Tuota kunnon "sahaamista" ylös alas ihmettelin. Kuntohan on yli 35-vuotiailla oikeastaan vakio.
No ei se minunkaan kuntoni ollut mihinkään heilahtanut. Selitys löytyi säästä! Lämpimillä keleillä kunto oli "hyvä", kun taas viileällä kelillä kunto oli "huono".
Havaitsin, että rullaavuus on n. 15 sek/km parempi, kun ilman lämpötila on 20C verrattuna siihen, että ilman lämpötila on 5C.
Onko muut tehneet samansuuntaisia havaintoja?
No ei se minunkaan kuntoni ollut mihinkään heilahtanut. Selitys löytyi säästä! Lämpimillä keleillä kunto oli "hyvä", kun taas viileällä kelillä kunto oli "huono".
Havaitsin, että rullaavuus on n. 15 sek/km parempi, kun ilman lämpötila on 20C verrattuna siihen, että ilman lämpötila on 5C.
Onko muut tehneet samansuuntaisia havaintoja?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kylläpä tällaista on ollut havaittavissa varsinkin kun vaihdoin uudet renkaat ja laakerit - ei kuitenkaan tuota 15sek/km vaan keskinopeuden muutos luokkaa 1km/h lämpötilan muuttuessa ~0C -> ~15C.
kuulun niihin jotka pitävät tehdasvaseliinit laakereissa, jolloin laakerin huoltoväli=käyttöikä=1-10 kastumista tai 2000-6000 km - voipi olla että tehdasvaseliinit pysyy tahmeina kylmällä ja vetristyy sitten lämpimällä.
Vanhat laakerit olivat 5600km luistellut ja varmasti vaseliinit oli jo kadonneet, niissä en ym. havaintoja tehnyt....ja tiedoksi nuo 5600km luistellut laakerit ja 6600km luistellut renkaat pelittivät vielä aivan mainiosti -renkaat(5) olivat kuluneet 84mm -> ~77mm.
Udet renkaat ja laakerit on nyt sisäänajettu(600km), ja nopeus veraatuna vanhoihin on ehkä 1km/h korkeintaan 2km/h
Itsekin siirryin ikämiessarjaan(35) tänä vuonna
hakoteillä. Väittämäni on, että lämmin asfaltti (esim. 20C) on paljon nopeampi, kuin kylmä asfaltti (esim. 5C) rullaluistimen pyörän alla. Voiteluaineella ei ole suurta (tai ollenkaan) merkitystä tässä (siis jos sama aine molemmilla keleillä). Minä käytän ohutta öljyä.
Tuo 1km/h (riippuu paljon vauhdista) ei kerro tarkasti, että mikä sinulla on ero sek/km ajoissa.
hyväksyn selityksesi -asfaltin lämpötila on määräävä...
Tiedoksi keskinopeuteni(Mittalaite Suunto T6 GPS-POD) on 30 -70 km lenkeillä yleensä 22.5 - 24km/h. Tosin eilen meni 30.27km keskinopeudella 24.8km/h, joka on tämän kauden keskinopeusennätys. Luistelupaikka Länsi-Espoon pyörätiet, jolloin joka paikassa ei voi mennä ihan täysillä.
Mitkä ovat tuon väitteen perusteet? Eikö lämmin asfaltti ole hieman pehmeämpää, jolloin itse luulisin vierimisvastuksen jopa kasvavan. Vai onko pidon paraneminen tuon teorian pohjalla?
Vierintävastuksesta ei ole kysymys. On kyse kimmoisuudesta (ja pidostakin). Kylmällä kelillä rengas menettää tärkeän kimmoisuusominaisuutensa. Myös kulunut rengas on menettänyt kimmoisuuttaan.
Toki joissakin lämpötiloissa raja tulee vastaan eli asfaltti on liian kuumaa/pehmeää. Jotenkin sellainen vaikutelma minulla on, että meno on vauhdikkainta, kun ilman lämpötila on n. 18C - 23C.
Renkaiden kovuutta vaihtelemalla voidaan toki ym. asioihin vaikuttaa jonkin verran.
