Kerätään ne tänne pliis.
Täs olis jotain mitkä kuulemma pitää paikkansa.
-Nopeustreeniä ei saa ikinä tehdä väsyneenä.
-Heittolajissa alipainoisilla tai täsmälleen lajin heittovälineen painoisella välineellä harjoittelu on hyvä tapa kehittää nopeutta.
Jatka sä.
Täs olis jotain mitkä kuulemma pitää paikkansa.
-Nopeustreeniä ei saa ikinä tehdä väsyneenä.
-Heittolajissa alipainoisilla tai täsmälleen lajin heittovälineen painoisella välineellä harjoittelu on hyvä tapa kehittää nopeutta.
Jatka sä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
painavemmalla välineellä heittoa et heitto voima lisääntyy,kuitenkin treeni lopetetaan kevyemmällä välineellä et jää lihakseen tuntuma nopeudesta.
En ole valmentaja,mutta jotain havaintoja tai muistelmia 36 vuoden takaa.
Lajini oli kymmenottelu,olin syrjäseudulla asuva maalaispoika.Treenailimme poikien kanssa varsin monipuolisesi.Puntteja,yleensä aika pienillä painoilla ja mahdollisimman suurella nopeudella toistoja.Myös vähän isompia painoja käytettiin.Pikajuoksua umpihangessa,jäällä piikkarit jalassa,juoksua takaperin,pikajuoksua ala- ja ylämäkeen,lyhyitä spurtteja,pitkiä vetoja,moniloikkia,heittelyä heinäseipäällä ja tikalla,sitten varsinaisella keihäällä.Kaikenlaista muutakin vielä,maalaistalon työt päälle ja ja soutuveneellä menoa tuntikaupalla kalastuksen ohella.
Keskeisintä oli kuitenkin nopeuden kehittäminen.1971 (18 v) painoin 77,5 kg ja pituutta oli 177,5 kg.Kymmenottelussa olin SM-kisoissa 4. ja työnsin A-poikien kuulaa 16.18,mikä oli peräti viidentenä Suomen tilastoissa.Voimaa ei ollut mitenkään julmetusti,penkissä vähän yli 100 kg.Paria vuotta myöhemmin menestyin 10-ottelussa paremmin ja silloin juoksin satasen 11 sekuntiin.
Kuuntelin jokin aika Viron kaksinkertaista judon olympiapronssimitalistia Perttellsonia;hän sanoi,että olennista on,miten monta prosenttia saat maksimivoimastasi irti.Suuren voimamäärän jalostus nopeudeksi näyttää näin maallikosta olevan vieläkin aika vaikeaa suomalaisessa yleisurheilussa.
Tässä ajatuksia.