Mun mies on pettänyt minua kolme kertaa tavallaan neljä mutta yhtä en laske fyysiseksi pettämiseksi mutta henkiseksi kylläkin. Tapasimme vuosia sitten, ja rakastuimme toisiimme ensisilmäyksellä. Olin eronnut ja miehelläni oli silloin tyttö ystävä mutta tunteen palo oli niin suuri että emme voineet vastustaa toisiamme. no meni kuukausia hyvin ja asuimme yhdessä mieheni on minua hiukan nuorempi mutta itse olin silloin myös todella lapsellinen vaikka olinkin jo aikuisella iällä. No kerran mieheni sitten lähti juomaan ja jäin kotia koska hän ei halunnut minua mukaan. niin jääin kotiin ja odottelin häntä saapuvaksi, tuli yö ja odottelin ja häntä ei kuulunut, aamuyöllä vielä valvoessani tiesin sitten hänen olevan entisen naisensa luona. Niin tuli aamu ja soitin miehelleni hän ei suoraan kertonut olin paikkaansa mutta arvasin sen kyllä. No mies saapui kotiin ja siinä istuimme vastapäätä toisiamme ja minä itkin ja kysyin että miksi mihin mies ei osannut edes vastata ja minä lapsellisena rukoilin että hän ei jättäisi minua sen toisen takia koska se toinen oli hänen entisensä.. no tuli taas ilta ja mieheni taas lähti sinne naisen luokse ja tiesin kyllä mutta en osannut muuta kuin itkeä kun olin niin hullaantunut mieheeni että en halunnut kuitenkaan eroa. No mies tuli seuravaana päivänä kotiin ja niin alkoi kova keskustelu ja olimme keskellä myrskyä ja minä vaan rukoilin että hän ei jättäisi minua vaikka minun olisi pitänyt jättää mutta luonto ei vaan antanut periksi vaan ajattelin että kyllä tästä selvitään.. No meni taas aikaa seuraavaan kesään kun mies halusi yhden toisen entisensä takaisn mutta silloin ei pettänyt fyysisesti mutta halusi henkisesti kylläkin. no niin mies pyysi minua lähtemään ja minä lähdin ja niin he menivät takaisin yhteen. Muutin kaverini luokse asumaan väliaikaisesti ja meinasin kuolla tuskiini ja siihen miten mua otti kipeää.. ja viikkoihin en saanut häntä kiinni vaikka yritin soittaa. no sitten kuukauden kuluttua mies yllättäin soitti ja pyysi saada nähdä minua ja niin näimme ja mies sanoi kaiken olleen huonosti että hän rakastikin minua ja niin palattiin taas yhteen.. taas kului aikaa ja huomasin olevani raskaana ja päätimme pitää lapsen ja kaikki tuntui olevan niin hyvin ja olimme onnelllisia taas kaiken jälkeen ja kaikki oli unohdettu.. kunnes vajaa pari kuukautta laskettua aikaa mies ihastui toiseen naiseen..viikon hän kävi salaa sen luona ennen kun sain tietää ja olin niin järkyttynyt että miten hän saattoi taas tehdä näin ja mies pyysi minua lähtemään koska hän sanoi että ei halua satuttaa minua enempää ja tiesi itse että ei voisi pitää näppejänsä erossa siitä naisesta. no taas itkin ja rukoilin uhkailin riitelin tein vaikka mitä että hän ei jättäisi että ajattelisi edes tulevaa perhettä mutta ei se auttanut niin taas lähdin..puhumme puhelimessa jatkuvasti ja mies joi ja itki kuitenkin perääni ja sanoi sitten eräänä päivänä että haluavan minun tulevan takaisin ja minä tulin pää osin tulevan lapsemme takia ja kyllä kuitenkin rakastin häntä. no paluuni jälkeen parin päivän kuluttua synnytin lapsemme ja ajattelin kaiken olevan hyvin. no olin sairaalassa niin mieheni vielä kerran petti minua sen naisen kanssa sain tietää siitä kyllä jälkeenpäin mutta kyllä se tuntu kamalalta. silloin kaikki muuttu välillämme tultiin etäisiksi mutta jatkoimme yhdessä kaikesta huolimatta. No päästiin asiasta ylitse vasta vähän aikaa sitten.. Mutta kaiken huippu että mieheni lähti tässä vappuaattona juomaan ja jäin lapseni kanssa kotiin ja en olisi enään uskonut että mieheni tekisin jotain niin kamalaa koska hän vannoi että ei tee enään niin mutta tekipä vain.. Petti minua tytönm kanssa joka oli huomattavasti häntä nuorempi ja illalla vielä suuteli jotain toistakin naista.. yöllä kun heräsin niin tiesin että kaikki ei ole kohdallaan. Aamulla mieheni ja hänen kaverinsa (meille läheinen kaveri) tulivat reissulta kummatkin olivat pettäneet naisiansa.. no ensiksi järkytyin, itkin, raivosin,nauroin, se oli kamalaa..mieheni itki myös ja tällä kertaa huomasin hänen katuvan ihan oikeasti. ja saoin että halusin erota ja kaikkea muuta..mutta tulin toisiin aatoksiin ja annoin anteeksi taas jälleen kerran. annoin sen takia koska tiesin hänen katuvan ja että hänellä ei ole mitään tunteita niitä kohtaan. Annoin myös anteeksi sen tähden koska rakastan perhettäni ja haluan sen myös pysyvän yhdessä . mutta seuraava kerta jos tulee niin ero on sitten pysyvä ja olen sen nyt päättänyt .. toivon kaiken muuttuvan paremmaksi, usko en vielä ainakaan mutta yritämme yhdessä tämän asian ylitse meidän lapsemme takia. mutta kuten jo sanoin seuraavan kerran ei enään onnistu. ja mieheni tietää sen myös nyt. sori jos teksti oli pitkästyttävää ja kirjotin näin pitkästi mutta halusin antaa kokonaiskuvan tilanteesta.
rakkaus on pettävää
nainen**
7792
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miehesi juoksee vieraissa minkä muilta kiireiltään ehtii. Sinä itkeskelet perään.
