Juu.
Tämä asia on yksinkertainen, jos haluaa laihtua niin että vain rasva palaa pitää olla ketoosissa elikkä VHH:lla tai paastolla jotka kehon energiatalouden kannalta ovat sama asia. Jos laihtumisessa ei ole väliä omalla lihasmassalla niin voi laihduttaa KTL:llän ohjeiden mukaan.
Laihtuminen paastossa/ketoosissa vaatii hieman enemmän energiaa / menetetty kilo koska tuolloin poltetaan vain rasvaa ja hiilihydraatteja. Kehossa ei ole alun jälkeen hiilihydraatteja varastossa joten sieltä palaa vain rasva jolloin kilo putoaa 9000 kcalorin vajeella.
Laihtuminen taas KTL:n ohjeilla käy energiataloudellisesti helpommin koska kehosta poltetaan sekä rasvaa että proteiineja jolloin kilo putoaa noin 7000 kcalorin vajeella. Ja tässä dietissä on se bonus että kun rasvat on poltettu muuttuu pudotus vieläkin helpommaksi vain 4000 kcaloria per kilo ;-)
Tämä asia on yksinkertainen, jos haluaa laihtua niin että vain rasva palaa pitää olla ketoosissa elikkä VHH:lla tai paastolla jotka kehon energiatalouden kannalta ovat sama asia. Jos laihtumisessa ei ole väliä omalla lihasmassalla niin voi laihduttaa KTL:llän ohjeiden mukaan.
Laihtuminen paastossa/ketoosissa vaatii hieman enemmän energiaa / menetetty kilo koska tuolloin poltetaan vain rasvaa ja hiilihydraatteja. Kehossa ei ole alun jälkeen hiilihydraatteja varastossa joten sieltä palaa vain rasva jolloin kilo putoaa 9000 kcalorin vajeella.
Laihtuminen taas KTL:n ohjeilla käy energiataloudellisesti helpommin koska kehosta poltetaan sekä rasvaa että proteiineja jolloin kilo putoaa noin 7000 kcalorin vajeella. Ja tässä dietissä on se bonus että kun rasvat on poltettu muuttuu pudotus vieläkin helpommaksi vain 4000 kcaloria per kilo ;-)
Vastaukset 25
Vanhimmat
"kehosta poltetaan sekä rasvaa että proteiineja"
mihin perustuu tuo väite että KTL:n mukaisella suosituksella mukamas poltetaan proteiineja.
Annapa kunnon faktat sitten, tai sitten sano että sinä vain luulit niin, koska kohta tulen kertomaan sinulle että olet
a) valehtelija
b) paskanpuhuja
koska jompi kumpi olet. KTLn suositusten mukaan elimistö saa riittävästi proteiineja jolloin niitä ei laihduttamisessa kulu.
Mainittakoon tässä yhteydessä myös se, että 9000 kcal sisältävän rasvakilon lähtö pudottaa painoa parisataa grammaa enemmän, koska myös tuohon rasvakiloon sitoutunut neste poistuu elimistöstä. Elikkä opettelepa nyt ensin perusasiat, jos haluat alkuunkaan uskottavuutta jutuillesi.
Luepa tuosta alta perusasiaa joka liippaa aihetta (lihasten huolto & kasvu). VHH:laisen ei kannattaisi alkaa puhumaan lihaksista ja proteiineista samassa yhteydessä ollenkaan.
Miksi VHH-sohvaperunat yleensä ovat kiinnostuneita lihaksista? VHH kun edesauttaa niiden turmiota.
---------julkaistu aikeisemminkin---------
Helpomman ymmärrettävyyden takia on jouduttu oikomaan joitakin mutkia, mutta kysymyksessä on "alkeispaketti" josta on hyvä lähteä hakemaan tarkentavaa tietoa.
Käsiteltävänä on riittävästi ravitusta, tasapuolisesti hiilihydraatteja, rasvaa ja proteiineja saaneesta elimistöstä.
Lihas toimii glykogeenilla. Elimistö muuttaa syötyä energiaa glykogeeniksi ja sitä lihas sitten käyttää. Palaminen tapahtuu lihaksessa olevissa mitokondrioissa. Lihas käyttää polttoaineena glykogeenia, on kysymyksessä sitten nukkuessa kyljen kääntäminen tai maratonjuoksu.
Glykogeeni muuttuu lihaksessa ATP:ksi (adenosiinitrifosfaatti) ja se on se aine jota lihas varsinaisesti käyttää energianlähteenä. ATP:tä lihaksessa on vain muutaman sekunnin käyttöä varten, joten sitä pitää tuottaa koko ajan lisää.
Glygogeeniä lihaksessa on jo huomattavasti enemmän. Lihas varastoi sitä tietyn määrän, ja varastoa on niinikään täydennettävä lihasta käytettäessä, muuten glykogeeni kuluu loppuun. Sen loppuessa lihakseen muodostuu kuona-aineita kuten maitohappoa ja ketoaineita, lihas väsyy ja suoritusteho laskee. Kovassa rasituksessa glykogeenivarastot tyhjenevät alle 2 tunnissa. Aika riippuu ihmisestä itsestään, liikuntaa harrastavan ihmisen lihakset pystyvät varastoimaan enemmän glykogeenia kuin liikuntaa harrastamattomat, mutta on myös muita tekijöitä joilla voidaan vaikuttaa glykogeenin riittävyyteen. Ihmisen kehossa on normaalisti glykogeeniä n. 2000 kcal:n edestä.
Glykogeeniä muodostuu kahta tietä: elimistö ottaa ruoansulatuselimistöstä suoraan hiilihydraatteja ja muuttaa sen glykogeenin muotoon, jolloin se varastoidaan lihakseen (myös maksaan mutta se siitä tässä yhteydessä) kunnes se on täynnä. Varastointiprosessin käynnistyminen siis edellyttää, että lihaksessa on glykogeenivajaus. Jos vajausta ei ole tai vajaus tulee täytettyä, muuttaa elimistö käyttämättömät hiilihydraatit rasvaksi. Toinen tapa muodostaa glykogeenia on tehdä sitä elimistöön kertyneestä rasvasta ja näin käy mm. jos hiilihydraatteja ei ole saatavilla riittävästi.
