Mitä mieltä Jarmo Björqvistin parisuhdeteoriasta:
"TÄRKEINTÄ PARISUHTEESSA ON REHELLISYYS!
Minkäänlaisiin kikkailuihin ei kannata ruveta. Ja varsinkaan, mikäli toinen rakastaa. Kannattaa myös miettiä, mitä vaikutuksia käytöksellään on toiselle.
Rakastamaan ja kunnioittamaan pystyy vain kun rakastaa ja kunnioittaa itseään. Näin ollen on haettava välittömästi vilpitöntä apua jos tuntee heikkoutta.
Tunteilla ei kannata leikkiä. Jos tuntuu ettei ole onnellinen, on tarkasteltava ensin itseään ja sitten vielä itseään. Jokainen on oman onnensa seppä. Onnellisuus lähtee ajattelusta – ei ympäristöstä. Onni tulee yhteistyöstä. Kannattaa keskustella yhdessä asioista, aroistakin ja hyvä olla rohkea tuomaan tunteensa esille. Rohkeutta, hävitä ei voi. On hyvin tärkeä oppia tuntea itsensä ja tunteensa. On hyvä kuunnella itseään ja pukea tunteet sanoiksi vaikkapa vaan itseään varten. Vielä tärkeämpää se on kommunikointia varten. Lapselle se on hyvin tärkeä opettaa. Se on tunneälyä, joka kehittyy ja jota voidaan kehittää.
Neljäkymmentävuotias mies on hyvin haavoittuva. Mielessään hän pohtii, mitä hän on saavuttanut elämässään. Varsinkaan siihen aikaan ei kannata ruveta parisuhteessa sähläämään.
Kuinka tavallinen tarina tämä onkaan -- tarvitseeko olla? Harvoin parisuhteet päättyvät näin. Sillä mukana täytyy olla osaamattomuuden lisäksi huonoa tuuria ja jääräpäisiä ihmisiä.
Jos huomataan itsessäsi tai aviopuolisossasi vähänkin outoa käyttäytymistä, on hyvä jutella kumppanillesi siitä. Riidoissa on turha ottaa asiaa esille, se vain pahentaa tilannetta. Te voitte vielä korjata tilanteen. Voit yllättyä kumppanisi reaktiosta positiivisesti. Ennalta, et voi tietää toisen suhtautumista. Mikäli asioista ei voi keskustella, on hyvä hakea yhdessä apua.
Jos aikaa ei tahdo löytyä, kannattaa silti hidastaa ja keskittyä ongelmiin, sillä aika ei niitä paranna, se vain pahentaa niitä. Pureutukaa ongelmiin kun vielä mahdollisuudet järkeviin ratkaisuihin ovat olemassa.
Mikäli ystävänne puhuu pahaa kumppanistaan ollaan nähtävästi jo tilanteessa asiat ovat huonosti ja missä keskinäinen kommunikointi ei varmasti toimi. Mikäli halutaan oikeasti auttaa, on hyvä varmistaa, että pariskunta hakee apua yhdessä tai järjestettävä kolmikantaneuvottelut. Mikäli se ei ystävällesi käy, irtisanoudu jopa kuuntelemisesta.
Vaikka kuinka uskoisi kommunikaatio ongelmien ratkaisuun kotikutoisesti niitä on mahdoton selvittää. Aina on hyvä lähteä hakemaan apua ja nopeasti. Se on osaamista. Mitään ei tarvitse hävetä, koska ongelmat ovat normaaleja.
Jos vain pystytään kannattaa välttää syyllisyystilaan itsenne tai toisen ajamista. Sen kanssa eläminen on hyvin vaikeata ja parisuhteelle tuhoisaa.
Parisuhteessa kannattaa välillä pysähtyä miettimään sitä, että missä ollaan menossa. Siitä huolimatta vaikka olisi kuinka kiire tahansa. Mihin loppujen lopuksi on kiire.
Yleensä tämän tyyppisistä tragedioista ei jää ketään kertomaan. Jokaiselle voi käydä näin, onneksi olemme yksilöitä, ja vain harvoille käy näin. En olisi minäkään uskonut kuuna päivänä meille käyvän näin.
Emme saa Paulaa takaisin. Ja mikä tärkeintä tässä tilanteessa, varsinkin Liisan kannalta, emme saa syyllistää ketään. Kaikki ovat tarkoittaneet hyvää. Elämä ei vain aina mene niin kuin suunnittelee, joku suunnittelee paremmin.
Tulenko muuttamaan ja pystynkö mottoni Maltti on valttia – mutta vauhdilla. Se jää nähtäväksi.
