ruskeita

Isännöitsijä yrittää vähätellä, ei halua korjauksia. Kyllä hän tietää, ettei ne läntit kattoon asumisesta tule, yrittää pelotella, jotta olisit vaivaamatta häntä..



artikkeli:
Kuka korvaa, kun vuokra-asunnon katto vuotaaJulkaistu To, 27/01/2005 - 15:02 kk_toimitus

Asunnon vuokraus | Toimituksen jutut | 2005

Vuokralainen asuu talon ylimmässä kerroksessa. Hän herää yöllä siihen, että olohuoneen lattialle tippuu katosta vettä. Aamulla kiinteistöhuollon miehet tulevat paikalle ja käyvät tarkistamassa asunnon yläpuolella olevan ullakon. Käy ilmi, että talon peltikaton saumoissa on useita vuotokohtia. Vesi on valunut ullakon palopermannon ja eristeiden läpi asuntoon saakka. Vuokralainen ottaa heti yhteyttä asunnon omistajaan sekä isännöitsijään. Asunnossa alkaa olla kylmä, koska kastunut turve ei enää eristä lämpöä. Huoltoliikkeestä tuodaan hänelle lisäpatterit ja luvataan sähkön menevän taloyhtiön piikkiin. Sekä vuokralainen että omistaja patistavat taloyhtiötä nopeasti korjaamaan kastuneet eristeet. Viikot kuluvat ja vuokralainen tuntee olevansa jatkuvasti kylmettynyt ja nuhainen. Häntä alkaa kiinnostaa, mitä laki oikeastaan sanoo vuokralaisen asemasta.



Kysyimme asiasta lakimies Ulla-Maija Moisiolta.

1. Onko tässä tilanteessa, jossa vettä tulee asuntoon katon läpi, taloyhtiön velvollisuus puuttua tilanteeseen/korjata vauriot erilainen silloin kun asunnossa asuu vuokralainen eikä osakkeenomistaja? Nyt varsinaisena asumishaittana on ollut asunnon kylmyys ja kosteudentunne.

- Yhtiön ja osakkeenomistajan välistä suhdetta sääntelee asunto-osakeyhtiölaki, kun taas vuokranantajan ja vuokralaisen välistä suhdetta säätelee huoneenvuokralaki. Vuokralaisen ja asunto-osakeyhtiön välillä ei ole sellaista suhdetta, että vuokralaisella olisi lakiin perustuva oikeus esittää taloyhtiölle suoraan vaatimuksia. Sen takia asia pitää viedä taloyhtiössä eteenpäin vuokranantajan välityksin, joka osakkeenomistajana voi esittää taloyhtiötä kohtaan korjausvaatimuksia, mikäli korjausten tekeminen on taloyhtiön vastuulla. Vaikka vuokranantajalla olisikin oikeus vaatia taloyhtiötä ryhtymään toimenpiteisiin vaurion korjaamiseksi, se ei poista vuokranantajan vastuuta vuokralaista kohtaan.

Ellei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu, vuokranantaja vastaa huoneiston kunnosta ja kunnossapidosta. Huoneenvuokralain mukaan jos huoneisto ei ole vuokrasuhteen aikana sellaisessa kunnossa, jota vuokralaisella on oikeus kohtuudella vaatia, vuokranantaja on vastuussa puutteellisuuden korjaamisesta. Sen lisäksi vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolta huoneisto ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa.

- Huoneenvuokralain 23 §:n 3 momentin mukaan vuokralaisella on oikeus saada korvaus vuokranantajan huoneiston kunnon ylläpitämisen laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta. Oikeutta korvaukseen ei ole, mikäli vuokranantaja pystyy osoittamaan, että huoneiston puutteellinen kunto ei johdu vuokranantajasta eli esim. ei ole itse laiminlyönyt valvoa, että taloyhtiö korjaa vian välittömästi.

- Jos tapahtuu ”puhdas vahinko”, taloyhtiö on ensisijaisesti vastuussa katon korjauksista, rakenteiden kuivatuksesta ja pintamateriaalien uusimisesta.

