terve, untuvikko kyselee, että onko jokin puumateriaali toista parempi kitarassa vai vaikuttaako se vain soinnin "väriin".
Esim.
-Lehmus
-Leppä
-mahonki
Kiitoksia vastanneille.
Miten vaikuttaa kitaran puumateriaali
??????????
22
4058
Vastaukset
- eroa
Joo, jotkut on parempia, jotkut huonompia. Et sitten viittinyt sinäkään kattoo noita alempia topiceja?
- ??????????
Helvetin neropatti.
- ??????????
Helvetin neropatti.
- mitään löytyykään
?????????? kirjoitti:
Helvetin neropatti.
Opettelehan ensin kirjoittamaan, sitten saattaa Googlessa jo vaikka napostaakin!
- nupit kaakkoon
Ei sillä ole mitään merkitystä, vaikka olisi muovia. Mikit ne ratkasee miltä se kuulostaa. Tietysti jotkut puritaanit yrittävät väittää, että materiaalilla on merkitystä, mutta ne jutut voi jättää omaan arvoonsa.
- luonnon puu
Sähköistettykin kitara on loppujen lopuksi akustinen soitin. Puilla on ratkaiseva merkitys. Aikaisemmin täällä jo joku totesi mm. liimasaumojen lukumäärän vaikuttavan soundiin - mitä enemmän liimasaumoja - sitä huonommin soi. Myös puun laadulla, mm. sillä miten kuivatettu, on merkitystä
- pirhan
Monet kirjoittajat, kuten tämäkin, korostavat sähkiksen mikkien vaikutusta kitaran sointiin. Hyvin usein suositellaan kitaran alkuperäismikkien vaihtamista heti oston jälkeen äänen "parantamiseksi".
Mikeillä on tietenkin vaikutusta sointiin ja yksinkertaistaen on kai niin, että hinta ja laatu kulkevat suoraviivaisesti käsi kädessä. Soitin on kuitenkin kokonaisuus ja sointi koostuu monesta tekijästä, joista yksi on mikit ja niiden laatu.
Täytyy ihmetellä, miksi itseänsä arvostavat soitinrakentajat laittaisivat kitaroihinsa ala-arvoiset mikit, jos soitin muuten on laadukas.
Uskon, että ensiasennusmikrofonien laatutaso yleensä vastaa soittimen yleistä laatutasoa. Mitä järkeä on laittaa satasen kitaraan kahden sadan mikit? Valmistaja on varmasti valinnut juuri siihen soittimeen sopivat mikit. Sointi tuskin paranee olennaisesti kalliimpia mikkejä käyttämällä, jos soitin muuten on halpismalli.
Jos haluaa täysin omiin mieltymyksiin sopivan soittimen, täytyy mennä soitinrakentajan luokse ja teettää sellainen soitin kuin tarvitsee ja haluaa. Pelkästään mikkejä vaihtamalla Kapokista (kiinalainen Anttilan Fenkkukopio) ei tule Fenderiä.
Niin, siis jos asia ei tästä selvinnyt, niin olen sitä mieltä, että kitaraan valituilla puulajeilla ja niiden laadulla on sointiin vähintään yhtä suuri merkitys kuin mikeilläkin. Eli olen siis asiasta tämän kirjoittajan kanssa eri mieltä. - liimapuu
luonnon puu kirjoitti:
Sähköistettykin kitara on loppujen lopuksi akustinen soitin. Puilla on ratkaiseva merkitys. Aikaisemmin täällä jo joku totesi mm. liimasaumojen lukumäärän vaikuttavan soundiin - mitä enemmän liimasaumoja - sitä huonommin soi. Myös puun laadulla, mm. sillä miten kuivatettu, on merkitystä
Sanoohan sen nyt järkikin, ettei 0.009" (0,23 mm) paksuisen teräslangan värähtely saa nelikiloista lankunpalaa liikkeelle. Jos saisi, siin seurauksena olisi kiertoilmiöstä johtuva sietämätön vinkuminen. Toisaalta, soivathan koivuhalotkin kun niitä lyö yhteen!
- elkoaulamaa
liimapuu kirjoitti:
Sanoohan sen nyt järkikin, ettei 0.009" (0,23 mm) paksuisen teräslangan värähtely saa nelikiloista lankunpalaa liikkeelle. Jos saisi, siin seurauksena olisi kiertoilmiöstä johtuva sietämätön vinkuminen. Toisaalta, soivathan koivuhalotkin kun niitä lyö yhteen!