Rasituksen aikana glykogeeniä tuotetaan rasvasta koko ajan lisää, ja jos rasitus on riittävän alhaista, glykogeenivarastot täyttyvät siinä tahdissa kuin lihas sitä kuluttaa, eli toimitaan alueella jossa lihas jaksaa toimia tuntikausia väsymättä. Jos rasitus on vaikka "kodin askareita"-tasoa tai hyvin kevyttä liikuntaa, glykogeenivarastot täyttyvät sitä mukaa kuin sitä kuluu.
Kun lihasta aletaan rasittamaan lisää, alkavat lihaksen glykogeenivarastot huveta (rajasyke n. 120 '/min). Glykogeeniä kuluu enemmän kuin mitä sitä on lihakseen virtaavassa veressä tarjolla. Siispä glykogeeniä pitää tuottaa enemmän. Varsin nopeasti rasituksen alettua alkaa muodostua entsyymejä, jotka tehostavat rasvakudosten käyttöä energialähteenä. Näin glukogeeniä saadaan vereen enemmän ja sitä kautta enemmän myös lihakseen. Huonokuntoisilla tämä prosessi alkaa n. puolen tunnin rasituksen jälkeen, huippukuntoisilla lähestulkoon välittömästi rasituksen alettua. Niinikään rasituksen jatkuessa lisääntynyt rasvojen käyttö energialähteenä jatkuu kunnes rasitus loppuu ja vielä sen jälkeenkin.
Siis jo varsin kevyessä rasituksessa rasvojen käyttö energialähteenä lisääntyy, ja sitä jatkuu rasituksen loppuun asti ja sen jälkeenkin. Rasituksen kasvaessa edelleen rasvan käyttö lisääntyy lisääntymistään, mutta jossain vaiheessa tulee raja jossa rasvasta ei ehdi muodostua glykogeeniä siinä tahdissa kuin sitä kuluu. Aikanaan glykogeeni loppuu ja sen puuttuessa lihas väsyy, menettää suoritustehoaan ja lopulta uupuu täysin.
Harjoitettu lihas pystyy toimimaan pitkiäkin aikoja glykogeenin loputtua, mutta toiminta tapahtuu tällöin selkeästi alentuneella suorityskyvyllä.
Mikäli rasituksen jälkeen ei nautita hiilihydraattipitoisia ravinteita, lihasten glykogeenivarastot täyttyvät hiljalleen rasvasta muodostetulla glykogeenilla. Jos haluaa palautua nopeasti, nopeiden hiilihydraattien nauttimisella välittömästi suorituksen jälkeen on havaittu olevan suuri merkitys. Sen lisäksi että veressä on paljon lihasta tankkaavaa energiaa tarjolla, syntyvä insuliinipiikki avaa suonet lihakseen ja näin ravinteet ja muut lihashuollon kannalta olennainen aines pääsee lihakseen. Hiilihydraattien nauttimista tulisi jatkaa tasaisesti joitakin tunteja rasituksen jälkeen, jolloin lihaksien glykogeenivarastot täyttyvät nopeammin kuin pelkästään elimistössä olevia rasvoja käytettäessä. Kesken rasitusta ei nopeita hiilihydraatteja kannata nauttia, siitä seuraava insulinipiikki aiheuttaa nopean suorituskyvyn putoamisen.
Insuliini on lihasten kasvulle välttämätön hormoni koska se avaa lihasten huoltoreitit apposelleen. On todettu, että diabeetikojen on erittäin vaikeaa tai mahdotonta kasvattaa lihaksia.
Kohtalaisesti liikuntaa harrastavan ihmisen aineenvaihdunta (sis. aktiivisuustasokertoimen) on n. 30% isompi kuin huonokuntoisen.
Lihassolujen kokonaismäärä on jotakuinkin sama kaikilla ihmisillä (lihaksen koko johtuu muista tekijöistä), mutta aktiivitilassa olevien lihassolujen isompi määrä pitää aineenvaihdunnan korkeammalla täydellisessä lepotilassakin. Huonokuntoisella lihassoluja on enemmän "nukkumassa" jolloin niiden huollon tarve on vähäisempi. Ero solutasolla on luokkaa 10-15%. Näin on luonto järjestänyt elimistöön energiansäästö-ohjelman: käyttämättömät lihassolut laitetaan "nukkumaan", ja tämä säästöohjelma käynnistyy varsin nopeasti sen jälkeen kun lihaksen käyttö vähenee. Turha tuhlata ylimääräistä energiaa käyttämättömiin soluihin! Ja kun soluja taas otetaan käyttöön ("ruoka on vähissä, pitää lähteä hankkimaan lisää" sanoisi luolaihminen), energiansäästö-ohjelma reagoi lisääntyneeseen lihasten käyttöön ja herättää solut.
On huomattava, että ihmisen paino vaikuttaa perusaineenvaihduntaan. Saman ihmisen aineenvaihdunta muuttuu painon muuttumisen myötä, ja saman painoisillakin ihmisillä enemmän aktiivisia lihassoluja omaava kuluttaa enemmän energiaa.
No, jos haluat itse lukea mitä yliopistossa tästä asiasta opetetaan niin tässäpä mainio linkki
http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/materiaalit/ravitsemustiede/index.html
Kato, kun ei olla ketoosissa niin silloin myös proteiinit kuluvat energiantuotannossa kun on energiavajetta ja laihduttaessa sitä vajetta pyritään saamaan aikaiseksi.
Mä luetun helpottamiseksi laitan tähän linkin tuon opetuksen kohtaan jossa asiasta mainitaan :
http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/pop_04_hajottamiseen.html
Nesteistä en välitä painonlaskussa, koska ne eivät varsinaisesti osallistu energiatalouteen, eiväthän.
Ensinnäkin on todettava että paasto on aivan eri asia kuin laihduttaminen jollain tietyllä ruokavaliolla. Paastoa ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi olotilaksi toisin kuin laihtumiseen tähtäävät ruokavaliot. Tietääkseni paaston pääasiallinen tarkoitus on puhdistaa elimistö kuona-aineista (mitä ne sitten lienevätkin) suolihuuhteluineen päivineen, laihtuminen on siinä sivujuonne. Kenties joskus haluttukin sellainen, mutta silti.
On harhaanjohtavaa verrata paastoa ja laihdutusdieettiä toisiinsa. Eikä paastossa voi puhua myöskään KTL:n suosituksista, koska niitäkään paasto ei noudata.
