Avioero astuu voimaan kesällä... olen tässä kerennyt seurustella r**in jälkeen kolmisen viikkoa. R**i on linnassa ja näin siitä viime yönä unta itse asiassa ensimmäisen kerran koko elämäni tai yhteiselomme aikana, vaikka sen on kohta tarkoitus ihan virallisesti päättyäkin. Mikä minua vaivaa? Uni on mielessä koko ajan ja huomaan ajattelevani enemmän tätä linnassa olevaa ex-aviomiestäni kuin uutta miestäni, joka sentään on kunnollinen. Nyt vaan mietin siis R**ia ja yhtäkkiä hänestä luopuminen tuntuukin niin vaikealta. Mitä minä teen? Myt vaan itken....
Tuleva ex-mieheni....
surusilmä
41417
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ole taakse jätettyä elämää. en ainakaan sinuna huolisi vielä kun tuntuu vielä olevan noin huono asioitaankin hoitamaan. tuskin edes näkisit sitä jos yhdessä olisitte, muuta kun vierastunneilla vankilassa. mutta tietysti jokainen päättää omat juttunsa.
sotkee............
tyypillistä naisille. Kaiken maailman retkujen perässä juostaan, kunnon miehet heitetään pihalle kun niiden kanssa on niin tylsää.
Mulle tulee mieleen että olet jollain tavalla henkisesti riippuvainen miehestäsi. Jos kuitenkin on asioita joiden takia yhteiselämä ei toimi, ei onnistu, tuottaa mielipahaa toiselle tai molemmille, niin yritä itsenäistyä ja jättää mies elämässäsi taaksesi. Alku voi olla hankalaa. Mulla kesti kuusi vuotta "erota" exästä. Nykyään en voisi enää edes kuvitella meitä yhteen. Se tuntuisi yhtä oudolle kuin pariutuminen naapurin kanssa. Ei onnistuis. Meillä oli aikamme ja se on nyt ohi, kun silloin niin päätettiin, niissä olosuhteissa. Meitä oli kaksi. Enhän tiedä vaikka minä aiheuttaisin nykyään exässä suorastaan inhoa.