Halusin olla hyvä aviomies, hyvä isä ja hyvä töissä. Paula halusi olla hyvä vaimo, hyvä äiti ja hyvä poliitikko. En osannut olla - anteeksi.
Isä
Tähän loppuun vielä tällainen parisuhdeohje, vaikka tämä ei liity suoranaisesti juttuun.
Tasa-arvo ajattelussa hyvin usein tasapäistetään naiset ja miehet. Katsotaan heidän olevan samanlaisia. Ajatellaan, että kaikki on hyvin kun kummatkin rakastaa ja kunnioittaa. Ja niinhän se onkin, mutta todellisuudessa mies kuitenkin priorisoi kunnioituksen tärkeämmäksi kuin rakastamisen. Miehelle tärkeää parisuhteessa on kunnioitus ja seksi. Mies rakastaa varmasti ja tekee mitä vain, jos nämä asiat ovat kunnossa. Naiselle tärkeää on rakkaus.
Eli miehelle riittää kunnioitus kun taas nainen vaatii rakkautta. Toisin sanoen miehessä kunnioitus generoituu rakkaudeksi ja naisessa rakkaus generoituu rakkaudeksi.
Nainen ja mies ovat erilaisia vaikka tasa-arvoisia ovatkin. Miehen pitää parisuhteessa rakastaa naistaan. Naisen pitää kunnioittaa miestään.
Mies pystyy rakastamaan naista jos häntä kunnioitetaan. Nainen pystyy rakastamaan miestä jos häntä rakastetaan.
Eli mies kun toimii kaikessa siten, että siitä huokuu rakkaus jopa vastoinkäymisissä, silloin nainen voi rakastaa miestä.
Nainen kun toimii kaikessa, että siitä näkyy kunnioitus vaikeuksissakin, silloin mies voi rakastaa naista."
"TÄRKEINTÄ PARISUHTEESSA ON REHELLISYYS!
Minkäänlaisiin kikkailuihin ei kannata ruveta. Ja varsinkaan, mikäli toinen rakastaa. Kannattaa myös miettiä, mitä vaikutuksia käytöksellään on toiselle.
Rakastamaan ja kunnioittamaan pystyy vain kun rakastaa ja kunnioittaa itseään. Näin ollen on haettava välittömästi vilpitöntä apua jos tuntee heikkoutta.
Tunteilla ei kannata leikkiä. Jos tuntuu ettei ole onnellinen, on tarkasteltava ensin itseään ja sitten vielä itseään. Jokainen on oman onnensa seppä. Onnellisuus lähtee ajattelusta – ei ympäristöstä. Onni tulee yhteistyöstä. Kannattaa keskustella yhdessä asioista, aroistakin ja hyvä olla rohkea tuomaan tunteensa esille. Rohkeutta, hävitä ei voi. On hyvin tärkeä oppia tuntea itsensä ja tunteensa. On hyvä kuunnella itseään ja pukea tunteet sanoiksi vaikkapa vaan itseään varten. Vielä tärkeämpää se on kommunikointia varten. Lapselle se on hyvin tärkeä opettaa. Se on tunneälyä, joka kehittyy ja jota voidaan kehittää.
Neljäkymmentävuotias mies on hyvin haavoittuva. Mielessään hän pohtii, mitä hän on saavuttanut elämässään. Varsinkaan siihen aikaan ei kannata ruveta parisuhteessa sähläämään.
Kuinka tavallinen tarina tämä onkaan -- tarvitseeko olla? Harvoin parisuhteet päättyvät näin. Sillä mukana täytyy olla osaamattomuuden lisäksi huonoa tuuria ja jääräpäisiä ihmisiä.
Jos huomataan itsessäsi tai aviopuolisossasi vähänkin outoa käyttäytymistä, on hyvä jutella kumppanillesi siitä. Riidoissa on turha ottaa asiaa esille, se vain pahentaa tilannetta. Te voitte vielä korjata tilanteen. Voit yllättyä kumppanisi reaktiosta positiivisesti. Ennalta, et voi tietää toisen suhtautumista. Mikäli asioista ei voi keskustella, on hyvä hakea yhdessä apua.
Jos aikaa ei tahdo löytyä, kannattaa silti hidastaa ja keskittyä ongelmiin, sillä aika ei niitä paranna, se vain pahentaa niitä. Pureutukaa ongelmiin kun vielä mahdollisuudet järkeviin ratkaisuihin ovat olemassa.
Mikäli ystävänne puhuu pahaa kumppanistaan ollaan nähtävästi jo tilanteessa asiat ovat huonosti ja missä keskinäinen kommunikointi ei varmasti toimi. Mikäli halutaan oikeasti auttaa, on hyvä varmistaa, että pariskunta hakee apua yhdessä tai järjestettävä kolmikantaneuvottelut. Mikäli se ei ystävällesi käy, irtisanoudu jopa kuuntelemisesta.