Mitä taas tulee tuohon kilon painonpudotukseen, kommentoin siihen mitä kirjoitit, en siihen mitä kenties tarkoitit. Ilmaise itseäsi paremmin jos haluat tulla oikein ymmärretyksi.
ovat elimistön kannalta sama asia, paastossa rasva tulee kokonaan elimistön omista rasvasoluista ja dietillä taasen rasvaa tulee myös ravinnon mukana.
Mitään harhaanjohtamista ei ole tässä itsestään selvässä asiassa.
Kun syö KTL:n suositusten mukaisesti ja laihduttaa eli yrittää saada aikaiseksi energiavajetta niin silloin elimistö polttaa rasvaa ja proteiineja.
Tämä tila on sama tila kuin tuo linkissä mainittu paaston alku :
'Paaston alkuvaiheessa hermostoa lukuunottamatta kudoksissa muodostuu ketoaineista energiaa. Noin 3 päivän kuluttua paaston alkamisesta myös hermosto sopeutuu käyttämään ketoaineita energianlähteenä. Ennen tätä proteiineja hajoaa glukoosiksi, mikä turvaa aivojen energian saannin.'
Ymmärrätkö, energia vaje on olemassa ja ei koskaan luiskahda ketoosiin, ollaan paastoa edeltävässä tilassa, näin siis 'tavanomaisessa' laihdutuksessa.
Voisit sinäkin lukea mitä kirjoitan ja kommentoida sitä eikä asian vierestä. Sanoin että on harhaanjohtavaa verrata paastoa ja laihdutukseen tähtäävää ruokavaliota. Jos paaston jossain vaiheessa päädytään ketoosiin, paasto on silti paasto ja tarkoitettu tilapaiseksi olotilaksi. Sitä ei ole tarkoitettu laihduttamiseen, vaan elimistön puhdistamiseen. Luulen, että sinun olisi hyvä ensin selvittää itsellesi mitä paasto on, sotket sen ilmiselvästi laihdutusruokavalioihin.
Haluaisin sitten nähdä sen KTL:n sivun jossa suositellaan laihduttamaan niin että se vastaa paastoa.
Itse kelasin niitä jo aimo nipun mutta en löytänyt sellaista.
Itse energiavaje ei aiheuta kataboliaa lihaksissa, paitsi ehkä silloin jos vaje on suuri ja jatkunut useita päiviä. Mutta tällaista KTL:n suositusta en löytänyt.
Jos haluaa laihduttaa ja samalla säilyttää lihakset, siihen on keinoja vaikka kuinka, bodarit ja vastaavat tietänevät siihen oikeat metodit. Vääristä itsekeksityistä metodeista on turha syyttää KTL:sta.
Yksi fakta kuitenkin on: alhainen insuliinitaso on lihashuollon surma. Tämä tulisi jokaisen laihduttajan tietää laihdutti sitten tavalla tai toisella. Kun sen tietää, niin lihaskatabolia on silloin oma valinta, mutta KTL ei tällaista suosittele. Tai... no josko katsotaan ensin minkälaisen linkin asiasta laitat.
Enhän minä missään sanonut että KTL kehoittaa paastoon. Yksinkertainen asia on vain että kun tuotetaan energiavaje niin silloin ollaan elimistön kannalta menossa paastoon.
Katsotaan nyt ensin vaikkapa tämä sivu tuosta opetusaineistosta
http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/04_rasvat_tehtavat.shtml
Siinä puhutaan rasvojen tehtävistä kohdassa 3.3 Energia :
Energiaa rasvoissa (38 kJ (9 kca)/g) on yli kaksi kertaa enemmän kuin hiilihydraateissa (17 kJ (4 kcal)/g) ja proteiineissa (17 kJ (4 kcal)/g).
Rasvakudos energiavarastona
Elimistössä ylimääräinen energia varastoituu rasvakudokseen, johon varastoituvat myös muut rasvaliukoiset yhdisteet (mm. rasvaliukoiset vitamiinit, eräät ympäristömyrkyt). Normaalipainoisilla naisilla rasvan määrä on 20-25 % ja miehillä 15-20 %.
Suuri osa rasvan varastoinnista tapahtuu aterioiden jälkeen, kun verenkierrossa kylomikronit kuljettavat ruoan rasvat rasvakudokseen. Ylimääräisistä hiilihydraateista ja aminohapoista rakentuu maksassa rasvaa, jonka VLDL kuljettaa rasvakudokseen. Kuitenkin runsas alkoholin nauttiminen kiihdyttää maksassa huomattavasti rasvan muodostusta, ja rasvaa kertyy ylimäärin aiheuttaen rasvamaksan. Tila heikentää maksan normaaleja toimintoja, mutta on palautuva, mikäli alkoholin käyttö vähenee. Rasvan syönti ei johda rasvamaksan muodostukseen.
Rasvakudoksen käyttö energianlähteenä
Elimistö käyttää rasvavarastojaan yhtenä energianlähteenään. Liikunnan aikana elimistö käyttää useampaa energiaravintoainetta samanaikaisesti liikunnan tehon mukaan. Normaaliin rasvojen hajottamiseen elimistö tarvitsee myös hiilihydraatteja. Lepotilassa hiilihydraattien ja rasvojen osuus energiankulutuksesta onkin yhtä suuri. Kevyen liikunnan aikana energia saadaan enimmäkseen rasvoista. Siksi ainoastaan hyvin nopeatempoisessa, lyhytkestoisessa liikunnassa (esim. 100 metrin pikajuoksu) hajoaa ainoastaan hiilihydraatteja (verensokeria ja glykogeenia), koska rasvat eivät pilkkoudu riittävän nopeasti. Vaikka liikunnan aikana energian tarve tyydyttyisi rasvoilla, aivot, keskushermosto ja punasolut käyttävät energian lähteenään glukoosia. Hormonit, mm. insuliini ja glukagoni, ylläpitävät veren glukoosipitoisuutta vakiotasolla. Mikäli glukoosia ei saada riittävästi, proteiineja hajoaa glukoosiksi sitä tarvitseville kudoksille.
Eli ihan selvästi, tavallisesti elimistö käyttää proteiineja glukoosin tuotantoon kun glukoosia ei ole tarpeeksi (glukagonihormooni käynnistää tämän katabolian). Mutta näin ei ole ketoosissa tai paastossa kunhan rasvaa on saatavilla, tämä asia voidaan lukea sitten siitä pop_up linkistä jonka jo kerran postasin tänne.