En tiedä miten tuo mainitsemasi järki sinun kohdallasi toimii, mutta tarkennetaan kuitenkin, että ei se kielen värähtely niitä lankupaloja mihinkään siirtele. Jos näin käy, niin sitten on kyllä soitinrakentaja valinnut ihan väärät liimat liimaukseen...Sen sijaan kielen värähtely resonoi puun solurakenteessa (joka on siis siellä puun sisällä, wink wink) ja saa aikaiseksi tietylle puulajille tyypillisen saundin.
Tätä samaista ilmiötä voit ihmetellä esim. siten, että vedät vahvistamattomasta kitarasta soinnun ja sen jälkeen laitat soinnun soidessa kitaran kaulan kiinni vaikkapa nojatuolin puiseen käsinojaan ja kas: äänihän alkaa kuulua sieltä nojatuolista. Eikä se nojatuolikaan mihinkään liiku. Jännää vai mitä?
Tuosta kieroilmiökuvauksestasi lyhesti: tekstissäsi ei ollut mitään päätä eikä häntää. Kiertoilmiöllä ei juurikaan ole mitään tekemistä puumateriaalin tai niiden mainitsemiesi "lankun palojen" kanssa vaan yleensä ongelma on mikkien huonossa käämityksessä ja/tai niiden eristämisessä. Omat ongelmansa on myös puoliakustisissa kitaroissa, joissa kaikupohja vinguttaa erityisen v-mäisesti huonoja mikkejä.
Ja sitten vielä tuo kielten vahvuus: eiköhän sovita, että ne "ysin" kielet on 0,09", siis sadasosatuumia, ei tuhannesosia. Ainakin Ojalan matematiikan mukaan näin on. - StiffRiff
elkoaulamaa kirjoitti:
En tiedä miten tuo mainitsemasi järki sinun kohdallasi toimii, mutta tarkennetaan kuitenkin, että ei se kielen värähtely niitä lankupaloja mihinkään siirtele. Jos näin käy, niin sitten on kyllä soitinrakentaja valinnut ihan väärät liimat liimaukseen...Sen sijaan kielen värähtely resonoi puun solurakenteessa (joka on siis siellä puun sisällä, wink wink) ja saa aikaiseksi tietylle puulajille tyypillisen saundin.
Tätä samaista ilmiötä voit ihmetellä esim. siten, että vedät vahvistamattomasta kitarasta soinnun ja sen jälkeen laitat soinnun soidessa kitaran kaulan kiinni vaikkapa nojatuolin puiseen käsinojaan ja kas: äänihän alkaa kuulua sieltä nojatuolista. Eikä se nojatuolikaan mihinkään liiku. Jännää vai mitä?
Tuosta kieroilmiökuvauksestasi lyhesti: tekstissäsi ei ollut mitään päätä eikä häntää. Kiertoilmiöllä ei juurikaan ole mitään tekemistä puumateriaalin tai niiden mainitsemiesi "lankun palojen" kanssa vaan yleensä ongelma on mikkien huonossa käämityksessä ja/tai niiden eristämisessä. Omat ongelmansa on myös puoliakustisissa kitaroissa, joissa kaikupohja vinguttaa erityisen v-mäisesti huonoja mikkejä.
Ja sitten vielä tuo kielten vahvuus: eiköhän sovita, että ne "ysin" kielet on 0,09", siis sadasosatuumia, ei tuhannesosia. Ainakin Ojalan matematiikan mukaan näin on."Ja sitten vielä tuo kielten vahvuus: eiköhän sovita, että ne "ysin" kielet on 0,09", siis sadasosatuumia, ei tuhannesosia. Ainakin Ojalan matematiikan mukaan näin on."
Jos 2,54 cm kerrotaan 0,09:llä, saadaan 0,2286 cm eli päälle 2 millimetriä. Sulla on melko paksut vaijerit kitarassa, jos käytät 0,09" kieliä. Kyllä ne on tuhannesosia. - titebond
elkoaulamaa kirjoitti:
En tiedä miten tuo mainitsemasi järki sinun kohdallasi toimii, mutta tarkennetaan kuitenkin, että ei se kielen värähtely niitä lankupaloja mihinkään siirtele. Jos näin käy, niin sitten on kyllä soitinrakentaja valinnut ihan väärät liimat liimaukseen...Sen sijaan kielen värähtely resonoi puun solurakenteessa (joka on siis siellä puun sisällä, wink wink) ja saa aikaiseksi tietylle puulajille tyypillisen saundin.