Älä huoli, perheesi pysyy kyllä kasassa.
sinä aina otat renttusi takaisin.
Vikka taivas kaatuu päälle niin seuraavan kerran jos tämä tapahtuu niin en anna anteeksi vaikka kuinka rakastasin, ja mieskin tietää sen itse.
Moi,
Toki ymmärrän että vaikeaahan tuo on.
Sinun on turha yrittää uskotella itsellesi, että miehesi ei enää sinua pettäisi, koska hän TULEE sinua pettämään vielä monen monta kertaa jos jäät tuohon suhteeseen.
Sinun joko lähdettävä, tai sitten hyväksyttävä ja nieltävä kokonaan se tosiasia että miehesi sinua pettää, ja tulee rikkomaan sydämmesi monen monta kertaa.
Kyllä olet sen verran iskua saanut kohdallesi tuon miehen toimista, että ihmettelen edelleen sinisilmäisyyttäsi ja hyväntahtoisuuttasi. Mielestäni nuo miehesi "temput" oat todella siitä härskeimmästä päästä. Kyse ei enää ole "vain pettämisestä".
Luulenpa että seuraavan kerran kun mies pettää, annat taas anteeksi ja vannotat sen miehelläsi että kerta olisi "viimeinen". Kunnes taas kerran...
Tuollainen elämäntapa, eli itselleen valehtelu ja jatkuva pelko tulevasta on kelle tahansa rankkaa.
Itse en henkilökohtaisesti olisi henkisesti jaksanut noinkaan pitkälle kuin mitä sinä olet jaksanut. Ei vaikka kuinka miestä olisin rakastunut.
Tavallaan olet antanut miehellesi luvan pettää, joka kerta kun olet anteeksi antanut. Hän on pettänyt ja jättänyt ja pettänyt ja jättänyt. Hän varmasti tietää, että jokaisen kerran jälkeen sinä annat anteeksi, joten mikä häntä estää lopettamasta?
Mietippä että kuinka monta kertaa olet kuullut miehesi sanovan katuvaisena että "en tee sitä enää koskaan enää"?
Neuvoja et kuuntele, rakkautesi on vain niin suurta, vahvaa ja anteeksiantavaa tuota miestä kohtaan.
Luulen että lopetat tuon suhteen VASTA sitten kun itse tajuat sen koko älyttömyyden, mitä tuo suhde pitää sisällään. Ja kun rakkautesi tuota ihmistä laimenee. Sinulla on selkeä usko parempaan..
Voimia sinulle, ja toivottavasti pian löydät sen voiman todella lähteä tuosta suhteesta. Ja että todella löydät tästä elämästä sellaisen rakkauden joka ei sinua loukkaa, ja joka sinusta OIKEASTI välittää sekä välittää myös SINUN tunteistasi. Ansaitset parempaa.
Kuinkas monta kertaa sinua onkaan petetty? Siinä sinun rakkaan perheesi tulevaisuus. Vai eikö se ole niin parin päälle?
Ensin tunsin huolta sinua kohtaan, mutta lopulta olet kuitenkin itse se, joka takaisin tulee. Ei siinä huolet enää auta...
Jätä miehesi. Se on ehkä helpompaa nyt kuin viiden tai kahdenkymmenen vuoden päästä, jolloin itse olet jo hermoraunio
totta puhutte jokainen tavallaan.. mutta niin vakaasti toivon että kaikki muuttuis.. mutta en aio kiduttaa itseäni enää seuraavan kerran ja myös tarkoitan sitä.. haluan uskoa tulevaisuuteen ja perheen voimaan. mutta se jää nähtäväksi. toivon että kukaan toinen ei kokisi samaa ja jos kokee niin ajoissa viheltää pelin poikki johon en itse ole ielä kyennyt.. :)
myös itselleni, vaikkakin liittoni kesti melkein kolmekymmentä vuotta. Mieheni petti, vannoi muuttuvansa samalla itkien, joten annoin yhä uudestaan mahdollisuuden. Nyt tilanne se, että rikkoi lupauksensa aina. Enää en jaksanut ja ero edessä.
Ei se siitä muutu. Itsekin odotin ja luotin sekä toivoin. Tulin lopuksi siihen tulokseen, että olisin ehkä vain terveempi ja jaksaisin paremmin nyt, jos olisin jo toisella kerralla laittanut hänet pihalle.
Tunteita toista kohtaan on vaikea kuolettaa, mutta nekään ei auta jaksamaan, jos toinen jatkuvasti pettää ja valehtelee.
Tein viimeksi itsekin siten, että päätin, että jos vielä kerran hän jää kiinni, niin välittömästi mies pihalle. Näin kävi kaikista lupauksista ja teoista huolimatta (kotona esitti hyvää aviomiestä). Yritti vielä kaiken lisäksi hyvin pimittää temppunsa. Se, että jatkuvasti pettää ja valehtelee osoittaa ihmisestä sen, että ei ole todella sitoutunut tai arvosta toista, vaikka näin antaa ymmärtää. Olet paljon arvokkaampi ja ansaitset paljon parempaa kohtelua.