Ymmärrätkö 'tavallisesti' KTL:n suositusten mukaan eleltynä, aina kun tulee energiavaje niin poltetaan proteiineja energiaksi. Tämä on nyt sama asia kuin ketoosiin (tässä materiaalissa paastoon) meneminen, mutta ei pääseminen. Elimistö on jatkuvasti menossa paastotilaan kun on tilanne jossa glukoosivajetta on. Rautalankaa
Tässä lause aloituksestasi:
"jos laihtumisessa ei ole väliä omalla lihasmassalla niin voi laihduttaa KTL:llän ohjeiden mukaan."
Et sanonut KTL:n kehottavan paastoon mutta ainakin tuo lause viittaa vahvasti siihen että KTL suosittaa laihduttamaan niin että tapahtuu lihaskataboliaa.
Näiden sivujen perään kyselen: näytä se KTL:n suositus joka aiheuttaa lihaskataboliaa. No joo, sitä ei varmasti ole.
Se urheilupiireissä tiedetään, että lihaskataboliaa aiheuttaa kova treenaaminen ja liian vähäinen/yksipuolinen ravinto, mutta pelkästään se että syö vähemmän kuin kuluttaa ei riitä lihaskatabolian laukaisemiseen.
Se mitä tapahtuu elimistössä pitkän ankaran fyysisen rasituksen aikana ja sen jälkeen ei ole mitenkään verrattavissa arkiaskareissa touhuavan deittaajan elimistöön. Arkiaskareissa kun ei elimistön ja lihasten energiavarastoja vedetä niin tyhjäksi kuin urheilussa. Proetiineja aletaan pilkkomaan vasta kun on huutava tarve saada energiaa, ne ovat se viimeinen oljenkorsi. Ja näin todella tapahtuu pitkäkestoisen rasituksen aikana, kun kaikki muu aivoille yms. elimille tarpeelinen energia on käytetty. Mutta sekin tilanne korjataan suoritteen jälkeen palautusjuomilla, jotka sisältävät hiilihydraatteja ja proteiineja.
Tässä lausumassasi
"Ymmärrätkö 'tavallisesti' KTL:n suositusten mukaan eleltynä, aina kun tulee energiavaje niin poltetaan proteiineja energiaksi."
on kaksi virhettä:
1. KTL ei suosittele ruokavalioita, josta aiheutuu lihaskatabolia.
2. Tavanomaisen dieetin esim. ~500 kcal päivittäinen energiavaje ei aiheuta lihaskataboliaa (eli ei polta proteiineja energiaksi). Kyllä niin on että se on rasva joka ekaksi lähtee hupenemaan. Sen takia ne rasvavarastot ovat olemassakin, niin ihmisillä kuin eläimillä. Ihmisen rasvavarasto on minimissään 80000 kcal. Ei se ihan heti lopu.
Eikä elimistö tunne sallaista olotilaa että "on menossa paastoon". Energia-aineenvaihdunta pysyy jotakuinkin normaalina päivän jos toistakin vaikka söisi kuinka niukasti, vasta sen jälkeen alkaa elimistön "suojamekanismit" toimia. Pelkkä päivittäinen 500 kcal energiavaje ei näitä mekanismeja käynnistä.
Meillä tuntuu olevan nyt tällä hetkellä luetun ymmärtämisen ero ;-) Opetuksessa sanotaan selvästi http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/pop_04_hajottamiseen.html
Rasvojen fysiologinen palaminen vaatii aina hiilihydraatteja. Jos glukoosia tai sen varastomuotoa glykogeenia ei ole käytössä, muodostuu rasvoista ns. ketoaineita. Näitä muodostuu aina jonkin verran kohtuullisen liikuntasuorituksen aikana, yön yli paastotessa ja laihdutettaessa.
Paaston alkuvaiheessa hermostoa lukuunottamatta kudoksissa muodostuu ketoaineista energiaa. Noin 3 päivän kuluttua paaston alkamisesta myös hermosto sopeutuu käyttämään ketoaineita energianlähteenä. Ennen tätä proteiineja hajoaa glukoosiksi, mikä turvaa aivojen energian saannin.
*Eli laihduttaessa, yön yli paastotessa etc EI OLE KÄYTÖSSÄ glukoosia, muodostuu ketoaineita.Tapahtuu kataboliaa proteiineista, jos proteiineja on syönyt tarpeeksi niin silloihan todennäköisesti lihaksia ei pala, mutta niitäkin palaa kun LAIHDUTETAAN näillä. EI voi olla energianpuutosta ilman kataboliaa jos ei elimistö ole paastotilassa joka on juuri ketoosi. Esimerkiksi siksi kehonrakentajille yön yli suositellaan proteiineja.
Huomaa että siellä sanotaan 'ennen tätä', lainauksen viimeinen lause ennen tätä eli silloin kun elimistö on menossa paastoon.
*Paaston alkuvaiheessa, ja paasto tarkoittaa kaikkia niitä hetkiä jolloin et syö ja jolloin glukoosia ei ole.
*Kun et anna kehosi mennä ketoosiin se on kuitenkin sinne menossa jos paastoat elikkä et syö
Ymmärrä nyt hyvä ihminen ;-) Että miten muuten sä luulet että vhh:lla laihduttaessa lihaksisto tutkitusti säilyy paremmin kuin normaalidietillä.
Kannatatko alakarppausta vai mitä, en tiedä, mutta olen huomannut karppaus.infon keskustelijoiden ruokapäiväkirjoista usein toistuvan tilanteen: hyvin monella alakarppaus laihduttaa ilmeisesti vain siksi, että heillä on jatkuva energiavaje, ja joillakin aika suurikin! Ei ole vaikea löytää tapauksia, joissa energiavaje verrattuna kulutukseen on niinkin paljon kuin 1000 kaloria. Useimmilla se lienee sen 500-600 kaloria.
En hallitse ravitsemustiedettä, joten voisiko joku kertoa, aiheutuuko mainitunlaisesta tilanteesta vaurioita lihaksille, varsinkin jos harrastaa liikuntaa reippaanlaisesti? Niinhän moni täällä väittää, ettei vahinkoa aiheudu lihaksille ja että virtaa riittää. Kiitos!
Karppamisesta tuskin suoranaista haittaa aiheutuu lihaksistolle mutta kehittymistä ei tapahdu.
