Kenen pikkuveljen/siskon ESIKOINEN (isoveli/isosisko) on ottanut tietynlaisen "isän/äidin" roolin pikkusisaruksensa elämässä?
Varsinaisessa huolenpidossahan ei ole mitään vikaa, mutta kun homma menee sairaalloisen kyyläämisen ja KAIKKEEN puuttumisen piikkiin, niin...?!?
Varsinaisessa huolenpidossahan ei ole mitään vikaa, mutta kun homma menee sairaalloisen kyyläämisen ja KAIKKEEN puuttumisen piikkiin, niin...?!?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Voi olla aika tyypillistä käytöstä näillä perheen isosiskoilla "vahtia" ja kytätä pikkusisaruksiaan ja olla aina oikeassa, tietää kaikki muita paremmin yms. Rasittavia tapauksia.
Parasta pitää pientä välimatkaa, niin eivät pääse häiritsemään.
Itse olen isosisko ja erittäin huolissani mitä pikkusisarukseni tekevät. En nuuski heidän asioitaan mutta kysäsen jos jompi kumpi on luonani yötä että mihis matka ja sillälailla:D totta kai täällä on rennompi kuri kuin kotona koska itsekkin olen vasta 17 ja tiedän että veri vetää kavereitten luokse, mutta olen tehnyt hyvin selväksi että minulle ei tehdä ohareita niinkuin äitille saatetaan tehdä:D minulle vastataan puhelimeen ja tekstiviesteihin oltiin sitten kännissä tai ei!! ja tullaan sovittuun aikaan takasin (vaikka aika on paljon myöhemmin kuin kotona) mutta jos nämä säännöt ei toimi yhteistyö ja avunanto loppuu siihen pisteeseen:D vaikka ei se ihan niin ole:D kyllä sitä rakkaittensa eteen tekee mitä vaan:D mutta minun tilanteessa pikkusisaruksetkin ovat tätä mieltä että isosiskon luo on kiva mennä en heitä rupea tenttaamaan milloin kukakin seurustelee kenenkin kanssa enkä tutki heidän tavaroitaan tai veljeni polttaa tupakka sanon vain että oma päätös vaikk paasaankin hänelle välillä sen vaarallisuudesta mutta jos sitä paasaa liikaa niin varmasti polttaa entistä enemmän:(Mutta olen tyytyväinen tilnteeseen sillä siskoni kyllä avautuu asioissaan aina minulle ensimmäisenä tai jos joutuu ostamaan jotain rintsikoita tai jotain niin kyllä se minä olin joka oli mukanan niitä ostamassa:D
Mutta totta kai olen ottanut huomioon että kun he ovat luonani niin vastuu on minulla! sen takia säännöt on tehty selviksi ja se vielä selvemmäksi että NIITÄ SÄÄNTÖJÄ NOUDATETAAN EIKÄ LIPSUTA tai jos tarvitsee lisä aikaa kavereitten kanssa täytyy soittaa tarpeeks ajoissa eikä viis minuuttii ennen kun pitäs olla jo sisällä koska sekin merkka ettei ollut edes tulossa siihen ekaan sovittuun aikaan:D
Mutta rakkaudesta sitä vain tekee:D haluaa suojella pienenpiä sisaruksia pahalta maailmalta:D
Aloittaja varmaankin tarkoitti vähän aikuisempaa "nuorisoa".
Minun isosisarukseni ovat olleet sellaisia että ovat pyrkineet todellakin ohjailemaan minun elämääni pikkuasioista isoimpiin. Vaikka olen yli 40!
En tiedä mikä heitä risoo - eivät voi hyväksyä minun elämäntapaani.
P.S. olen hyvässä avioliitossa ja talous on kunnossa... en vain elä heidän tavallaan.
Kysymys ei kuulu, mitä isosiskosi tekee - vaan mitä sinä annat hänen tehdä!
kohtaan ketjussa?
Joo, en tarkoittanut alaikäisiä, mikä olisikin aika lailla eri asia.
Itse olen teinipäiväni nähnyt jo ajat sitten, eli olen jo yli 30.
Minun(kin) mielestäni huolenpito on aivan eri asia kuin jatkuva asioihin puuttuminen. Lisäksi kun minulla on mielestäni useinkin aivan hyviä ideoita, niin ne ikäänkuin "kumotaan" isomman sisaruksen toimesta aivan kuin hän olisi aina jokin "ehdoton totuus"!
tekemiset, varsinkin vaikeuksiin joutumiset, vaikuttavat paljon siihen miten paljon enemmän on nuoremmistaan huolissaan. Omatkin huonot kokemukset saavat aikaan sen ettei halua historian toistavan itseään. Joillakin on kyky mennä liiallisuuksiin tässä huolehtimisessa mutta silloin on parasta vain sanoa suoraan asianosaiselle ja toivoa että ottaa opikseen. :)
Tuollainen on aivan tavallista. Ihmiset haluaa yrittää hallita toisiaan. Mutta yksi juttu myöskin on aivan varmaa. Sinun ei tarvitse suostua siihen. Vähän se ehkö sinulta sisua vaatii, mutta kyllä sinä sen saat loppumaan, jos haluat. Elämäsi on sinun, sinä siitä päätät - ja se sinun on myös tehtävä selväksi muille. Sinun tehtäväsi on asettaa elämäsi rajat, mitä hyväksyt muilta ja mitä et. Et sinun tarvitse olla mikään tahdoton toisten toimien kohde.
Se esikoinen joutui tappelemaan joke hemmetin menosta ym. vanhempien kanssa. Eli suoraan sanottuna kouluttamaan vanhemmat tekemään eroa (napanuoran katkaisu) lapseen. Ne kyyläs, vahti ja neuvoi. Muistaen omat toilailunsa.
Ja tottuivat sitten pikkuhiljaa. Pärjäähän se näköjään.
Eli nuoremmat sisarukset saa kaiken helpommalla - vanhemmilta. On jo totuttu myöhäisiin kotiintuloihin, kaljapulloon, kondomiin ym. ym.
Mutta omien pahojen toilailujensa vuoksi esikoinen on huolissaan pikkusisaruksistaan, ja vahtii puolestaan heitä sitten...
se on. Joillakin ihmisillä on luontojaan hirveä tarve määrätä muita, oli siihen aihetta eli ei.
Ne jotkut määrää vain, koska toiset antaa niiden määrätä. Ei kukaan voi määrätä sellaista, joka ei suostu määräiltäväksi. Turha syyttää toisia.
Ja määräily on eri asia kuin huolenpito. Määräily lähtee eri asioista kuin huoli toisesta.
Aina saa kuulla tuon "saman virren". Että koska "alistutte siihen" jne... (määräilyyn siis)
Pitäisikö sitten KUMAUTTAA NYRKILLÄ jos/kun joku rupeaa määräilemään? Oli se sukua tai ei...?
Meitä "joustavia" ihmisiä aina pyritään määräilemään, koska emme ole yhtä ehdottomia kuin eräät ihmiset! Siitäkö tässä aina saa kärsiä, että näkee asioita muidenkin näkökulmasta tai yleisesti ottaen haluaa vältellä tappeluja?
"Määräily lähtee eri asioista kuin huoli toisesta."
TÄYSIN TOTTA! Jotkut ihmiset ovat vain armottomia kontrollifriikkejä. Kai ne siitä määräilystä jotain "pervokiksejä" saavat..?!?
Jotain sairasta "vallan tunnetta"...?!?