- Ilman, että kukaan olisi toiminut asiassa huolimattomasti, ei vastuuta puhtaassa vahingossa voida siirtää kenenkään vastattavaksi



2. Pitääkö vuokralaisella olla niin hyvä kotivakuutus itsellään, että siitä pystytään korvaamaan vahingot, jotka vesivahingoista syntyvät? Kuitenkin hän maksaa vuokrassaan myös yhtiövastikkeen. Hyötyykö vuokralainen taloyhtiön ottamista vakuutuksista mitenkään?

- Normaalisti vuokralaisen oma kotivakuutus kattaa huoneistossa olevan irtaimiston. Vakuutus ei kuitenkaan kata pitkäaikaisia kosteusvaurioita, koska ne eivät ole vakuutusehtojen tarkoittama äkillisiä ja ennalta-arvaamattomia vakuutustapahtumia. Tämä koskee myös taloyhtiön ottamia vakuutuksia.



3. Jos vuokralainen olisi ollut katon vuotopäivänä matkoilla, vesi olisi saattanut turmella työnurkkauksen tietokoneen sekä arvokasta ammattikirjallisuutta. Olisiko hän edelleen ollut vain oman kotivakuutuksensa varassa? Lisäksi asunnon lattia olisi kärsinyt vahinkoja vesilammikon takia. Kuka olisi korvannut?

- Vuokralaisella on oikeus saada korvausta vuokranantajaltaan aiheutuneista vahingoista. Lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Vuokranantaja voi vapautua tästä vastuustaan ainoastaan osoittamalla, että puutteellisuus ei ole johtunut hänestä. Vuokranantaja voi siten joutua vahingonkorvausvelvolliseksi, jos hän on tiennyt kosteusvaurioista ja tiedosta huolimatta ei ole viivyttelemättä ryhtynyt toimiin vaurion korjaamiseksi. Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat mm. uuden huoneiston hankkimiskulut, muuttokustannukset sekä kosteusvaurion takia pilalle mennyt irtaimisto.

Lattian korjaaminen kuuluu vuokranantajalle, ellei toisin ole kunnossapitovastuusta sovittu. Mikäli vesivahinko olisi edennyt rakenteisiin saakka, vuokranantajalla olisi oikeus vaatia rakenteiden kuivaamista ja korjaamista taloyhtiöltä.



4. Onko vuokralaisen velvollisuus ylipäätään tapella taloyhtiön kanssa siitä, että he toimisivat ripeämmin ja korjaisivat koko katon? Nyt on ollut selkeää hidastelua

- Vaatimukset tulee kohdistaa vuokranantajaan, jonka velvollisuutena on esittää vaatimukset taloyhtiölle. Vuokranantajan on syytä vaatia välitöntä korjausta, ettei itse joutuisi vahingonkorvausvastuuseen viivyttelynsä vuoksi.



5. Eikö vuokralaisella ole oikeutta saada tietää, mitä korjauksia talolle tehdään? Hän on epätietoinen tilanteesta ja kostunut turve kattoeristyksessä huolestuttaa. Kuka korvaisi, jos hän voisi osoittaa toteen, että sairastelu johtuu pitkään muhineesta kosteusongelmasta?

- Osakkeenomistajalla on oikeus saada kopiot yhtiökokouksen pöytäkirjoista, joissa on päätetty korjausten suorittamisesta. Vaikka taloyhtiön hallituksen pöytäkirjojen julkisuudesta ei ole vastaavaa määräystä, hyvä hallintotapa edellyttää, että osakkeenomistajalla on oikeus saada ote pöytäkirjasta, mikäli päätös koskee hänen huoneistoaan

Mahdollisista henkilövahingoista saa vahingonkorvausta vuokranantajalta edellyttäen, että vuokranantajan on vastuussa vesivahingosta esim. omalla viivyttelyllään. Tällaisia kustannuksia voivat olla lääkärikulut ja korvaus pysyvästä haitasta, jos vuokralainen sairastunut homeille altistumisen vuoksi.