Tässä juttu, tai oikeastaan kaksi, joka valaissee asiaa.
---------------------------------
Tässä pelkistetty kuvaus energian käytöstä elimistössä, lähinnä lihaksissa. Täytyy muistaa, että kaikki elimien tahdonalaiseen liikkuttamiseen tarkoitetut lihakset silmän lihaksista lähtien toimii näin ja ainakin osa muistakin lihaksista.
Ihminen siis syö mitä syö, energian hän saa rasvasta ja hiilihydraateista. Tässä käsitellään toimintoja ravinnolla joka sisältää tasapuolisesti ja riittävästi hiilihydraatteja, rasvaa ja proteiineja.
Lihas toimii glykogeenilla. Elimistö muuttaa syödyn energian glykogeeniksi ja sitä lihas sitten käyttää. Palaminen tapahtuu lihaksessa olevissa mitokondrioissa. Lihas käyttää polttoaineena glykogeenia, on kysymyksessä sitten nukkuessa kyljen kääntäminen tai maratonjuoksu.
Jos elimistöön annetaan enemmän energiaa kuin se kuluttaa, ylimäärä muuttuu rasvakudokseksi. Ravinnon rasvat varastoituvat rasvakudokseksi, ja hiilarit varastoituvat rasvakudokseksi. Alkoholi ei muutu, sen polttaa maksa, mutta sen aikaa kun elimistössä on alkoholia, elimistö ei polta muuta energiaa. Se jää sillä kertaa käyttämättä.
Lihaksessa on varastoituneena glykogeenia tietty määrä. Kun se vähenee, elimistö täyttää varastot uudelleen. Se voi tapahtua siten että elimistö muuttaa syödyn ravinnon heti glykogeeniksi (jos lihaksessa on ruoansulatusprosessin aikana vajausta) ja täyttää lihaksen varastot, ja ylimenevä ravinto muuttuu rasvakudokseksi. Jos lihas on "täynnä" kaikki syöty varastoituu rasvaksi.
Ilman erityistä rasitusta "päivän askareissa" tapahtuva kulutus on lievästi rasvapainotteinen: rasvasta tulee hieman yli puolet energiasta.
Lisääntyneen lihasrasituksen takia kohonnut glykogeenin kulutus, tai oikeammin sen vajaus lihaksessa antaa signaalin elimistölle tehostaa rasvakudosten muuttamista glykogeeniksi. Se alkaa viimeistään puolen tunnin kuluttua, hyväkuntoisilla nopeammin.
Kevyessä rasituksessa lihakseen tuotetaan koko ajan glykogeenia sitä mukaa kuin sitä kuluu, näin ollen kevyttä rasitusta voi pitää yllä tuntikausia. Riippuu ihmisen kunnosta, miten nopeasti elimistö pystyy rasvaa muuttamaan glykogeeniksi, ja se on yksi tekijä jonka mukaan määräytyy kunkin rasituksenkestokyky.
Kun rasitus on riittävän kova, puolentoista-kahden tunnin jälkeen glykogeenivarastot lihaksessa ovat jotakuinkin loppu, silloin kaikki energia tulee rasvasta. Joka siis ennen käyttöä muuttuu glykogeeniksi.
Voimakkaan rasituksen aikana lihaksen glykogeenivarastot eivät ehdi täyttyä samaan tahtiin kun glykogeenia kuluu, lihas ns. tyhjenee. Sen jälkeen jos halutaaan nopeasti täyttää lihaksen energiavarastot, lihas tankataan runsaalla hiilaripitoisella ravinnolla, jonka elimistö pystyy nopeasti muuttamaan glykogeeniksi. Sen jälkeen lihaksessa on alkuperäistä suuremmat glykogeenivarastot, ja niiden uudelleen tyhjentäminen kestää niinikään kauemmin.
Erittäin kovassa rasituksessa, ns. anaerobisella alueella, palaminen lihaksessa on epätäydellistä. Minuutin voimakas rasitus anaerobisella alueella vastaa energiankulutukselta jopa 15-20 minuutin normaalivauhtista juoksua.
Tässä tämä pelkistettynä. Arkipäivän energian saannin kannalta sillä mitä syö ei ole suurta merkitystä, kunhan kaloreita on riittävästi mutta ei liikaa. Elimistön muut vaatimukset ravinnolta jääköön tässä huomiotta.
------------------------
INSULIINI
on haiman erittämä hormoni.
Insuliinipitoisuus veressä nousee kun veren glugoosiarvo nousee tietyn rajan yli. Insuliinin tarkoitushan on edistää glukoosin varastointia, ja se tekee sitä silloin kun glukoosia on veressä paljon.
Kun ihminen rasittaa itseään fyysisesti ja hänen veren glukoosipitoisuus on "vakiintunut" on insuliinitaso verrattain alhainen. Mikäli kesken rasituksen nauttii runsaaasti sokeria sisältäviä tuotteita, nousee veren insuliinipitoisuus korkeaksi. Tämä aihettaa vastavuoroisesti veren sokeritason laskemisen, ja jos rasitus jatkuu, voi sokeritaso laskea niin alas, että siitä seuraa hypoglykemia, joka on vähintäänkin haitallinen tila ja aiheuttaa voimattomuutta.
Rasituksen aikana on suositeltavaa nauttia hitaasti vaikuttavia hiilihydraatteja, jolloin insuliinitasoon ei muodostu sellaista piikkiä, joka aiheuttaisi hypoglykemian. Ruisleipä ja banaani lienevät harrastelijaurheilijoiden tunnetuimmat "urheiluvälipalat". Ammattilaisilla lienee omat räätälöidyt herkut näiden lisäksi.
Rasituksen päätyttyä on erittäin suositeltavaa nauttia nopeasti vaikuttavaa hiilihydraattia, jolloin insuliinitaso nousee ja insuliini ns. avaa portit lihassoluihin ja lihasten huolto alkaa tehokkaasti. Korkea insuliinin määrä mahdollistaa lihasten kasvun. Tämä on diabeetikoilla erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Samassa yhteydessä kun nautitaan rasituksen jälkeinen sokeriannos, on suositeltavaa nauttia myös proteiinipitoista ravintoa, jolloin sekin tehokkaimmin tekee tehtävänsä lihaksessa. Toki kaikki muutkin veressä olevat aineet pääsevät lihakseen helpoiten tässä prosessissa.