Tätä samaista ilmiötä voit ihmetellä esim. siten, että vedät vahvistamattomasta kitarasta soinnun ja sen jälkeen laitat soinnun soidessa kitaran kaulan kiinni vaikkapa nojatuolin puiseen käsinojaan ja kas: äänihän alkaa kuulua sieltä nojatuolista. Eikä se nojatuolikaan mihinkään liiku. Jännää vai mitä?
Tuosta kieroilmiökuvauksestasi lyhesti: tekstissäsi ei ollut mitään päätä eikä häntää. Kiertoilmiöllä ei juurikaan ole mitään tekemistä puumateriaalin tai niiden mainitsemiesi "lankun palojen" kanssa vaan yleensä ongelma on mikkien huonossa käämityksessä ja/tai niiden eristämisessä. Omat ongelmansa on myös puoliakustisissa kitaroissa, joissa kaikupohja vinguttaa erityisen v-mäisesti huonoja mikkejä.
Ja sitten vielä tuo kielten vahvuus: eiköhän sovita, että ne "ysin" kielet on 0,09", siis sadasosatuumia, ei tuhannesosia. Ainakin Ojalan matematiikan mukaan näin on.Niin ja onhan kitarassa talla ja satula minkä kautta kielet resonoivat ääntä lankkuun ,se onko ne muovia ,metallia vai luuta,kaikissa eri saundi,ja lakka myös vaikuttaa kitaran ääneen.
- muitakin
kun pelkkä soundi.
painoissa on myös eroja. ja siinä kuin mikäkin puulaji pitää viimeistellä ennen lakkaa tai maalia.- on paras
Yksi tykkää kevyestä, toinen painavasta, kolmas voimakkaista syykuvioista. Neljäs halvasta puusta. (se olen minä. Tein basson bodyn vanhoista saunan lauteista.)
Sekin on hienoa jos soittimen värähtely tuntuu käsissä kun soittaa. Fiilis nousee ja soitto paranee. Painava puu värähtelee vähemmän, noin karkeasti yleistäen. - Pera
on paras kirjoitti:
Yksi tykkää kevyestä, toinen painavasta, kolmas voimakkaista syykuvioista. Neljäs halvasta puusta. (se olen minä. Tein basson bodyn vanhoista saunan lauteista.)
Sekin on hienoa jos soittimen värähtely tuntuu käsissä kun soittaa. Fiilis nousee ja soitto paranee. Painava puu värähtelee vähemmän, noin karkeasti yleistäen.Eikös nuo kitaran mikit toimi siten, että ne muodostavat magneettikentän jonka läpi kielet kulkevat. Kielten värähtely sitten aiheuttaa muutoksia tähän kenttään ja ne muutokset sitten vahvistin muuttaa ääneksi.
Näin siis rungon värähtelyllä ei periaattessa olisi mitään merkitystä. Parempi olisi jos runko ei värähtelisi yhtään (tai ainakin hyvin vähän) jotta sellaiset kielet joiden ei pidä soida eivät alkaisi rungon värinän myötä tahattomasti soimaan. - mutta...
Pera kirjoitti:
Eikös nuo kitaran mikit toimi siten, että ne muodostavat magneettikentän jonka läpi kielet kulkevat. Kielten värähtely sitten aiheuttaa muutoksia tähän kenttään ja ne muutokset sitten vahvistin muuttaa ääneksi.
Näin siis rungon värähtelyllä ei periaattessa olisi mitään merkitystä. Parempi olisi jos runko ei värähtelisi yhtään (tai ainakin hyvin vähän) jotta sellaiset kielet joiden ei pidä soida eivät alkaisi rungon värinän myötä tahattomasti soimaan.Vaikka mikit poimivat vain kielten värähtelyn, kielten värähtelyyn vaikuttaa kyllä se millaisessa rungossa ne ovat kiinni.
Luulen että kielet resonoisivat keskenään vaikkei runko värähtelisi lainkaan. Lisäksi tämä keskinäinen värähtely voi tuoda ääneen sitä tarvittavaa ilmeikkyyttä.
En väitä että runkopuun lajin pystyy kuulemaan pirullisen särön läpi huudatetusta kitarasoundista. Mutta kyllä siinä tuntumassa eroa on. - guguu
Pera kirjoitti:
Eikös nuo kitaran mikit toimi siten, että ne muodostavat magneettikentän jonka läpi kielet kulkevat. Kielten värähtely sitten aiheuttaa muutoksia tähän kenttään ja ne muutokset sitten vahvistin muuttaa ääneksi.