6. Miten fiksu taloyhtiö ylipäätään toimisi tällaisessa tilanteessa, jossa ilmoitus katon vauriosta tulee asukkaalta?

- Koska taloyhtiö on rakennuksen omistajana velvollinen huolehtimaan rakennuksen kunnosta, sen tulisi välittömästi tehdä huoneistossa ja katolla katselmus siitä riippumatta, kuka ilmoituksen on tehnyt. Isännöitsijän kiinteään kokonaispalkkioon yleensä kuuluu rakenteiden ja ulkovaipan kunnon seuranta ja kunnossapitoon liittyvien tarkastuksen ja katselmusten järjestäminen. Katselmuksessa vaurion laajuus ja tarvittavat korjaustoimenpiteet selvitettäisiin. Sen jälkeen hallituksen pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin vaurion välittömästä korjaamisesta, jotta vaurio ei pääsisi leviämään ja aiheuttamaan lisävaurioita. Mikäli korjauskustannukset olisivat olennaisia, hallituksen pitää kutsua ylimääräinen yhtiökokous koolle päättämään korjauksesta ja sen takia perittävästä ylimääräisestä yhtiövastikkeesta tai lainan nostamisesta.



7. Entä jos asunnon kosteaksi todettua kattoa aletaan kuivattaa ja remontoida, mistä aiheutuu melua ja haittaa, niin pitääkö vuokralaisen itse kustantaa itselleen uusi työhuone. Entä olisiko sama tilanne, mikäli asunnossa asuisi omistaja?

- Jos asuntoa ei korjaustöiden aikana voida käyttää, vuokralaisella on oikeus saada vuokranmaksusta vapautusta, jolloin hän mahdollisesti kykenee vuokramaan toisen tilan.

- Ammattia kotonaan harjoittava asukas voi ottaa omaa toimintaansa varten keskeyttämisvakuutuksen, jolloin hän voi vakuutuksen kautta saada korvauksen lisääntyneistä kustannuksista

- Jos asunnossa asuisi osakkeenomistaja, hän ei suoraan lain perusteella ole oikeutettu samaan vapautusta vastikkeen maksamisesta, koska vastike ei ole huoneiston käyttökorvausta vaan osakkeenomistajan velvollisuus osallistua kaikkiin yhtiön kuluihin vastikeperusteen mukaisesti

- osakkeenomistajan laaja kotivakuutus korvaa yleensä tilapäisasumisesta aiheutuvat lisäkustannukset



8. Asukas sanoo olevansa jatkuvasti kylmettynyt asunnossa ja nuhainen: pitääkö hänen omalla kustannuksellaan hankkia erikoislääkäreiden lausunnot ja tilata homemittaajat paikalle toteamaan, että asunnossa piilee terveyshaitta?

- Asukas voi pyytää kaupungin terveystarkastajan paikalle, jollei vuokranantaja sitä pyydä tai teetä hometutkimusta. Terveystarkastaja voi tekemillään mittauksilla määrätä, että talon omistajan on ryhdyttävä korjaustoimenpiteisiin tai määrätä asunnon asumiskieltoon.

- Jos vuokranantaja kieltäytyy tai perusteettomasti viivyttelee terveyshaitan selvittämisellä, ja asukkaan terveystila tästä syystä huonontuu, vuokranantaja on vastuussa viivyttelynsä vuoksi myös henkilövahingosta esim. lääkärinkuluista.



Sari Valto / Kuningaskuluttaja (TV1 27.1.2005)

http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/149

http://www.yle.fi/pallohallussa/ohjelmat_2006/120206_3.html
Asuntojen kuntokartoitus on tärkeää
Julkaistu 12.2.2006



Kuva: Juha-Pekka Inkinen
Kuntoarvioita voi olla monentasoisia. Halvimmalla pääsee, kun ottaa märkätilojen kosteuskartoituksen. Kosteusvaurion keskeisin ongelma on se, että se on yleensä piilevä. Rakenteissa ei päälisin puolin näy mitään, ja jos talossa tuoksuu tuore pulla ja kahvi, niin epäilyttävää hajuakaan ei välttämättä huomaa.

Kosteusvaurio syntyy silloin kun rakennuksessa on liikaa kosteutta, eivätkä rakenteet pääse kuivumaan. Kosteusvaurioiden takana ovat yleensä rakennevirheet (puutteelliset kosteus- tai vedeneristykset, virheelliset maanpintojen kallistukset rakennuksen vierustalla, sadevesien puutteellinen poisjohtaminen rakennuksen vierustalta, virheelliset materiaalivalinnat), käytöstä johtuva kosteusrasitus, ilmanvaihdon puutteet, katto- tai putkivuodot ja kosteuden tiivistyminen pinnoille.