On kuitenkin muistettava että sokeri rasittaa erityisesti hampaita, ja niin tekevät myös urheilujuomat. Ammattilaispiireissä hammasongelmiin kiinnitettäneen erityistä huomiota.
Ihmisillä, jotka eivät liiku, insuliinin rasvanvarastointiominaisuus edesauttaa lihomista. Voisi ajatella niin, että jos ihminen ei liiku mutta syö paljon makeaa, hänen insuliinitasonsa on korkea jolloin rasvan kerääntyminen tehostuu. Tässä voi olla paha oravanpyörä: kun ei liiku mutta syö hiilihydraatteja, lihominen tehostuu. Tämä puolestaan vähentää liikkumista entisestään ja samalla lihominen voimistuu. Ja niin edelleen.
Ihmisillä, jotka ovat taipuvaisia lihomaan ja jotka eivät liiku, VHH-dieetti puolustaneen paikkaansa. Mutta liikkuvalle ja etenkin urheilevalle ihmiselle hiilihydraattien nauttiminen on menestyksen avain, koska ne ovat nopeasti hyödynnettävää energiaa lihaksessa ja ne mahdollistavat lihasten tehokkaan huollon, palautumisen ja kasvun.
------------------------------
Tässä valtion ravitsemustoimikunnan vuoden 2005 pamfletissa sivulla 9
http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf
Tarvetta vähäisempi energian saanti johtaa .... laihtumiseen, alipainoon sekä kataboliaan, jossa kudosproteiineja käytetään energian lähteina.
He eivät suosita laihduttamista, mutta jos niin tekee niin tapahtuu kuten noista yliopiston sivuilta voi lukea,
ajoin takaa sitä, että onhan vhh:laisellakin energiavajetta joka päivä, jolloin on tarkoitus laihtua.
Kun sitten ei ravinnon rasva ja hiilarit riitä, mennäänkö silloinkin paaston puolelle lopun päivää, ja osaako elimistö siitä huolimatta, ollessaan paastoon verrattavassa tilassa, käyttää vain kehon rasvavarastoja, vai käykö se verottamassa myös kudoksia?
Vastaus "sohvaperunoiden" osalta on ilmeisesti, että ei verota kudoksia, koska energiankulutuspiikkejä ei tule missään tilanteessa päivän mittaan.
Toinen arveluttava asia on insuliinin vähäinen määrä, eli riittääkö sitä sitten avaamaan solut ja ruokkimaan niitä glukoosilla? Kysymykseni saattavat olla ärsyttäviä, kun liikunta on monelle vhh:lla olijalle "ei niin välttämätöntä".
Tässä on yksi englanninkielinen linkki liikunnan positiivisista vaikutuksista terveyteen:
http://www.webmd.com/heart-disease/heart-disease-prevention-exercise?src=RSS_PUBLIC
Minusta linkissä oleva luettelo monista hyvistä vaikutuksista on varteenotettava, olipa kyseessä mikä dieetti tahansa.
mihin tämä valaiseva juttu, tai oikeastaan kaksi, perustuu. Sitä on kopioitu useisiin ketjuihin, mutta ilman lähdeviitettä. Jos sitä levittää rekisteröimätön nimimerkki niin on syytä olettaa, ettei kyseessä ole hänen oma tekstinsä vaan lainaus.
Kun vhh:ta (ketokarppausta) noudattava on jo ketoosissa, niin kun siihen lisätään selvä energiavajeen aiheuttama ketoosi, mahtaako tuo tila olla liikuntaa harrastavalle vaikea yhtälö? Siinähän kai ollaan ns. "tuplaketoosissa"?!
Toisinsanoen, virtaa ei riitäkään, vai riittääkö esim. tunnin reippaaseen sauvakävelylenkkiin? Vai onko sauvakävely sen verran helppoa, ettei ongelmia synny lihaksissa, eli saavatko lihakset energiaa koko lenkin ajan? Toinen juttu on tietysti lenkin jälkeen tapahtuva tankkaus, jos ei hyväksy silloinkaan hiilareita.
Tietysti, jos on järkevä liikuntaa harrastava ketokarppaaja, hän nauttii vähän enemmän hiilareita, jottei elimistö kärsi vahinkoa, ja jotta lihakset palautuvat rasituksen jälkeen.
Osaan kyllä lukea mitä linkissä sanotaan.
Siinä sanotaan mm.
"Jos glukoosia tai sen varastomuotoa glykogeenia ei ole käytössä"
Ihmisen glykogeenivarastot ovat n. 2000 kcal. Jos ne puuttuvat niin silloin tietysti katabolia on mahdollinen.
Glykogeenivarastot eivät hupene normaaleissa arkisissa askareissa, ne täydentyvät koko ajan sitä mukaa kun ne kuluvat joko ravinnosta tai rasvasta tuotetusta glykogeenilla.
En tiedä miten esimerkki-ihmisesi elää mutta lihaskataboliaa ei synny
1. vuorokauden kuluessa vaikka olisi kokonaan ilman ruokaa (pl. ankara liikunta)
2. päivittäisen 500 kcal energiavajeen takia eli tavanomaisella ruokavaliolla
Sanomattakin on selvää että jos ei ravinnosta saa proteiineja niin lihashuolto kärsii siitä. Totta kai laihduttajankin on proteiineja saatava, puhumattakaan urheilijoista joilla on suurempi proteiinin tarve. Tosin se jotta proteiini todella urheilijaa hyödyttäisi, vaatii vähintään normaalin insuliinitason joka saavutetaan vain hiilihydraatteja syömällä.
Siis kiteytettynä:
katabolia on mahdollinen jos ei ole glukoosia tai glykogeenia.
Mutta ko. aineet eivät häviä yht'äkkiä: niitä on varastoituna ihmiseen n. 2000 kcal edestä.
Jos ihminen syö päivittäin monipuolisesti, nuo varastot pysyvät vakiona, ja kohtuullinen vaje korvataan elimistön varastorasvoilla. Vasta yli vuorokauden kestävä totaalinen ravinnon puute alkaa vähentämään tuntuvasti glukoosi- ja glykogeenivarastoja.
Tavallinen dieetti ei aiheuta lihaskataboliaa, koska niissä ei ajeta glukoosi ja glykogeenivarastoja alas.
Ilmaus 'ennen tätä' tarkoittaa vaihetta jossa glukoosi ja glykogeeni on loppunut. Sitä ennen ei ole tarvetta käyttä proteiineja. Mutta silloin ei ole kysymys enää tavallisesta dieetistä.
