Sain palautetta laulustani erään kisan yhteydessä. Minua kehuttiin kyllä ihan kivasti, mutta sitten sanottiin myös että laulussani oli aavistus liikaa.. sitten en ymmärtänyt.. sana oli joko niekkuja tai liekkuja. En tajua mitä se tarkoittaa. Voisiko joku jeesata?
Niekku? Liekku?
Kilppinen
114012
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Muistanpa eräistä hautajaisista, että pappi ehdotti laulettavaksi tietyn virren ”sillä niekukkaammalla sävelellä”. Sävelkulussa olikin sitten niin outoja niekutuksia, että pappiparka sai laulaa virtensä jokseenkin yksinään.
Ahaa. Siis semmosia... juu
Virsi lienee ollut Herraa hyvää kiittäkää. Siitä on joku ihan ihme versio nykyään.
Outoa. En ole itse tiedostanut tehneeni ylimääräisiä kiekautuksia lopuissa, ihan oikeestaan niissä kohdissa vaan missä alkuperäisesittäjäkin ne tekee.
Hauskoja lauluttapoja, tuskin sentään kilpailuissa. Painotetaan sanojen loppua, aivan kuten runoja lausuttaisiin, kuulostaa kyllä ihan hyvältä jos sen tekee johdonmukaisesti.
Toinen on esim Juicen useissa kappaleissa kuultu "öö" tauoissa. Sekin kuulostaa oikeastaan hauskalta kun rupeaa kuuntelemaan.
Christina Aquileraa,siinä on nimittäin niekuttelun kruunaamaton kuningatar...Niekut on ihan jees,sävyttää joitain lauluja ihan kivasti,mut jos niitä ymppää joka biisiin ja vielä liikaa,niin ei hyvä,ei hyvä..sama kun tää sanonta "too much candy"
Niekku tarkoittaa sitä, kun menet pääsävelelle alakautta.
Kuten esim. joku Joel Hallikainen tekee koko ajan. Iskelmämusiikki on täynnä kaikenlaisia maneereita, tämä on vain yksi
No nyt taidan tietää mitä tarkoitatte. Täytyy varmaan ottaa muutama laulutunti. Jos joku sais opetettua mut pois ylimääräisestä niekuttelusta.
Tänään sain kuunnella itseäni nauhalta. Sattui vaan niin että lauloin puhtaasti väärin, joten niekkuihin en niin paljon kiinnittänyt huomiota :)
Että niinkuin muutama laulutunti. Siitähän se jo paranee. Laulua opiskellaan vuosia eikä viikkoja.
Kyllä yhdestäkin tunnista on apua vinkkien antajana,jos ei tiedä alkeitakaan esim pallean käytöstä....
Mulle ainakin oli.
Oikeita laulajia sitten koulutetaan pitkän kaavan mukaan.
Ei saa ilkeillä,hyihyi!
Ja opit oikein paljonkin yhden laulutunnin jälkeen. Vaikka tenttaisit kaikki laulutekniikkaan kuuluvat asiat kiitettävästi- se ei korvaa opettajaa. Laulunopiskelu on vuosien työtä, et opi vielä sillä mitään, että opettaja sanoo että tarvitsee hengittää pallealla.
Ihan oikein että ajattelit mennä muutamille laulutunneille. Suomessa on tällähetkellä suurin osa laulajakaartista, jotka eivät tuntiakaan ole siellä käynyt... silti porskutetaan.
Mä en vain käsnännyt tässäkään ketjussa- mitä tässä haluttiin tuoda esille? Laulutunninottajan pilkka, vai muutaman tunnin opiskelun aliarviointia, tai yleensä sitä että joku voi tosiaankin olla lähes laulaja ilman tunnin tuntia.
Pienet virheet, maneerit ovat korjattavissa kun joku kertoo niistä. Niekaus on kiva jonkin kerran laulussa, mutta koko laulun ajan se alkaa ottaa otsaluuhun.
Laulaminen on siltikin maneereista eroopääsemisen äiti. Opetus siinä mielessä tarpeen. Vuosia opiskelemassa musiikkia, on aika kovapäisen laulajan tai taiteilijan lähes saavuttamaton haave ja tie - ilman sen kummnempaa tavoitetta. Ihminen oppii kulkaa pitämään vaikka jääpuikkoa p...ssä, jos se ei sulaisi.
Älkää mollatko ihmisiä, joilla on suunnitelma, tavoite ja ilmeinen lahja! Piru yhtään opettajaa ei tarvita ainakaan tuolla periaatteella olla olemassakaan, että laulaja on laulaja ainaisella opiskelulla ja vain opettajan avulla. Paasilinna sanos tässä kohtaa, piru minä mitään nöyrä oo, ite oon taitoni hankkinut!
Laulaja on laulaja jatkuvalla laulamisella! Taiteilijat ovat niitä jo syntymästään saakka. Olkoon ala mikä tahansa, vai väitättekö että joku ei jotain asiaa tässä maailmassa ole joskus ensikertaa hiffanut?
Miksi se ei voi olla kuka vaan? Tai ainakaan Suomesta? Ei tää maailma täynnä ole taitajia, mutta lahnoja taitaa olla, siivestäviä sellaisia eniten.
Nyt mie alan uskoa, että hauki asuukin puussa ja nauttii nappaamiaan herkkujaan aivan ihan omassa tykönään, oli kyse sitten mistä vain suupalasta! Pitäkööt sellaiset yksilöt vaikka pierunsakin omana nautintonaan, tai tehkööt senkin sisäänpäin, ei tarvitse antaa kenellekään mitään toivoa, eikä hajuajakaan! Kateus. Yök!