Kosteusvauriot havaitaan yleensä näkyvänä homekasvuna tai vauriojälkenä kuten vuotojäljet, pinnoitteiden hilseily tai irtoaminen, lattiapäällysteiden värivirheinä sekä tunkkaisuutena tai maakellarimaisena hajuna.

Pitkäaikaisella kosteusvauriolla tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa kosteudelle altistunut kohde ei pääse kuivumaan. Tällaisia kosteusvaurioita voivat olla vesijohtoputkien pienet vuodot rakenteissa, ulkoa tuleva kosteus rakenteissa tai märkätilojen jatkuvan kosteuden siirtyminen rakenteisiin (oman toiminnan aiheuttama kosteusvaurio). Mikäli näihin tapauksiin ei puututa ajoissa - tai niitä ei havaita ajoissa - voi niistä seurata rakenteiden lahoamista, mädäntymistä ja pahimmassa tapauksessa homeongelma.

Kosteusvaurioita esiintyy selvästi eniten märkätiloissa kuten pesuhuoneissa ja saunassa. Jonkin verran vaurioita esiintyy keittiöissä. Kolmannen pääryhmän muodostavat sitten koko rakennukseen levinnyt kosteusvaurio, jonka pohjalta löytyy yleensä riittämätön kosteuseristys sokkelissa.

Miten se todennetaan?

Kosteusvaurion todentaminen voi lähteä liikkeelle monella tapaa. Asukas saattaa saada epäilyttäviä ärsytysoireita silmiin, nenään ja kurkkuun. Hänellä voi myös olla yleisoireita kuten väsymystä, päänsärkyä ja pahoinvointia. Pahimmassa tapauksessa hänelle kehittyy sairaus, mutta onneksi näin pitkälle asia etenee harvoin.

Toinen tapa on havaita rakenteiden muuttuminen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi laattojen tippumista seinistä tai saumojen rapistumista. Myös pesutilojen vieressä olevien huoneiden lattiamateriaalit voivat muuttaa väriä - silloin kosteus on edennyt huoneesta toiseen.
Kun asukas sitten epäilee kosteusvauriota, on hänen syytä tilata paikalle kaupungin/kunnan terveystarkastaja tai yksityinen kuntokartoittaja. Asunnossa tehdään sen jälkeen aistinvarainen kuntokartoitus.

Miten välttyä ongelmilta - kaupanteko

Kosteusvaurion keskeisin ongelma on se, että se on yleensä piilevä. Rakenteissa ei päälisin puolin näy mitään, ja jos talossa tuoksuu tuore pulla ja kahvi, niin epäilyttävää hajuakaan ei välttämättä huomaa. Sen takia kaupanteon yhteydessä kannattaa ottaa järki käteen, eikä antaa ostokuumeelle liikaa valtaa.


Kuntoarvioita voi olla monentasoisia. Halvimmalla pääsee, kun ottaa märkätilojen kosteuskartoituksen. Silloin tutkitaan vain märkätiloista pintamittauksilla kosteusarvot, laattojen kunto, niiden kiinnitys ja mahdolliset repeämät. Näiden lisäksi arvioija tutkii kaivojen tiivisteiden kunnon.

Tällainen tutkimus antaa kuitenkin vain viitteitä mahdollisista vaurioista, eikä siihen kuulu koko talon kuntoarviota. Kosteusvauriohan voi olla myös jossain muussa tilassa kuin märkätilassa.

On siis parempi maksaa hieman enemmän ja ottaa koko kiinteistöä käsittävä kuntoarvio.

Suositeltavaa olisi tehdä kuntotutkimus. Se paljastaa mahdollisen vaurion suuruuden, ja sen jälkeen ostaja voi myyjän kanssa neuvotella kiinteistöstä oikean hinnan. Näin molemmat tietävät mitä on kaupan kohteena. Jos ostaja haluaa sen jälkeen ostaa kiinteistön, hän tietää tarkkaan mitä on ostanut, eikä voi jälkikäteen valittaa myyjälle asiasta.


Miten välttyä ongelmilta - myöhemmin havaittu kosteusvaurio

Koska kaikista kohteista ei ole tehty kuntoarvioita ostohetkellä, voi ostajalla olla käsissään vauriosta kärsivä kohde. Tilanne ei kuitenkaan ole niin paha, että joutuisi välttämättä itse kustantamaan kaiken mahdollisen korjauksen.