Vaikka kuinka uskoisi kommunikaatio ongelmien ratkaisuun kotikutoisesti niitä on mahdoton selvittää. Aina on hyvä lähteä hakemaan apua ja nopeasti. Se on osaamista. Mitään ei tarvitse hävetä, koska ongelmat ovat normaaleja.
Jos vain pystytään kannattaa välttää syyllisyystilaan itsenne tai toisen ajamista. Sen kanssa eläminen on hyvin vaikeata ja parisuhteelle tuhoisaa.
Parisuhteessa kannattaa välillä pysähtyä miettimään sitä, että missä ollaan menossa. Siitä huolimatta vaikka olisi kuinka kiire tahansa. Mihin loppujen lopuksi on kiire.
Yleensä tämän tyyppisistä tragedioista ei jää ketään kertomaan. Jokaiselle voi käydä näin, onneksi olemme yksilöitä, ja vain harvoille käy näin. En olisi minäkään uskonut kuuna päivänä meille käyvän näin.
Emme saa Paulaa takaisin. Ja mikä tärkeintä tässä tilanteessa, varsinkin Liisan kannalta, emme saa syyllistää ketään. Kaikki ovat tarkoittaneet hyvää. Elämä ei vain aina mene niin kuin suunnittelee, joku suunnittelee paremmin.
Tulenko muuttamaan ja pystynkö mottoni Maltti on valttia – mutta vauhdilla. Se jää nähtäväksi.
Halusin olla hyvä aviomies, hyvä isä ja hyvä töissä. Paula halusi olla hyvä vaimo, hyvä äiti ja hyvä poliitikko. En osannut olla - anteeksi.
Isä
Tähän loppuun vielä tällainen parisuhdeohje, vaikka tämä ei liity suoranaisesti juttuun.
Tasa-arvo ajattelussa hyvin usein tasapäistetään naiset ja miehet. Katsotaan heidän olevan samanlaisia. Ajatellaan, että kaikki on hyvin kun kummatkin rakastaa ja kunnioittaa. Ja niinhän se onkin, mutta todellisuudessa mies kuitenkin priorisoi kunnioituksen tärkeämmäksi kuin rakastamisen. Miehelle tärkeää parisuhteessa on kunnioitus ja seksi. Mies rakastaa varmasti ja tekee mitä vain, jos nämä asiat ovat kunnossa. Naiselle tärkeää on rakkaus.
Eli miehelle riittää kunnioitus kun taas nainen vaatii rakkautta. Toisin sanoen miehessä kunnioitus generoituu rakkaudeksi ja naisessa rakkaus generoituu rakkaudeksi.
Nainen ja mies ovat erilaisia vaikka tasa-arvoisia ovatkin. Miehen pitää parisuhteessa rakastaa naistaan. Naisen pitää kunnioittaa miestään.
Mies pystyy rakastamaan naista jos häntä kunnioitetaan. Nainen pystyy rakastamaan miestä jos häntä rakastetaan.
Eli mies kun toimii kaikessa siten, että siitä huokuu rakkaus jopa vastoinkäymisissä, silloin nainen voi rakastaa miestä.
Nainen kun toimii kaikessa, että siitä näkyy kunnioitus vaikeuksissakin, silloin mies voi rakastaa naista."
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jarmo?????????
Paula????????
Liisa????????
?????????????
Oliko tämä jonkun yksityistä tilitystä vai mistä oli kysymys?
Liisa on heidän lapsensa.
http://www.elisanet.fi/jarmo.bjorkqvist/
Luulin asian liittyvän jotenkin parisuhteeseen tai avioliittoon, mutta kyse olikin roskalehtien jutuista...
...opetellut ulkoa parisuhdeoppaan muttei sisäistänyt juuri mitään. Olisi noudattanut omia neuvojaan ensin, nyt on hiukan myöhäistä leikkiä fiksua. Odottaako tosissaan että ihmiset ottavat vastan parisuhdeneuvoja vimonsa tappaneelta mieheltä? :D
Naista se ei nyt kuitenkaan tunnu ymmärtävän... seuraavaksi, veikkaan, kertoo Jarmo-boy kuinka vaimo ansaitsi mitä sai koska ei ymmärtänyt kunnioittaa miestään :D
Anteeksi vitsailu vakavalla asialla.
