivata lukkoja, mutta vetää sitten seuraavalla kerralla reippaammin sen kohdan, ettei tarvitse kitua.
Eipä tuo "lenkkarikonsti" tosin toimi sellaisessa "tyhjänpyörittämisessä", jota joillakin näkee. Kun edetään vauhdilla on noston osuus kuitenkin tasaisella mitätön, toki varmaan mitattavissa, mutta enpä tuon takia ole alkanut käyttämään sen enempää tempokypärää, kuin ajellut säärikarvojani kuntolenkeille.
Ajelen itse välillä lukkiksilla, välillä ilman jos polvi aristelee. Pidän myös ajeluistani ja nopeuksistani jonkinmoista kirjaa, mutta en ole huomannut mainittavaa asian tiimoilta. Toisinaan ajan lenkin ilman lukkiksia sellaisia käyttävien kanssa, enkä ole koskaan ollut hätää kärsimässä ainakaan polkimien vuoksi.
JA SE PÄÄASIA, ETTEI UNOHTUISI:
Niitä suomalaiseen jalkaan useimmiten sopivia leveälestisiä pyöräilykenkiä, on _TODELLA_ vaikea löytää mistään liikkeestä Suomesta ja asian kompensointi ostamalla ylikokoiset kapealestiset on typerää leikkimistä jalkojensa terveydellä.
Kaksi perusvarustetta, vaikka mitään muuta et hankkisi: lukkopolkimet ja niihin sopivat kengät sekä pyöräilyhousut.
Molempien vaikutus pidemmillä lenkeillä on todella oleellinen. Sanovat nämä "asiantuntijat" mitä tahansa, ilman lukkopolkimia et vain saa sitä tehoa irti minkä niillä saat helpolla. Polkeminen pyörittäen säästää myös polvia ja koko jalkoja suhteessa siihen että vain alaspäin saat kunnolla voimaa polkimeen.
Pyöräilyhousut on toinen ehdoton pitkän matkan varuste. Kun takapuoli pysyy ehjänä, pääset todella paljon pidemmälle. Eikä harjoituksen jälkeen tarvitse hoitaa muuta kuin lihaksia...
Ja tietysti sitten kunnon kypärä. Mutta sitä ei toki tarvitse jos pää on umpiluuta tai siellä ei ole mitään suojattavaa.
Lukkopolkimet on paras keksintö pyöräilyn saralla sitten itse polkupyörän keksimisen.
Taas on väärää tietoa lukkopolkimista liikkeellä. Joku tuossa oikeaoppisesti mainitsikin, että lukoista saatava vetoliikkeen teho on tasamaalla normiajossa täysin hyödytön. Toki vetoliikkeestä on huomattavaa hyötyä kovissa spurteissa ja kireissä, sekä hieman myös pitkissä nousuissa, mutta tavalliselle suomi-tason kilpailijalle hyöty on siinä, että jalka pysyy polkimella oikeassa asennossa vaivatta - ei sen kummempaa. Tästä on turha jankata vastaan, sillä asian tiimoilta on tehty lukuisia tutkimuksia ammattipyöräilijöillä ja vetoliikkeen teho on todettu häviävän pieneksi suhteessa kokonaistehoon.
Tämä pyöritystekniikasta vaahtoaminen on muutenkin taas tätä trikoosimppa-linjaa. Ensinnäkin, kolmenkympin keskareilla on sama vaikka polkisi käsillään. Toisekseen, isoista pyöritysnopeuksista, joissa lukkopolkimet ja hyvä tekniikka ovat jo paikallaan, on todellista hyötyä vain ratapyöräilyssä, missä pitää saada yhdestä välityksestä paljon irti (sekä hyvä kiihtyvyys, että max nopeus). Kyllä noita järjettömillä kierroksilla sahaavia "tekniikkamiehiä" näkyy maantiellä ja aina minä niistä pyyhkäisen ohi vaivatta. Näitä pyöritystekniikoita yms. kannattaa miettiä sitten kun keskarit pyörii siellä 40-50km/h tuntumassa ja keskitehoa löytyy 300-400W, jolloin on vaikea saada enää lisää puhtia kovallakaan treenillä. Sitä ennen kannattaa keskittyä perinteiseen kunnon kohentamiseen.
Jospa antaisit linkin edes yhteen noista lukuisista tutkimuksista.
Totta kyllä, että noston voima on pienempi. Eteentyönnön ja taaksevedon vieläkin pienempi. Mutta yhdessä niistä kertyy se toinen 50%.
Toinen hyöty tulee siitä, että käytät jalkojesi lihaksia paljon monipuolisemmin kuin pelkässä polkuliikkeessä. Toki haittapuolena on se, että mitä isompi lihasmassa on työssä, sen enemmän tarvitaan lihaksiin happea. Toki pitää muistaa se, että pelkällä polkuliikkeellä saa vain sen 50% tehon ja päästäkseen täyteen 100% on sutattava tuplasti...
oiskohan vitsiosasto jo taas täynnä ! Hae se ruostunut ineeras ladon seinältä huilaamasta ja polkase lähimpään siwaan ostamaan se päivittäinen sixpäkki ! Muista myös kusta juonnin ohella, ettei se jää noin näkyvästi vellomaan kaalissasi ! tervemenoa !
Ota myös se tappi pois ahteristas että toi kaikki suoltamasi sonta pääsee ulos normaalia tietä eikä suun kautta kuten tähän asti.
Taustalla muutama kesä hybridillä polkemista, lenkkien pituus 50-140 km, kun päätin hankkia lukkopolkimet. Hankin sellaiset jossa toisella puolella lukko ja toisella tavallinen poljinpinta.
Tutustuin kenkämalleihin, ja hain sellaisia kenkiä joilla voi myös kävellä lyhyempiä matkoja tarvittaessa. Löytyi sopivan leveä lesti ja kohtuuhintakin.
Ikinä ei ole tarvinnut katua, sillä omaankin polkemiseen(keskivauhti n. 25 km/h) tuli rutkasti mukavuutta mukaan. Johtunee siitä että minulle Suomenkin pienemmät mäet teettävät joskus työtä. Ja sen pyörittämisenkin oppii kun hieman aiheeseen tutustuu. Ei tietenkään Tour de France -tasoiseksi, mutta kuntopyöräilijän elämää helpottavaksi ainakin.
Samaten pääsin eroon päkiöiden väsymisestä kovapohjaisen pyöräilykengän avulla. Sain lisäksi hyvän neuvon. Ei saa kiristää nauhoja tiukalle kuten sulkapllossa tai lenkille mentäessä. Jalka ei pääse liikkumaan pyöräillessä samalla tavalla kengän sisällä.
Lukkopolkimet on ihan ykköset jos tekee kunnon lenkkejä ja vauhtiakin piisaa. Varsinkin ylä- ja alamäessä ovat todella hyvät. Ylämäessä pystyy nostamaan ja toisella jalalla runttaamaan kunnolla, eli pystyy tiukassakin ylämäessä pyörittämään. Alamäessä kovassa vauhdissa on mahdotonta ajaa ilman lukkopolkimia, ei liene kovin turvallista. Koulumatkoihin mä enkaipaa tavalliseen pyörään lukkopolkimia mut lenkkeillessä ne on ehdottomat. Itse olen tykästynyt Lookin polkimiin.