Juu sinulla ero on siis 5 - 8 sek/km. Testaapa nyt vielä joku kerta uudelleen tarkasti (sykkeet samassa) ko. asia, kun sinulla on nyt uudet kimmoisat renkaat alla.
Käsittääkseni nuo rengas asiat eivät ole kauhean yksiselitteisiä. Hyväkin rengas väärässä olosuhteessa ei välttämättä toimi ollenkaan (varsinkin sadekeli).
Viileällä ilmalla (vaikka 5 C - 10 C) pyörä ja asfaltti on toki kovempia, ja vierintä vastus teoriassa ehkä pienempi kuin lämpimällä. Renkaan pito ei välttämättä ole kuitenkaan niin hyvä, että voiman saa välittymään tien pintaan tehokkaasti. Ja lisäksi, varsinkin epätasaisella alustalla (röpelö...), vaikuttaa eteen päin menemiseen tärinä. Pehmeämpi (tai hyvin tärinää sietävä) rengas voi olla paljon nopeampi tällaisissa olosuhteissa.
Rengasvalinta taitaa olla ihan myös yksilöjuttu, koska siihen ilmeisesti vaikuttaa paljon myös henkilökohtaiset ominaisuudet (paino ja tyyli/tekniikka)
T:amatööri harrastelija
Ihmisen keho käyttäytyy aivan eri tavalla eri lämpötiloissa. Esim 20C lämpötilassa lihaksisto,
verenkierto, hengitys, jopa mieliala toimii toisella tavalla ja teholla kuin kylmemmässä lämpötilassa.
Vaatetuksella on oma suuri merkityksensä. Kylmässä vaatetta on enempi ja joka usein liian tehokkaasti
estää ylimääräisen lämmön haihtumisen mm. estäen ilman ohivirtauksen ihon pinnassa. Tämä tarkoittaa
että lämpö haihtuu vain hengityksen ja vaatteisiin sitoutumalla sekä vaatteiden "hengityksen" kautta.
Tämä johtaa siihen että kehon lämpötila nousee ja osa lihaksiin virtaavasta verestä joudutaan
"ohjaamaan" pintaverenkiertoon lisäjäähdytykseen, tämä on suoraan pois lihaksien hapenkuljetuksesta.
Keho on adaptiivinen, eli se mukautuu kyllä erilaisiin olosuhteisiin nimenomaan sen oman toiminnan turvaamiseksi, ei suorituskyvyn ylläpidon ehdoilla. Tämä siis tarkoittaa että lihaksien happikato kasvaa, suorituskyky alenee, mutta syke pysyy samana sillä rasitus säilyy. Tämä on adaptoitumista, lihaksiston suorituskyvyn aleneminen vähentää kehon lämpenemistä ja tätäkautta keho pyrkii "tasapinoon".
Liian kuumassa ilmassa ja vähissä vaatteissa kehon jäähtyminen estyy siksi, että kehon lämpeneminen
on voimakasta jo pelkästään kuuman ilman takia. Ihosta haihtuva hiki kyllä haihtuu nopammin mutta
ihon pintajäähdytys ei toimi kunnolla sillä ilman ja kehon lämpötilaero on liian pieni, lämpöä ei
siirry kahden kuuman "kappaleen" välillä. Sama kuin yrittäisi jäähdyttää kuumaa kahvikuppia kuumalla vedellä... Hien voimakkaamman haihtumisen hyöty kompensoidaan ihon pinnan heikommalla jäähdytyksellä.
Liian kylmässä ja liian vähissä vaatteissa lihaksien jäähtyminen on jo liian voimakasta eivätkä ne voi mitenkään saavuttaa oikeaa toimintalämpötilaansa.
Jokainen joka on harrastanut kilpaurheilua tai urheillut kovalla teholla tietää että oikealla
pukeutumisella ja juuri oikealla kehon ämpötilalla suoritus on kaikkein tehokkain. Naaman punotus tai liian voimakas hikoilu on merkki kehon liian kovasta lämmöstä ja tämä näkyy heti suorituskyvyssä. Keho on "tukossa" ja meno on tuskaista. Liian kylmänä keho ei "lähde käyntiin", eli verenkierto ei toimi.