Tuossa lauseessasi kyllä tarkoitetaan aliravitsemustilaa, ei laihdutusta.
Heti sivun alussa sanotaan mikä on oikea energiamäärä:
"Aikuisen energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehon painon, koostumuksen
ja fyysisen aktiivisuuden hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla."
Lievää energiavajetta voi pitää yllä niin kauan kuin yllämainitut ehdot täyttyvät.
Perustuu urheilua ja urheiluravitsemusta käsittelevään kirjallisuuteen.
Mitä merkitystä sillä on mistä teksti on peräisin jos se pitää paikkansa (ja laillisesti julkaistu)? Tiedän kyllä että useilla palstoilla on joitakin henkilöitä joille on kauhistus jos joku julkaisee faktatietoja jotka ovat ko. henkilön oman propagandan vaastaisia. Tässä nyt tuskin on siitä kysymys, mutta silti: väliäkö sillä mistä juttu on peräisin.
Hyvä teos aloittelijalle on vaikkapa
"Älykäs liikunta", en muista tekijää eikä löydy netistä mutta kirjastosta löytynee.
Mutta jos haluat välittömästi tarkastaa juttujen paikkansapitävyyttä niin sitten vaan selaamaan vaikka näitä sivuja:
http://ku-58.foppa.fi/
ja valitsemalla "urheiluvinkki" vasemmasta laidasta.
Myös Juoksija-lehdessä on asiaa läheltä liippaavaa tekstiä.
Ja veteraaniurheilija christer sunqvistin sivuilta löytyy juttua.
Ja vielä:
http://www.tossu.com/index.php?pageid=161
http://sinunkaupat.hpsolutions.fi/fi/maraton-__mita_syoda_mita_juoda_/
Lisääkin löytyy vaikka kuinka paljon. On vaan etsittävä ja vertailtava, aika äkkiä huomaa mikä voi pitää paikkansa ja mitä pitää epäillä.
Tämä on vähähiilihydraattiset dieetit palsta ja tähän ympäristöön ne soveltuvat huonosti kun niissä suositellaan hiilihydraattitankkauksia, joita taas vhh-dieetillä vältellään epäterveellisinä.
Kaikki laillisesti julkaistu ei tarkoita sitä, että se pitää paikkansa. Jos kirjoitus esitellään faktatietona, niin totta ihmeessä sillä on väliä mistä teksti on peräisin ja mistä viitekehyksestä se on irroitettu.
ne varastoidut glykogeenit on poissa ja se prosessi kestää tavallisesti tuon 3 päivää. Siis ennen paastoa varastoissa on glykogeenia. Lisäksi lausetta 'Jos glukoosia tai sen varastomuotoa glykogeenia ei ole käytössä, muodostuu rasvoista ns. ketoaineita.' implikoi sen että ketoaineita muodostuu kun glykogeeniä ja glukoosia ei ole käytössä, seuraa lause 'Näitä muodostuu aina jonkin verran kohtuullisen liikuntasuorituksen aikana, yön yli paastotessa ja laihdutettaessa.' jonka sanoma on siis että glykogeeniä ei ole aina käytettävissä kun 1) liikutaan kohtuullisesti, 2) yön yli paastotessa ja 3)laidutettaessa koska tällöin muodostuu ketoaineita eli 'Näitä'.
esim wikipediasta katso glukagoni.
Sitten se ehkä joka nyt eniten tätä asiaa vielä selventää on tämä wikipedian kohta (glykogeenista)
Maksasolut ylläpitävät veren glukoosipitoisuutta glykogeenivarastojensa avulla, mutta lihassolut eivät vapauta glykogeenia verenkiertoon vaan käyttävät niitä omaan energiantuotantoonsa lihastoiminnan aikana.
Tämä vaikkakin sitä glykogeenia sattuisi olemaan jossain jemmassa niin jos glukagonia on tullut vereen niin proteiinikatabolia alkaa.
Laihtumiseen yleensä aina liittyy lihaskatoa, ja se nimenomaan johtuu siitä että elimistöä suojaava paastotila ei ole käynnistynyt. Lue vaikka wikipediasta, kysy lääkäriltä. Sitä lihaskatoa voi estää kyllä harjoittamalla lihasta ja syömällä proteiinia, mutta se samalla vaikuttaa kokonaisenergiansaantiin.
Mutta mutta ;-) Mikään muu ei oikein selitä sitä miksi VHH:lla/paastolla laihtuu menettämättä lihasta. Kun rasva loppuu alkaa tietty lihaksenkin tuho.
Myös VHH:tä
kaikki julkaistu ei ole faktaa suurin osa on mutu eli musta tuntuu tietoa.
On aivan sama mistä juttu on peräisin jos se on faktaa. Jos sen alkuperän puute häiritsee, älä lue sitä. Ja olihan tuossa linkkejä joista voit tarkastaa tietojen paikkansapitävyyden.
Tämä ei ole mikään virallinen foorumi, jossa lähde tulee mainita. Taitaa vaan olla järkyttävää kun kerrankin palstalla on jotain asiapitoista tekstiä, eikä pelkästään VHH-propagandaa.
Kirjoituksesi ainakin paljastaa kauhistuksesi, miten on hirveää että julkisesti paljastetaan hiilareista jotain positiivista, näillä palstoilla pitäisi vain väittää hiilihydraattien olevan myrkyllisiä ja karsinogeeneja. Se on tämän palstan aitoa VHH:ta, halutaan lukea vain sellaisia juttuja jotka tukevat omaa näkemystä ja käsitystä asiasta sekä itsekeksittyjä teorioita.
Objektiivisen näkemyksen omaava ihminen on mielissään saadessaan tietää mitä on VHH-mitalin toisellakin puolella, mutta sitten on näitä fanaattisia VHH-kaahottajia, joita selvästi vituttaa se että joku kehtaa esittää jotain muitankin näkökantoja kuin heidän eikä pelkästään toistele papukaijan tavoin näiden agitaattori-VHH:laisten mielipiteitä, uskomuksia ja luuloja ja suoranaisia valheita.