Näin siis rungon värähtelyllä ei periaattessa olisi mitään merkitystä. Parempi olisi jos runko ei värähtelisi yhtään (tai ainakin hyvin vähän) jotta sellaiset kielet joiden ei pidä soida eivät alkaisi rungon värinän myötä tahattomasti soimaan.se millaisessa materiaalissa kielet ovat kiinni vaikuttaa esim kielten soinnin pituuteen. Mitä pidempään kielen ääni kuuluu vaimentumatta, niin sen parempi.
- materiaalit
Hyvässä kitarassa kansi on yleensä kuusta ja sivut ja pohja joko mahonkia tai ruusupuuta.
- Gibson Gal
Ensimmäinen kysymys on, että onko kyse akustisesta vaiko sähkökitarasta. Toinen kysymys on, että jos sähkiksestä, niin lankku vai ontto. Kolmas kysymys on, että minkälaiset mikit.
Ääni on värähtelyä, ja värähtelyssä pätee se yleinen harmonisen värähtelyn toisen kertaluvun differentiaaliyhtälö, jossa ensimmäisen kertaluvun termi määrittää vaimennuksen (vrt. sähkötekniikan puolella resistanssi). Periaatteessa mitä kovempi puulaji on kyseessä, sitä pienempi tuo termi on ja sitä kovantuntuisempi sointi on (ylä-äänekset korostuvat). Koivu olisi periaatteessa hyvä puu rungoksi, mutta sitä käytettäessä tulee liikaa hälyääniä (väärän kertaluvun äänekset toistuvat).
Akustisessa käytetään kanteen yleensä kuusta (siis kovaa ja hitaasti kasvanutta kylmän ilmaston kuusta, ei mitään tehoviljeltyä kuitupuuta) ja koppa on mahonkia, ruusupuuta tms.
Sähkökitarassa isompi merkitys on mikrofoneilla, mutta myös puulla on merkitys soundin osalta. Tämän vuoksi Les Paul suunnitteli omaa nimeään kantavan kitaran sellaiseksi, että siinä on kansi ja runko eri puulajeja. Leo Fender puolestaan käytti Stratoon leppää, joka on hyvä kompromissipuu.- luonnon puu
Kysyn sinulta (kun tunnut olevan aika lailla "ällän päällä" näissä soittopeliasioissa), että mitä eroja on Gibson Les Paul Standardin ja Customin soundeissa. Standardin runkohan on mahonki/vaahtera -yhdistelmä, kun taas Customin runko on kokonaan mahonkia. (tosin kuulemma on olemassa joitakin Customeita, joissa runko kuin Standardissa). En ole nimittäin ikinä soittanut Customia, Standardia kyllä.
- elkoaulamaa
1. Kitaroihin käytetty kuusi on hitaasti kasvanutta ja tiheäsyistä (=syytiheys alle 0,8mm) kovaa kuusesta ei saa millään ilveellä. Päinvastoin, kuusi on varsin pehmeä puulaji
2. Leo Fender käytti ensimmäisiin stratoihinsa (ja Fenkku käyttää edelleenkin) saarnea, ei leppää. Eikä leppä ole mikään "kompromissipuu" vaan yksi parhaimmista (lue: monikäyttöisimmistä) soitinpuista.
Puun, mikrofonien, kasaustekniikan yms. lisäksi saundiin vaikuttaa paljon myös se, minkälaisia koloja, onkaloita ja asennusuria kitaraan on työstetty ja onko nämä peitetty pleksillä. Esim. perusstratossa on bodyssa varsin laajat jyrsinurat elektroniikkaa varten, joka puolestaan luo varsin mainion kaikupohjan ko. maniskaan ja luo samalla yhdessä mikkien kanssa "stratomaista soundia".
Vastaavasti Lessusta tämä ominaisuus puuttuu, koska siitä puuttuu vastaavat jyrsinnät ja pleksi. Tietysti myös eri puumateriaalit ja kasaustyylit vaikuttavat saundiin. Ja edelleen: jos vertaa soundeiltaan Lessun Customia (esim. Uniklubin Pasi) Lessun Supremeen (esim. Uniklubin Jallu), niin huomaa saundien olevan varsin erilaiset. Syy on se, että Supreme on sisältä varsin ontto (ei kuitenkaan puoliakustinen) ja tämä rakenne tuo hyvin persoonallisen ominaissaundin, vaikka puumateriaali ja mikitys on sama.
