Kolmekymppisenä, kun sinkkuuteen on tottunut, alkaa olla kiitollinen ettei ole kelvannut kenellekkään silloin parikymppisenä. Perheenperustamisvietti on puolessa välissä kahtakymmentä voimakas ja silloin sitä luuli pysyväksi olotilaksi. Nyt tietää paremmin. Lauantaina ruoka ostoksilla kassa jonossa taas näki mitä se homma on. Kaksi lasta huutaa kun pistetyt siat eikä tottele sen paremmin satakiloista emäntää kun isäntääkään. Ruokalasku parisataa euroa ja minulla parikymppiä. Riitelevä perhe ahtautuu tila-autoon ja minä keskikokoiseen "laatuautoon". Voin kuvitella miten heidän päivä jatkuu. Itsellä on vapaus tehdä ja harrastaa mitä haluaa. Esim. retkimelonta kausi on jo hyvässä vauhdissa. En kyllä vaihtaisi osia heidän kanssaan. Yksinäisyys tietysti on monella sinkulla ongelma. Onneksi minulla on muutama hyvä kaveri. Kaikkien sinkkujen kannattaa muistaa millainen mahdollisuus paljon monipuolisempaa ja rikkaampaan elämään sinkkuus on.
Et kai oikeasti halua
parisuhdetta?!
162203
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
totta puhut sinkkuus on näin miehenä mukavaa, etenkin kun on varaa käydä maksulisissa naisissa hoitamassa tuon sëksi asian.
jos kaikille miehille olisi lailla taatu jokaviikko kaksi yhdyntää naisen kanssa, niin silloin kaikki miehet varmaan olisivat sinkkuja.
kyllä se on vain se pillu joka mihen pitää parisuhteessa.
allekirjoittais, itselläni on panosuhde meneillää oon parikymppinen. pimpsaa tulee se 2-3 kertaa viikossa, mutta 100 kertaa mielummin vaihtaisin tän panosuhteen vakavaan seurustelusuhteeseen jossa on jotain tunteitakin mukana. tietysti onhan siinä ne huonotkin puolensa, mutta kun on kerran sen rakkauden tunteen tuntenut niin sitä kaipais jatkuvasti eikä siltikään kuka vaan kelpaa ei oo helppoo ei...
Minulla on vielä parisuhde tuoreessa muistissa ja kyllä siinä on omat hyvät puolensa. Ei kyllä ollut jälkikasvua, mutta naisen kanssa on oikeasti kiva puuhailla kaikkea, jutella niitä näitä ja välillä vähän paneskella.
Vähän yksinäistä on vaikka harrastukset kyllä täyttää vapaa-ajan ja viikonloppuna on kavereiden kanssa liikenteessä.
"Perheenperustamisvietti on puolessa välissä kahtakymmentä voimakas ja silloin sitä luuli pysyväksi olotilaksi. Nyt tietää paremmin. Lauantaina ruoka ostoksilla kassa jonossa taas näki mitä se homma on. Kaksi lasta huutaa kun pistetyt siat eikä tottele sen paremmin satakiloista emäntää kun isäntääkään."
Ei minun lapsia saaneet kaverit kyllä vaikuta yhtään tuollaisilta. Päinvastoin, lisää näyttää pukkaavan samaan aikaan kun meikäläinen on vasta lähtökuopissa :(
Lapset ovat kalliita mutta hei, kaikki maksaa. Avovaimo taas yleensä tulee halvaksi kun kaikki kulut menevät puokkiin.
Voihan sen ajatella noinkin musta-valkoisesti,
mutta kyl mä itte sen miehen haluisin, joka olisi
ehkä mukana mun harrastuksissa ja muussa elämässä. Lapsia en tosin kaipaa yhtään, mutta parisuhde kun voi olla muutakin kun niitten kiljuvien penskojen kanssa kaupassa käyntiä ja tila-autoon ahtautumista...
muksuja kiitos. Jos niitä joku mies tuo tullessaan edellisestä elämästä niin toki ovat tervetulleita, kunhan ovat teini-iässä edes:)
Tuollaisen naisen kun löytäskin,millä
ei ole tarvetta saada lapsia mutta
kestävä parisuhde kelpaisi..
harvinaisia ovat..
tämän ikäsiä vaikka kuinka paljon. N40
Myös reippaasti alle 40 vuotiaita;).
Mulle kun riittää nuo nelijalkaset otukset.
Voi sexyä harrastaa ilman että pelkää että kersa keskeyttää. kun 30 kypää on kokemusta niin voi loppu elämän nauttia ahhhh... vapaudesta! ei nalkutusta, vittuilua jos unohtuu
pöntön kansi ylös, jos kapakkareissu venyy, jos haisee vieraalle naiselle.
parin kuukauden takaisesta Kamera-lehdestä juuri ihailin yhden melontaharrastajan valokuvia ja alkoi kiinnostaa kyseinen harrastus. Täällä varmaan olisi ihan oma palstansakin sille, mutta kerro lyhyesti onko se kamalan vaikeaa? Olen totaalinen maakrapu ja joudun paniikkiin, jos keikahdan veteen; kannattaako edes katsella jotain alkeis-melontakursseja?