Kehon toiminnalla on optimaalinen kehon lämpötila. Tästä poikkeamat ylös tai alas heikentävät sen
tehokkuutta sitä enemmän mitä kauemmas optimipisteestä siirrytään. Juuri oikealla vaatevalinnalla kehon lämpötila pystytään pitämään oikealla tasolla myös kylmissä olosuhteissa. Kuumissa olosuhteissa taas rasituksen tasoa on laskettava jotta kehon jäähdytyksen taso on riittävä.
Laakerin öljyllä, kumimateriaalin kovuusvaihtelulla, asfaltin kovuusmuutoksella tai muilla välinepuolen mekaanisilla lämpömuutoksilla ei ole merkitystä edes sanottavasti verrattuna yhteen kaikkein tärkeimpään eli ilmanvastuksen muutokseen. Kylmässä ilmassa vaatetta on enemmän joka nostaa ilmanvastusta vaatteista riippuen pahimmillaan jopa kymmeniä prosentteja, tämä näkyy suoraan vauhdissa ja rasitustasossa. Toinen huomattavasti vähäisempi asia on vaatteiden hankauskitka sekä lisääntynyt paino.
Suurimmat erot löytyvät siis kehon tavasta reagoida ympäristöön. Luisteluvälineisiin kohdistuva tarkastelu tässä tapauksessa on aivan väärä, syyt löytyvät "sylttytehtaasta", eli omasta kehosta jonka toiminnasta ei monikaan tunnu edes liikuntaa harrastavien ihmisten keskuudessa tietävän juuri mitään, saati edes ymmärtää sen merkitystä.
Meinasin aiemmin kirjoittaa tähän viestiketjuun että: "Kait ne nopeusmuutokset johtuu myös äijästä, fiiliksestä ja edellisten päivien rasituksista/palautumisista ym. ja tietenkin tuulensuunnasta, korkeusprofiilista, reitistä yleensä ym."
Annoit ERITTÄIN tyhjentävän vastauksen ja yhdyn mielipiteisiisi(vai onko ne jopa puhtaita FAKTOJA?). Itselleni optimi olosuhteet ovat ~ +17C .. +20C, puolipilvinen, ei tuulta, ei liikennevaloja ;) Shortsit, T-paita(sellainen urheilumalli/materiaali). Kypärä ilmeisesti hieman heikentää pään lämmön säätelyä, mutta ilman sitä en silti lähde liikkeelle...
..niin ja kroppa todellakin sopeutuu, asuin joskus pari vuotta olosuhteissa +30/95%Rh - Kyläilemään tulleet kaverit sippasivat alkumetreillä, kun itse jaksoi painaa pitkiäkin lenkkejä.
Totta turiset, nuo mainitsemasi asiat vaikuttavat myös, mutta omissa "testeissäni" olen karsinut nuo mainitsemasi tekijät pois, joten jäljelle jäi vain tuo asfaltin/ilman lämpötilan vaikutus renkaisiin ja rullaavuuteen/pitoon.
Paljon on asiaa ja tosi hyvää sellaista. Toki, jos käyttää kylmällä ilmalla jotain tuulipukua ovat nämä mainitsemasi vaateasiat ihan perusteltuja, muuten en allekirjoittaisi ihan kaikkea...
Vaatteilla on se ominaisuus että mitä vaatetta tahansa päälle laitatkin, se vaikuttaa AINA lämpötasapainoon, tuulipuku tai tekninen urheilu-asu, molemmat itselleen ominaisesti.
Raadollisesti ajateltuna vaatteiden suurin merkitys (itsensä peittämisen jälkeen) on lämmönsäätely, eli ulkoilman lämpötilan kompensointi paksummalla eristeellä, eli vaatteella. Kuinka lähelle päästään vaatevalinnalla kehon lämpöoptimia on kiinni siitä miten vaate toimii juuri siinä lämpötilassa/viimassa/hien haihtumisessa jne jne.
Merkitys on siis siinä että keholla on optimi lämpö johon vaate vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti. Se miten paljon, tarvitaan tietoa, kokemusta ja oikeaa tuuriakin.