sille, et kaksi ihmistä haluaa toisiaan, eihän??
Ei kai sillä voi olla väliä, jos ikäeroa on kaksikymmentä vuotta, mut molemmat on jo aikuisia...ja varattuja, siksi uskottomuus palstalle tää pohdinta. Älkää ihmiset liikaa tuijottako ikään, ikä on mielen laatu ja intohimo ei ikää katso...
Ei kai sillä voi olla väliä, jos ikäeroa on kaksikymmentä vuotta, mut molemmat on jo aikuisia...ja varattuja, siksi uskottomuus palstalle tää pohdinta. Älkää ihmiset liikaa tuijottako ikään, ikä on mielen laatu ja intohimo ei ikää katso...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos olet asiastasi varma, niin miksi kyselet? Taitaa kuitenkin pikkuisen kaivella... Itse seurustelin 14 vuotta vanhemman miehen kanssa. Kun suhde meni vakavammaksi, niin aloin oikeasti miettiä, että mitä jos 10 vuoden päästä haluankin lapsia?! Miehenihän olisi melkein eläkeiässä silloin. Hän ei ehtisi nähdä lasten varttuvan ja lapsien pitäisi kokea isän kuolema ennen teini-ikää. NO, tämä ei ollut suhteessamme silloin olennainen kysymys mutta käväisi mielessä. Nyttemmin tuo seurustelu on muutenkin jo loppunut.
...siksipä tänne siitä kirjoitin. Mut kyseessä nyt siis vaan pelkkä seksi, ei tarkoitusta siis luoda suhdetta kummallakaan. En usko, että "oikean" suhteen luominen toimisi ikinä tällaisella ikäerolla. Mutta ei kai intohimossa mitään väärää voi olla, jos molemmat tuntee niin..
KUMPIKIN OVAT VARATTUJA, ei muuten
Haluta ja kalutahan voi, mutta jos vakavissaan ajatellaan asioita, niin moniko mimmi katsoo äijää, jolla vehkeet ei pelaakaan enää niinkuin nuorella. Silloin on helppo pistää ukko kierrätykseen ja hommata toinen. Voi olla, että siinä matkalla on saatu tuhottua jonkun henkilön ja perheen elämä sekä lastenkin elämä. En usko, että himojen takia kannattaa ihan joka reikää kokeilla. Ainakin kannattaisi ajatella ensiksi.
petätte häntä?
Oletko varma etä kyseessä on intohimo? Jospa vain olet sopivasti saatavilla.
pettäjään.
saatavilla hälle nuorempiakin tytsyjä, mut kun hän nyt vaan on kiinnostunut minusta...
Ei ole este.Aikuiset tietää mitä tekee!
kaksi aikuista vastaa itse tekemisistään...en kuitenkaan halua aiheuttaa hankaluuksia toisen normaaliin arkeen, eikä hänkään mulle.
...siis ikä, kun tehtiin "se". Kaduttaa kovasti hetkittäin, mut välillä mietin vaan, et millon taas nähtäis? Yritän nyt kuitenki unohtaa tapahtuneen ja rakentaa elämää oman ihanan mieheni kanssa! En ymmärrä mikä sai mut tekeen tommosta ja viel vähemmän ymmärrän, että vielä voin haluta lisää, kun pitäis vaan katua????