En tiedä yhtään mitä tekisin...Seurustelin ikävuosina 19-23 erään pojan kanssa. Olin todella rakastunut. Suhde oli vakava ja syvä..matkustelimme, lähestulkoon asuimme yhdessä.Puhuimme paljon, harrastimme yhdessä..seksi oli upeaa..Kaikesta huolimatta jokin ilmeisesti meni vikaan, sillä poika halusi eroa..kävi ilmi, että hänellä oli toinen...
Hajosin ihan täysin...
Ja tämän jälkeen mikään ei ole ollut minun elämässäni samoin kuin ennen. Olen yrittänyt seurustella...olin jopa kihloissa..mutta en pysty päästämään ketään enää lähelleni kunnolla. Jossain tulee aina raja vastaan ja alan pyristellä irti. Lisäksi olen huomannut "valitsevani" kumppaneikseni sellaisia..ns. vähän ressukka-tyyppejä..tavallaan minulle "vaarattomia" tyyppejä...En omasta mielestäni uskalla hypätä oikeaan suhteeseen, vaan valitsen turvallisemman hoivasuhteen..Voisiko olla näin??? Voiko tosiaan tuollainen pettymys vaikuttaa vielä nytkin? Voiko toipuminen kestää näin kauan, 4 vuotta?? Olen kohta 30 ja haluaisin joskus hankkia perheen...Asia on nyt taas ponkaissut mieleeni taas vahvempana kuin pitkiin aikoihin, sillä olen viimeiset 2 yötä nähnyt hyvin selvää ja todentuntuista unta eksästäni..Aamulla tekisi edelleen mieli vaan itkeä..Hei mitä mä teen?
Hajosin ihan täysin...
Ja tämän jälkeen mikään ei ole ollut minun elämässäni samoin kuin ennen. Olen yrittänyt seurustella...olin jopa kihloissa..mutta en pysty päästämään ketään enää lähelleni kunnolla. Jossain tulee aina raja vastaan ja alan pyristellä irti. Lisäksi olen huomannut "valitsevani" kumppaneikseni sellaisia..ns. vähän ressukka-tyyppejä..tavallaan minulle "vaarattomia" tyyppejä...En omasta mielestäni uskalla hypätä oikeaan suhteeseen, vaan valitsen turvallisemman hoivasuhteen..Voisiko olla näin??? Voiko tosiaan tuollainen pettymys vaikuttaa vielä nytkin? Voiko toipuminen kestää näin kauan, 4 vuotta?? Olen kohta 30 ja haluaisin joskus hankkia perheen...Asia on nyt taas ponkaissut mieleeni taas vahvempana kuin pitkiin aikoihin, sillä olen viimeiset 2 yötä nähnyt hyvin selvää ja todentuntuista unta eksästäni..Aamulla tekisi edelleen mieli vaan itkeä..Hei mitä mä teen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
että koska kysyt, niin olet ehkä valmis käsittelemään asioita, jotka ovat sinulle traumaattisia.
Hanki vain apua, ethän sinä siinä ainakaan mitään menetä! Aluksi varmasti elämä tuntuu hirveältä, kun joutuu kaivelemaan kaikki tunteet esiin, mutta saat ajatuksiisi näkökulmaa ja ehkä opit ajattelemaan jotenkin toisella tavalla.
Sitten kuitenkin pitäisi muistaa, että mikään psykiatri tai psykologi ei saa tapettua kauniita muistojasi tuosta ihmisesta, jota olet rakastanut. Ne pysyvät aina mukanasi ja ovat osa sinua. Nyt pitäisi vain löytää keino päästää joku muu lähelleen, jotta voisit saada niitä muistoja lisää. Kuka tietää, vaikka niitä yhdessä miettisitte kiikkustuolissa.
Aurinkoisia Vapunpäiviä tulevaisuudessa!