***
Sama asia minullekin tuli mieleen, kun luin koko kirjeen läpi ja loppuhuipennuksi oli näitä parisuhdeneuvoja. Lienee saanut terapiaa ja toistaa nyt näitä ulkomuistista sekä kirjaa lievemmän tuomioni toivossa (?).
Asian ironisuuden vuoksi tuon aiheen aloitinkin.
Erityisesti tuo loppu, että mies ansaitsee kunnioitusta mutta nainen siis ei (?) osoitti jotain tämän Jarmon omasta asenteesta. Jos nainen ei enää kunnioita, häntä ei tarvita, mutta ei myöskään voida erota, koska Mies on perheen Dominoiva johtaja ja määrää omaisuudestaan, tässä tapauksessa naisesta.
saman ajatuksen. puistattaa...
***
Miksi kuvittelette hänen vain toistelevan jostakin kirjasta lukemiaan neuvoja? Mitä hän silläkin muka voittaisi? Oletteko sellaisia joilla on tarve demonisoida pahantekijät kun eivät osaa nähdä maailmaa muuten kuin mustavalkoisesti? Voihan noissa neuvoissa olla oikeasti järkeäkin. Aika järkeenkäyvältä tuo kirje kokonaisuudessaan ainakin kuulostaa. Luulisi tuon miehen nyt tietävän ainakin sen, miten ei missään tapauksessa tule parisuhdetta hoitaa. Hän voi ollakin psykopaatti, mutten ole lainkaan vakuuttunut etteikö tuhansia samanasteisia psykopaatteja kävelisi jatkuvasti keskuudessamme ilman mitään yhtä näkyviä seurauksia.
Kunnioitus saadaan ansaitsemalla, ei käskyillä ja komennuksilla.
kunnioitus on yhtä kuin se, että vaimo pitää suunsa kiinni ja tekee mitä käsketään.
Juuri niin sanoi minun ex-mieheni minulle juuri avioiduttuamme. "Sitä varten minä otin sinut, että olet hiljaa ja teet mitä käsketään." Ja minä kun luulin, että rakkaudesta..
ajatus, että naisen pitää kunnioittaa miestään, jotta tämä voisi häntä rakastaa...
Luettuani tuohon asti ymmärsin täysin, että lopputulos oli se mikä oli.
Minä olen ajatellut, että voidakseni rakastaa jotakin ihmistä minun on kunnioitettava häntä (tarkoitan sitä, että voin tuntea kunnioitusta häntä kohtaan) ts. kunnioitus on ensin ja sitten vasta rakkaus...Ja sama koskee sekä miestä että naista, muutenhan missään ei ole mitään järkeä. Kuinka voisi olla rakkautta ilman kunnioitusta?
Eli ei niinpäin, että minua pitää kunnioittaa ensin, jotta rakastan, vaan minä kunnioitan tuota toista ja sitten mahdollisesti myös rakastan...(Voihan tietysti kunnioittaa sellaisiakin ihmisä, joita ei ollenkaan rakasta, mutta heidän kanssaan ei kai parisuhdetta perusteta?)
Jos vaadin kunnioitusta (mitä sillä sitten tuo henkilö tarkoittaakaan), kerjään verta nenästäni (tai sitten jossain vaiheessa tulen vuodattamaan sitä tuon toisen nenästä). Jos taas kunnioitusta ei vain OLE, on turha puhua rakkaudestakaan mitään... Eikä ole järkeä mitään suhteita sitten solmia.
Siis ihminen, joka perustaa ihmissuhteensa yleensäkin vaatimuksiin, joutuu jossakin vaiheessa kylmien tosiasioiden eteen. Miten hän sitten siitä selviytyy, on taas eri juttu... Joku lähtee vähin äänin ja toinen sitten tarttuu kättä pidempään.
Olisiko kyse heikosta itsetunnosta?
olisi hirttoköysi kaulan ympärille. Se on ainoa oikeudenmukainen rangaistus murhaajalle.
Tämäkin murhamies tulee saamaan kasapäin kannustus-ja ihailijakirjeitä kiven sisään. Häiriintynyttä? Kyllä, mutta kun äidinvaistot ja auttamishalu herää, niin siinä ei järjellä ole sanansijaa. Tunteet vievät järkeä kuin kuoriämpäriä.
Se, että murhaajat(mm. Valjakkala ja Muranen) saavat joidenkin naisten sympatiat ja ihailun osakseen, on merkillistä. Joissain naisissa herää tunne siitä, että juuri hän voi pelastaa tämän poloisen. Paskat! Ei muuta kuin rundia joka jätkälle ja postin jakelu seis!
Miettikääpä miten kauan siinä on saanut takoa ruumista, jos 67 kertaa on tullut rikki. Aika sairasta.