Alahan nyt sitten vaatimaan myös noilta VHH:n puolesta-asioita kirjoitteleviltakin faktojen lähdetietoja. Lukaisen parin tunnin kuluttua uudestaan ja silloin varmasti näen miten olet vaatinut VHH:laisilta lähdetietoja ja mitä olet saanut. Olisi kiva nähdä heidän lähdetietonsa asioille, joita tälläkin sivulla jauhetaan, kenties sinä onnistut niiden vaatimisessa minua paremmin. Minä en ole koskaan saanut niitä (no, tyhjästähän on paha nyhjästä).
Ja lopuksi vielä: mitä tarkoitet tuolla "mistä viitekehyksestä se on irroitettu"-lauseella. Jos nyt vaikka kertoisit että missä yhteydessä nuo jutut saisivat eri merkityksen kuin mitä ne ovat tässä "viitekehyksestä irrotettuna".
Tämä sama kirjoitus, jota näillä palstoilla kopioidaan päivästä toiseen on selvästi kopioitu jostakin ja tarkoituksellisesti pyritään salaamaan tiedon lähde. Ei ihme, sillä kirjoitus sisältää virheellisyyksiä, jotka eivät sovellu vähähiilihydraattiseen diettiin.
Toisin, kuin yleensä luullaan, urheilijan ei ole hyvä käyttää ylimääräistä hiilihydraattilisää harjoittelukaudella. Varsinkin kestävyyslajeissa on erittäin tärkeää säilyttää kyky polttaa rasvaa, sillä sokerivarastot eivät riitä pitkään. Kun nämä sokerivarastot loppuvat, elimistö ei pystykään polttamaan rasvaa ja tuloksena on energian loppuminen. Toinen ongelma urheilijoilla ovat erilaiset tulehdus- ja virustaudit, jotka johtuvat myös liiallisesta hiilihydraattien käytöstä. Urheilijan tulisi harjoittelukautena noudattaa vähä- ja hyvähiilihydraattista ruokavaliota, ja vasta muutamaa päivää ennen kilpailua tankata hiilihydraatteja lisäenergian saamiseksi.
Lyhytkestoisissa lajeissa ei ole suurtakaan merkitystä polttaako elimistö rasvaa vai sokeria, mutta terveyden kannalta heidänkin kannattaisi siirtyä vähä- ja hyvähiilihydraattiseen ruokavalioon.
Tästä johtuen ei ole mitään mieltä kuntoilijan tai harrastusurheilijan lähteä tekemään mitään hiilihydraattilisäyksiä ruokavalioonsa. Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavat tietävät tämän, eivätkä lähde riskeeraamaan terveyttään sokeritankkauksilla. Huippu-urheilu on sitten oma maailmansa ja sieltä me emme edes saa tietoja, mitä kaikkia "tankkauksia" siellä tehdään.
sohvaperunoiden kruunaamaton kuningas antaa lausuntojaan urheilusta.
Mutta kerropa nyt ensin mitä virheellisyyksiä nuo jutut pitävät sisällään ja kerro miten asia oikeasti on. Itse en jutuissa merkittäviä epätäsmällisyksiä huomaa, ja olen kuitenkin tutustunut asiaan hieman syvemmältäkin, harrastuspohjalta tosin mutta kuitenkin.
Aloita vaikka kertomalla mitä ovat nuo mainitsemasi hiilihydraattien käytöstä johtuvat sairaudet? En ole ikinä kuullut niistä eikä googlettaminenkaan tuottanut tulosta.
Hiilihydraatit ovat olennainen osa tavoitehakuiselle urheilijalle/kuntoilijalle, paikallaan junnaajat sunnuntaikulkijat voivat tyytyä liikkumaan ilman hiilareita.
Noista linkeistä kun kaivaa knoppitietoa sieltä täältä niin iitä voi ihan todella tulkita niinkuin sinä tulkitset.
Mutta jos nyt esittäisit ihan yksiselittesen linkin missä selviää että tavanomainen 500 kcal kalorivajeella tapahtuva laihduttaminen aiheuttaa lihaskataboliaa. Ja miksi muka VHH:laihdutus ei sitä tee?
Ainakin tähän asti kataboliaa on voinut laihdutuksen yhteydessä aiheuttaa
-liian raju laihduttaminen (=liian vähän ravintoa)
-liiallinen ja raju liikunta
Toistaiseksi asia on ollut niin, että elimistö käyttää sokerivarat ensin loppuun ja vasta sitten kun sieltä ei enää tarvittavia aineksia löydy niin sen jälkeen vasta alkaa proteiinien käyttö ikään kuin hätävarantona. Ja siihen menee vähintään vuorokausi, edellyttäen että fyysinen rasitus ko. ajankohtana on tavanomaista arkiaskar-tasoa.
Niin kauan kuin laihdutus ei ole tolkutonta ja nautittava ravinto monipuolista, ei kataboliaa synny.
itse kullekin. Okei. Mun mielestä asia on selitetty tyhjentävästi noissa HY:n opetussivuissa. 'Tavallisella' ruokavaliolla kataboliaa tapahtuu aina kun on kulunut tarpeeksi aikaa viimeisestä syönnistä, bodarit taistelee tätä vastaan yön-yli-proteiinipaukuilla, mullakin on sellaista hyllyssä.
http://www.t-nation.com/readTopic.do?id=459879
Esimerkiksi tuossa pitkässä jutussa kerrotaan asioista, sieltä pieni esimerkki :'Basically, the nighttime catabolic fasting period is far worse for muscle during a calorie restricted diet. '
Taasen tässä julkaisussa suomalainen hemmo :
http://www.nutritionandmetabolism.com/content/3/1/9#B1
päätyy lopputulokseen että VHH suojaa katabolialta :
'Although more long-term studies are needed before a firm conclusion can be drawn, it appears, from most literature studied, that a VLCARB is, if anything, protective against muscle protein catabolism during energy restriction, provided that it contains adequate amounts of protein.'
Tutkimuksia löytyy hirmuisesti, joo. Perusperiaate käy selville tästä montakertaa viitatusta opetusmateriaalista http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/pop_04_hajottamiseen.html
Paastossa siis ihminen muuttaa aineenvaihduntaansa siten että elintärkeä lihasmassa säästyy käyttämällä elimistön rasvaa energiakseen. VHH dietti on elimistön kannalta sama asia, ymmärrätkö että elimistön energiantuottajayksiköt eivät pysty erottamaan tuleeko niiden käyttöön tuleva polttoaine, eli tässä rasva, ravinnonkautta vai rasvasolujen sisältä.