..ja paikallisen kerhon alkeiskurssilta on hyvä aloittaa jos kajakki kiinnostaa. Retkikanootilla voi aloittaa ilman kurssiakin. Aluksi minulla oli kajakki, mutta vaihdoin kanoottiin. Sopii mun retki käyttöön paremmin. Kajakissa ei voi juuri muuta meloa, mutta kanootissa voi välillä "rentoutua", pitää kahvitauon, valokuvata ja siitä on helppo nousta rannalla kun tykkään tutustua jokaiseen saareen joka vastaan tulee. Kanootti on muutenkin helpompi kun ei tarvitse pujottautua istuma aukkoon ja on tukevampi. Jollakin toisella melojalla on varmasti toisenlainen mielipide. www.Wenonah.com löytyy mielestäni paras kanootti valikoima. Käytettyä ei mun mielestä kannata edes suunnitella. Ovat lähes uuden hintaisia. Sain siitä kaksi vuotta käytetystä kajakista 95% siitä mitä itse maksoin ja kellunta liivi jäi vielä itselle.
Rauhallinen joki keskellä ei mitään, vettä n. 1m alas ja 5m rannalle jos kippaat keskellä jokea, joten kun lopettaa huutamisen ja oikaisee jalat niin pää ylettyy pinnalle, onko paha?
Gsm kenttä loppuuu ja kuulee vain luonnon äänet. Se on sitä oikeaa luontomatkailua josta minä pidän.
Jokainen järjestää elämänsä selliaseksi, kuin haluaa.
Ensinnäkin, hyvin kasvatetut lapset tottelevat. On aikuisen oma syy, jos eivät tottele. Toisekseen lapsia voi tehdä vain yhden, niin on helpompaa. kolmannekseen, miksi sen koko perheen on ahtauduttava sinne kauppaan? Olisi helpompaa kaikille, kun vain isä tai äiti tekisi nuo ruokaostokset ja toinen olisi lasten kanssa ulkona sen aikaa. Säästyy kaikkien hermot, ja rahaa kun ostokset tehdään listan mukaan.
Ja vielä se, että lapsenvahteja palkkamalla(jos ei ole sukulaisia tms. auttamassa) vanhemmat saavat kahdenkeskistä aikaa, joka on ehdoton edellytys parisuhteen hoitamisella!
Järkevillä "valinnoilla" lapsiperheenkin arki voi olla paljon rauhallisempaa kuin se kaamea kaaos, jota sen ajattelet olevan : )
Nii, minulla on yksi ihana lapsi, ja olen yh. En elä kaaoksessa, enkä ikinä enää haluaisi olla "sinkku." Lapsi antaa niin paljon ihmiselle, ettei sitä voi sanoin kuvata.
Hyvää jatkoa sinulle kuitenkin : ) Hyvä kun olet osannut valita tiesi. Liikaa on niitä, jotka eivät harkitse ennen kuin tekevät lapsia.
että ihan yh on harkinnut lapsenhommaamisen.
No, yhteiskunnalle tulee kalliiksi.
Käsite YH ei tarkoita VAIN sitä, että nainen on yksin tehnyt lapsen tuntemattoman/kenen tahansa kanssa!
YH voi olla myös eronnut tai leski. YH on juridinen käsite, mikä tarkoittaa sitä, että lapsi on virallisesti vain toisen vanhemman huoltajuudessa.
Keksikää aivan oma nimitys niille naisille, jotka vain "pamahtavat" paksuksi jonkun panon kanssa, ja tekevät sitten sen lapsen yksinään. Se lienee aivan eri asia, kuin kirkossa avioliittoon aikoinaan vihitty, naimisissa vuosikausia ollut, ja syystä tai toisesta eroon päätynyt YH? Vai? Se taas, miten lapsen huoltajuudesta päätetään erotessa, riippuu hyvin monesta tekijästä. Esim. ulkomailla asuva(suomalainen) isä/äiti ei voi aina olla lapsen huoltaja, koska käytännön elämä vaikeutuu sen myötä. Yhteishuoltajuudessa kaikkiin viorallisiin lasta koskeviin päätöksiin ja papereihin tarvitaan molempien huoltajien puumerkit. Tätä on aika vaikea toteuttaa, jos toinen asuu hyvin kaukana.
Entäs leskinainen, jolla on lapsia? Hänkin on YH. Hänkö myös "harkitsi huonosti" kun meni aikoinaan naimisiin miehen kanssa joka meni perhana kuolemaan? KYlläpä oli tyhmä nainen, kun sellaiseen mieheen rakastui. Olisi pitänyt tietää ennalta?
Mieluummin mitä tahansa muuta kuin asuntolaina 1,8 lasta äkänen ATN sama paska työ elämän loppuun saakka.
Matkakohteet pitäis valita akselilta Linnanmäki -Burgarian "kultahietikko"...byööörgghh. Ulkona syöminen = Hese - Rax. Byöö-öörrrrggggghh.