Kivan vaivatontahan se on työpaikalla tutustua, kun näkee usein ja asia etenee ripeästi... näin myös ex-miehelläni. Ehkä se ero olisi tullut joka tapauksessa, kun toinen pystyy tuolla lailla rakastumaan, mutta silti ihmettelen että 50-vuotias mies, jolla on pieniä lapsia, jaksaa aloittaa vaipparumban uudelleen. No onpahan melkein parikymmentä vuotta nuorempi, vetreä rouva sitten hoitamassa uutta lasta ja kohta "vaarin" iässä olevaa miestään. Entä oliko ihan pakko sekaantua ukkomieheen, kun omanikäisiäkin olisi varmasti ollut saatavilla? Kaltaisellani iäkkäällä pienten lasten äidillä ei ole mitään mahdollisuutta enää löytää uutta kumppania, on sitä sitten kuinka nätti tai koulutettu hyvänsä. Yksinäinen tulevaisuus.
Jäitä hou...hattuun ukkomiehet
Äiti vaan
61544
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sinulla on tulevaisuus edessä! Ryhdistäydy! Suomi on pullollaan hyviä miehiä, jolle olisi ilo tutustua Sinuun! Nyt olt vain masentunut ja se on ymmärrettävää. Mutta mietipä, surullisuus menee ohi ja olet VAPAA! Saat valita itsellesi miehen, juuri sellaisen jota todellakin haluat. Sun ukkos vielä juoksee perässäsi jossain vaiheessa, eihan se rouva, joka on parikymmentä vuotta nuorempi, ole vielä ymmärtänyt, että äijä on 10 vuoden päästä 60... Sait mahdollisuuden aloittaa uusi elämä, mukavan miehen kanssa. Kaikki menee hyvin! Muista sen! Yksi venäläinen sanonta menee niin: Elämä ei koskaan sulje takanasi oven, ellei se ole avanut toisen oven jossain edessäsi! Voimia!
tajuat, että sulla on kaikki mahdollisuudet tavata uusi mies.
Ei elämä nyt vielä ohi ole, kyllä noiden tietojen perusteella on mahdollisuuksia mihin vain. Ja luulenpa että pitemmän päälle lähtijä on se joka katuu.
Jossain vaiheessa myös jätetyn mieli kääntyy, vaikkei sitä pahimmassa vaiheessa mitenkään jaksa uskoa. Meneehän siihen aikaa, valitettavasti, ensimmäinen vuosi on pahin, mutta parin vuoden jälkeen on olennaisesti helpompaa (Tässä tapauksessa siis vaimo jätti - työpaikat ovat aika petollisia)
Kohtalotovereita kyllä riittää...
Olisit nyt tyytyväinen, ettei vaihtanut sinua 20 vuotta itseään vanhempaan naiseen.
lohdutus. Melkein kuin sanoisi, et ajattele jos olis vaihtanut sut mieheen....:(
ei kannata vaipua masennukseen, eihän tää nyt niin ole ettei sitä ystäviä saa.
Se nyt vain on selvää ettei tänikäisistä enää kovin moni ole vapaa ja saattaa sitte olla jo niitä omia tapoja.
Eli vaatii pikkasen myös itseltä vähän enemmän kun silloin nuorempan.
Mutta tarviiko sitä nyt niin vakituista etsiäkkään, voihan sitä elää hyvänä ystävänä ja nauttia elämästä aina silloin tällöin vapaanakin.
Tosin ei se eronjälkeen heti onnistu, vaan ajankuluttua, mutta ei se masennuskaan auta sen enempää.
Eli nyt vaan jonain perjantaina työnnät lapset sille ex-miehelle ja sanot että saa palauttaa maanantaina ja varautuu taas parinviikon päästä ottamaan lapset, niin ehkä se auttaa heitä varmaan tottumaan tähän arkielämään.
ps. kunhan vain muistatte, että lapset on sivullisia tähän eroon ja nyt ne tarvii eniten aikaa ja tukea.