Jos havaitsee myöhemmin että kohteessa voi olla kosteusvaurio, voi vuosienkin päästä saada korvauksia edellisiltä omistajilta. Tässä kohtaa pitää kuitenkin olla tarkkana ja pystyä paremmin näyttämään toteen alkuperäinen vaurio.

Oleellista on se, että ilmoittaa asiasta myyjälle. Kun epäilee kosteusvauriota, kannattaa se varmentaa ensin kuntoarviolla - ei kuntotutkimuksella.

Vasta ilmoituksen tekemisen jälkeen ryhdytään muihin toimiin. Aluksi käydään läpi myyjän kanssa toimintasuunnitelma ja kustannusten jako. Sen jälkeen on vuorossa kuntotutkimus, jolla yritetään selvittää vaurion alkuperä ja sen ikä. Jos vaurio on syntynyt vasta ostotapahtuman jälkeen, jää myyjä usein ulos korvauksista - ei kuitenkaan aina. Esimerkiksi jos kosteusvaurio johtuu rakenteellisesta virheestä, on myyjälläkin vastuunsa.

Tällöin pitää selvästi osoittaa että virhe ei johdu omasta toiminnasta. Lain mukaan virheen pitää olla ilmeinen ja asukkaan olisi pitänyt se havaita.
Esimerkiksi jos huomaa, että katto saattaa vuotaa, mutta ei tee asialle mitään vaan antaa ongelman pahentua. Vasta jonkun ajan kuluttua asukas päättää tehdä jotain asialle, ja vaatii myyjää osallistumaan katon korjaukseen. Tässä tilanteessa katsotaan kuitenkin, että kosteusvaurio on pahentunut asukkaan omien toimien johdosta, jolloin myyjä vapautetaan vastuusta.

Näitä asioita käydään läpi joko kuluttajavalituslautakunnassa tai käräjillä - joskus molemmissa. - Erityyppiset kosteusvauriot puhuttavat meitä vielä vuonna 2020, varsinkin vanhojen talojen osalta. Ja sen jälkeen edessä ovat 70-luvun rakennuskanta, varsinkin niiden putkistot ja kylpyhuoneet. Ehkä kosteusvaurioiden osalta pöytä voisi olla täysin puhdas joskus vuoden 2100 tienoilla.


Miten välttyä ongelmilta - tarkastajat

Yksi erittäin suuri tekijä koko kuviossa ovat ne henkilöt, jotka tekevät kuntoarvioita/kosteusmittauksia/kuntotutkimuksia. Ei ole läheskään selvää, että kohteeseen tullut arvioija tietää mitä hän oikeasti on tekemässä. Tämä johtuu siitä, että arvioijilta ei vaadita yhteiskunnan toimesta minkäänlaista virallista pätevyyttä.

Tilanne oli vielä pahempi viitisen vuotta sitten, kun alalle ei edes ollut minkäänlaista koulutusta. Nykyään tarjolla on sentään kolme koulutusta tarjoavaa instanssia: joista kaksi tosin kouluttaa samoja tekijöitä eri tehtäviin.

Vakuutusyhtiöiden keskusliiton PKM-ohjelmasta valmistuu kosteudenmittaajia. Nämä kuntotarkastajat arvioivat kummasta on kyse: vesivahingosta vai kosteusvauriosta.

Jos kiinteistössä tapahtuu äkillinen vesivahinko, voi se kuulua vahingonkorvauksen piikkiin, eli vakuutuksesta on mahdollista saada korvauksia. Jos taas vahinko johtuu pitkäaikaisesta kosteusvahingosta, se ei ole korvattavissa vakuutuksen ulkopuolelle kuuluvana asiana.

PKM-tutkinnon takana on seisoo myös Sosiaali- ja terveysministeriö, joka on ulkoistanut kaikki kosteusmittauksensa. Ministeriö on antanut pätevästä mittauksesta ohjeet, joissa mainitaan nimeltä PKM-mittaajat ja VTT:n mittaajat pätevinä. Kaikkien muiden kohdalla ammattitaito selvitetään tapauskohtaisesti.

PKM-tutkintoon valitaan vain sellaisia ihmisiä, joilla on takanaan mittava työkokemus.

PKM-mittaajien käyttö tulee ajankohtaiseksi silloin kun vahinko on jo tapahtunut, ja on epäselvää mistä se on johtunut. Jos vesivahingon takaa ei löydy kosteusvauriota mittaajan toimesta, voi korvauksia olla tulossa. Mikään automaatti se ei kuitenkaan ole.

Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO:lla on oma koulutuksensa kosteudenmittaajille. RATEKOlla on ainoan instanssina Suomessa opetusoikeus kosteudenmittaamiseen. Koulutukseen on tähän mennessä osallistunut noin 350 henkilöä, joista vajaat 200 omistaa tällä hetkellä koulutuksesta saatavan henkilösertifikaatin.

Tavalliselle kuluttajalle nämä kosteudenmittaajat tulevat tutuksi siinä vaiheessa kun taloa rakennetaan - nämä ammattilaiset huolehtivat siitä, että rakennusvaiheessa rakenteiden kosteudet pysyvät oikealla tasolla. Heidän kohdallaan puhutaan tuhansista mittauksista vuodessa.

Suomessa on vielä kolmas tutkinto asunnon kunnon havaitsemista varten. Kiinteistöalan koulutussäätiön suojista valmistuu myös AKK-tutkintolaisia, eli ihmisiä jotka ovat suorittaneet asuntokaupan kuntotarkastajan tutkinnon. He tekevät asuntojen kuntotarkastuksia rakentamisen jälkeen ja ennen vakuutustarkastajia.


Yhteinen toimintamalli - yhteiset pelisäännöt


Asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteisen toimintamallin avulla varmistetaan, että kuluttaja tietää, mitä kuntotarkastuksen pitäisi sisältää.
Ohjeissa kuvataan kuntotarkastuksen periaatteet, tilauskäytäntö, sisältö, tarkastuksessa käytettävät tekniset välineet ja raportointitapa. Ohjeisto on tehty ensisijaisesti omakotitalon tarkastukseen, mutta se soveltuu hyvin myös erillis-, pari-, rivi- ja kerrostalohuoneistojen tarkastukseen. Toimintamallista kerätään palautetta ja kokemuksia, ja ohjeet on tarkoitus julkaista sen jälkeen Rakennustietosäätiön KH-ohjekortteina.
Vaikka kuntotarkastuksen teettäminen on suositeltavaa, ei asuntokauppa silti edellytä sitä. Kuntotarkastuksen ostajan kannattaa varmistaa tilausta tehdessään, että kuntotarkastus tehdään uusien toimintaohjeiden mukaisesti.


Asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteinen toimintamalli löytyy Suomen Kiinteistöliiton www-sivuilta.


Kuntotarkastajien valinnassa on kuitenkin yksi keskeinen ongelma: tutkinto on vasta kuin ajokortti, pätevyys tulee kokemuksesta. Eli se, että on tehnyt tutkinnon, ei oikeastaan takaa vielä mitään varmuutta. Mittaustuloksia voidaan siitä huolimatta tulkita väärin, mittaukset voidaan tehdä väärin, vaurion suuruus voidaan arvioida väärin. Kuluttajan kannalta tilanne on ongelmallinen. Hyvämaineisista kartoittajista ei ole olemassa mitään tietokantaa - on itse selvitettävä kuinka kyvykäs tarkastaja oikein on. Samaan hengenvetoon on tietysti todettava, että erehtymisen mahdollisuus näillä tutkinnonsuorittaneilla kartoittajilla on pienempi kuin ilman tutkintoa toimivilla kartoittajilla.

Timo-Erkki Varpainen



Lähteitä:


Työterveyslaitos, Tietokortti 5, Kari Reijula 2005

Mestaritarkastajat, Kosteuskartoitus

Sisäilmayhdistys, Terve Talo, RAKENTEIDEN KOSTEUSVAURIOIDEN MITTAUSMENETELMÄT JA KORJAUSTEKNIIKAT , Ralf Lindberg, Seppo Huovinen, Virpi Leivo,

katossa ruskeita läikkiä ja tippoja , ovat pihkamaista hajutonta töhnää, jossain valunut väliseinän kohdalta n.20 cm alas ja tippa kuivanut siihen, ei vettä. Katto tarkistettu ei vuotoja. Hiiret ja oravat, ampiaispesät, linnunpesät sieltä löytyy Jotain eritemäistä.
Koneellinen ilmastointi, lämmön talteenotto, suodattimet vaihdettu 2 x vuosi.
Pihkaa se ei ole.