Tulinpahan mennä paukauttaneeksi naimisiin. En tiedä oikeastaan enää, miksi. Kaikki meni toisin kuin toivoin. Jäljellä tuntuu enää olevan tämmönen pari, joka ei oikeasti tiedä miksi olla naimisissa. Ollaan niin erilaisia, suunnitelmat elämässä päinvastaiset. Kaukana on ensihuuma.
Olen monet kerrat menettänyt luottamukseni mieheeni, kun tää ei oo niitä maailman rehellisempiä tyyppejä mielestäni.
Menin ja rakastuin netissä toiseen tyyppiin. Vähän nolostuttaa, en olis itsestäni uskonut.
Elämme tasapaksua avioarkea, alkanut tasaantumaan pikkuhiljaa mutta jotenkin koen, ettei oo enää väliäkään millään.
Tuo toinen kaveri pettyi siihen, etten kuitenkaan jättänyt miestäni, mutta ei näytä kumminkaan aivan tyystin mua unohtaneenkaan, vaikka miten mut haukkui ties miksi...jos on tosi rakkautta, toisesta ei sitten pääse millään eroon. Tunteet mulla on tota toista kohtaan ja oon ollut aika alamaissa, kun sain haukut siitä kuinka vaan leikin sen tunteilla ja niin päin pois. En tiedä, mä oon ollut tosi apealla mielellä niin et miehenikin ihmetteli ku itkuiseks välillä menin.
Mutta mulla on sellanen tunne, ettei se tää toinen kaveri kumminkaan luovuta vielä. Tuntuu siltä...aikamoinen vyyhti. Toisaalta haluaisin itse unohtaa sen, mutta en vaan saa mielestäni sitä. Kovasti pahoittelin sille kuitenkin et tää on mennyt tälleen, etten jättänytkään miestäni, vaikka hän itse kyllä tuli kolmanneks osapuoleks tätä hommaa sotkemaan. ei se mitään, kyllä miehellänikin luurangot on kaapissa kolisseet...
Tän hetkinen tilanne on se, et päällisin puolin liitossa menee hyvin, mutta jotenkin oon epävarma miten kauan tää jatkuu. En tiedä enää mitään, kuinka voisin vakavissani ottaa mieheni.
Ja mikä oudointa, mä kaipaan toisen perään vain. En enää välitä paljon, jos tolla on jotain säätöjä. Jos mua ei kunnioiteta, en mäkään voi toista kunnioittaa.
Jotenkin tää on niin omituinen juttu, että...
No sanottakoon et se toinen tyyppi on nyt vaan messengertuttu, mutta uskokaa tai älkää, tunteita silti vaan syntyy mutta millä pohjalla...todella sekava juttu. Langan pätkä tässä elämässä on pahoin hukassa...:S
No, katellaan tässä...
Olen monet kerrat menettänyt luottamukseni mieheeni, kun tää ei oo niitä maailman rehellisempiä tyyppejä mielestäni.
Menin ja rakastuin netissä toiseen tyyppiin. Vähän nolostuttaa, en olis itsestäni uskonut.
Elämme tasapaksua avioarkea, alkanut tasaantumaan pikkuhiljaa mutta jotenkin koen, ettei oo enää väliäkään millään.
Tuo toinen kaveri pettyi siihen, etten kuitenkaan jättänyt miestäni, mutta ei näytä kumminkaan aivan tyystin mua unohtaneenkaan, vaikka miten mut haukkui ties miksi...jos on tosi rakkautta, toisesta ei sitten pääse millään eroon. Tunteet mulla on tota toista kohtaan ja oon ollut aika alamaissa, kun sain haukut siitä kuinka vaan leikin sen tunteilla ja niin päin pois. En tiedä, mä oon ollut tosi apealla mielellä niin et miehenikin ihmetteli ku itkuiseks välillä menin.
Mutta mulla on sellanen tunne, ettei se tää toinen kaveri kumminkaan luovuta vielä. Tuntuu siltä...aikamoinen vyyhti. Toisaalta haluaisin itse unohtaa sen, mutta en vaan saa mielestäni sitä. Kovasti pahoittelin sille kuitenkin et tää on mennyt tälleen, etten jättänytkään miestäni, vaikka hän itse kyllä tuli kolmanneks osapuoleks tätä hommaa sotkemaan. ei se mitään, kyllä miehellänikin luurangot on kaapissa kolisseet...
Tän hetkinen tilanne on se, et päällisin puolin liitossa menee hyvin, mutta jotenkin oon epävarma miten kauan tää jatkuu. En tiedä enää mitään, kuinka voisin vakavissani ottaa mieheni.
Ja mikä oudointa, mä kaipaan toisen perään vain. En enää välitä paljon, jos tolla on jotain säätöjä. Jos mua ei kunnioiteta, en mäkään voi toista kunnioittaa.
Jotenkin tää on niin omituinen juttu, että...
No sanottakoon et se toinen tyyppi on nyt vaan messengertuttu, mutta uskokaa tai älkää, tunteita silti vaan syntyy mutta millä pohjalla...todella sekava juttu. Langan pätkä tässä elämässä on pahoin hukassa...:S
No, katellaan tässä...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olet itse vetänyt puoleesi tämän tilanteen, jossa nyt olet. Ajatuksissasi loit itsestäsi tietyn kuvan, johon aviomiehesi sopii ja uusi ihastus. Nyt sinun tehtäväsi on miettiä, että millainen ihminen sinä olet ja millainen ihminen sinä haluat olla.
Haluatko olla naimisissa? Haluatko rakastavan suhteen? Haluatko olla rehellinen itsellesi ja muille?
Sinä luot tulevaisuutesi tässä ja nyt. Ne 60 000 ajatusta, jotka mielessäsi tänäänkin pyörivät, ratkaisevat, että millainen elämä sinulla on. Vedät puoleesi sellaisia ihmisiä, tapahtumia ja tilanteita kuin tunnet syvällä sisimmässäsi ansaitsevasi. Jos et elä sellaista elämää kuin haluaisit, muista, että SINÄ ITSE OLET ELÄMÄSI LUONUT. Ja myös SINÄ voit sen muuttaa.
Kumpikaan noista miehistä ei voi ratkaista ongelmiasi, vain sinä voit sen tehdä. Lue Louise L. Hayn, Norman Vincent Pealen, Wayne W. Dyerin, Joseph Murphyn tai Annastina Vrethammerin opuksia ja löydä se tie, jota sinä haluat kulkea. Kaipaat ratkaisua se on sisälläsi. Löydät onnen, rakkauden, menestyksen, kaiken minkä haluat. Se on kiinnin sinusta.