- mika2
.... akustisissa kitaroissa rakennusmateriaali ja sen työstö on ihan kaikki kaikessa. Yleensä kai kansi on se kriittisin osa ja tavallisesti siihen käytetään puuta joka johtaa hyvin ääntä. Kuusi (niitäkin on eri lajikkeita ja laatuja) on eräs pahaiten ääntä johtavista lejeista ja se onkin aika tavallinen kansimateriaali. Toinen yleisesti käytettävä on seetri, mutta myös mahonkia ja vaahteraa olen nähnyt käytettävän. Sivut ja pohja ovat enemmän ääntä värittäviä puita ja perinteisesti ruusupuuta on käytetty paljon pohjan ja sivujen tekoon, mutta mahonki on myös yleinen. Harvinaisempia on esim vaahtera jota olen nähnyt ainakin joissakin Gibsoneissa käytettävän. Kannen rimoitus on toinen merkittävä ääneen vaikuttava tekijä, koska se pitää olla sovitettu kannen paksuuden ja jäykkyyden mukaan sopivaksi niin, että ääni pääsee värähtelemään kannessa juuri oikealla tavalla. Pohja ja sivumateriaaleista voisi sanoa, että mahonki on yleensä lämmin sävyinen ja ruusupuu heleä ja kirkas- Vaahteran sanotaan olevan kuivakka (en ole itse koskaan kokeillut).
Laminaatti on myös puuta yleensä, mutta vain eri tavalla työstettyä (päällekkäin pinottua viilua). Yleensä akustisissa tasakantisissa kitaroissa puuta pidetään parempana, mutta archtop kitaroissa laminaatti on ihan kurantti materiaali ja monen tuhannen euron hintaiset gibsonit saattavat olla laminaattisia. Akustisissa archtop kitaroissa kokopuuta pidetään yleensä parempana, mutta ne ovat aina käsityötä joten hinta pomppaa niin korkealle että ammattilaistenkin on monesti tehtävä kompromissia tässä asiassa.
Sähkökitarassa on sama homma sikäli, että kehon materiaali vaikuttaa ääneen, mutta sähkiksessä on niin paljon muuttujia että kokonaisuutta voidaan varioida huomattavasti enemmän kuin akustisissa. Sähkökitaroita on tehty myös muovista, alumiinista ja muista polymeereistä. Ainakin Ibanezilla oli joskus joku alumiista valettu malli (muistaakseni) ja Flexwood on aika arvostettukin valmistaja ja se käyttää jotakin polymeeriä. Tärkeämpää kun se materiaali, on kitaran tasapaino ja että kokonaisuus on suunniteltu toimimaan. Sähkökitarassa on monta kohtaa missä joitakin ratkaisuja voidaan kompensoida muilla ratkaisuilla. Materiaali vaikuttaa ainakin sustainiin, mutta siihen vaikutta sekin miten kielet tulee runkoon. Esim. tremololla varustetuissa sähkiksissä kielet resonoi runkoon huonommin kuin vaikkapa LP tyyppisessä kilten kiinnityksessä jossa talla ja stoppari on pultattu suoraan runkoon.
Kaiken kaikkiaan sanoisin ettei pidä liiaksi tuijottaa valmistusmateriaaleihin, vaan kokeilee kitaraa ja jos se on hyvä niin sehän on ihan sama mistä se on tehty silloin. Jos taas suunnittelet rakentavasi kitaran, niin tällä palstalla ei taida helposti löytyä riittävästi asiantuntemusta sinua siinä asiassa neuvomaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1221701
Miksköhän mä oon tuolla
Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup161402Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TARINALTA ISOISÄSTÄ, JOLLA ON PARTA
Pinnalliset käsitykset korkeammasta Todellisuudesta Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TAR329982- 61980
J miehestä oikeaa
Nimeä ei voi tänne julkaista mutta kannattaa olla varuillaan jos ”aistit” auki t nainen81833- 66831
- 1770
- 46741
Kysyit firman bileissä..
.. että tulisinko luoksesi yöksi... Oliko se vain heitto. Mitäs jos olisin tullut? Naiselta9671Miksi Suomessa uskotaan Usan kanssa tehtyihin sopimuksiin
Kaikki viestit Usan suunnasta on ollut jo pitkän aikaa sen kaltainen että muiden liittolaismaidenkin sotilaallista autta62658