Suurinkin rakkaus sammuus jos se saa jatkuvasti vain osakseen torjuntaa, ylenkatsetta, vähättelyä ja kylmää kohtelua.
Niin kävi minullekin. En enää pystynyt rakastamaan sinua saadakseni vain torjuntaa ja halveksuntaa osakseni. En enää jaksanut tulla yhä uudelleen kaltoinkohdelluksi. En enää kestänyt välinpitämättömyyttäsi. En enää kestänyt sitä että en merkinnyt sinulle mitään. En enää halunnut tulla yhä uudelleen toistuvasti loukatuksi ja hylätyksi. Kysymys ei ole siitä ettetkö sinä olisi riittänyt minulle, vaan siitä että minä en riittänyt sinulle.
Ehkä liian myöhään, vasta menetettyäsi minut huomasit miten paljon sinulle merkitsinkään, mutta se oli liian myöhäistä. Jätin sinut sinun itsesi vuoksi, siksi että voisit tulla onnelliseksi, ja siksi koska en merkinnyt sinulle mitään. Tuskin edes huomasit kun lähdin. En vain jaksanut enää. Todella tunsin että en kelpaa sinulle. Yritin mitä tahansa. Että en ole riittävä sinulle. Että yritin miten tahansa, olit minuun aina tyytymätön. Että en ole sinulle riittävä. Että en merkinnyt sinulle mitään. Yritin mitä tahansa.
Ymmärrätkö, sinä itse tietämättäsi "ajoit" minut pois.. Kylmyydelläsi..kovuudellasi..
Mutta siitä voit olla varma etten koskaan unohda sinua.
Niinpä yritin hetken jatkaa elämääni toisessa suhteessa joka ei kuitenkaan kestänyt.. ei tietenkään..
Siitä ei tullut mitään, koska sinä olet jatkuvasti ajatuksissani..
ja sydämessäni..
Niinpä olen päättänyt viettää koko loppuelämäni yksin, totaalisen yksin. Koska olen niin sydämestäni ehdottomasti kiinnittynyt sinuun, että kukaan muu kuin sinä, ei lopultakaan kelpaa minulle. Koskaan. En voi edes kuvitella elämää kenenkään toisen, kuin sinun kanssasi.
Tämä tuntemasi mies ei ole petollinen. Vaan uskollisista uskollisin. Nyt ymmärrät sen. Sinä vain hylkäsit minut ensin. Siitä huolimatta rakastin sinua. Ja tulee aina rakastamaan. Vain sinua.
Olet jättänyt minuun jälkesi, lähtemättömän jäljen, särkyneen sydämen. En toivu sinusta koskaan. Koska rakastan sinua. Aina.
Hyvää elämää sinulle. Toivon että löydät hänet jota todella voit rakastaa, joka todella merkitsee sinulle kaikkea, ja josta todella voit iloita. Minulle ei sitä onnea elämä tule enää suomaan. Mutta älä ole murheellinen puolestani. Ainut onneni on sinun onnesi, se että sinä olet onnellinen. Muuta onnea minulla ei enää koskaan tule olemaan. Koskaan.
En ole katkera..mutta minuun koskee..
Anteeksi..
Olet aurinkoni ja tähteni.. yksinäisellä taivalluksella..
Hyvästi rakkaani!
Niin kävi minullekin. En enää pystynyt rakastamaan sinua saadakseni vain torjuntaa ja halveksuntaa osakseni. En enää jaksanut tulla yhä uudelleen kaltoinkohdelluksi. En enää kestänyt välinpitämättömyyttäsi. En enää kestänyt sitä että en merkinnyt sinulle mitään. En enää halunnut tulla yhä uudelleen toistuvasti loukatuksi ja hylätyksi. Kysymys ei ole siitä ettetkö sinä olisi riittänyt minulle, vaan siitä että minä en riittänyt sinulle.
Ehkä liian myöhään, vasta menetettyäsi minut huomasit miten paljon sinulle merkitsinkään, mutta se oli liian myöhäistä. Jätin sinut sinun itsesi vuoksi, siksi että voisit tulla onnelliseksi, ja siksi koska en merkinnyt sinulle mitään. Tuskin edes huomasit kun lähdin. En vain jaksanut enää. Todella tunsin että en kelpaa sinulle. Yritin mitä tahansa. Että en ole riittävä sinulle. Että yritin miten tahansa, olit minuun aina tyytymätön. Että en ole sinulle riittävä. Että en merkinnyt sinulle mitään. Yritin mitä tahansa.
Ymmärrätkö, sinä itse tietämättäsi "ajoit" minut pois.. Kylmyydelläsi..kovuudellasi..
Mutta siitä voit olla varma etten koskaan unohda sinua.
Niinpä yritin hetken jatkaa elämääni toisessa suhteessa joka ei kuitenkaan kestänyt.. ei tietenkään..
Siitä ei tullut mitään, koska sinä olet jatkuvasti ajatuksissani..
ja sydämessäni..
Niinpä olen päättänyt viettää koko loppuelämäni yksin, totaalisen yksin. Koska olen niin sydämestäni ehdottomasti kiinnittynyt sinuun, että kukaan muu kuin sinä, ei lopultakaan kelpaa minulle. Koskaan. En voi edes kuvitella elämää kenenkään toisen, kuin sinun kanssasi.
Tämä tuntemasi mies ei ole petollinen. Vaan uskollisista uskollisin. Nyt ymmärrät sen. Sinä vain hylkäsit minut ensin. Siitä huolimatta rakastin sinua. Ja tulee aina rakastamaan. Vain sinua.
Olet jättänyt minuun jälkesi, lähtemättömän jäljen, särkyneen sydämen. En toivu sinusta koskaan. Koska rakastan sinua. Aina.
Hyvää elämää sinulle. Toivon että löydät hänet jota todella voit rakastaa, joka todella merkitsee sinulle kaikkea, ja josta todella voit iloita. Minulle ei sitä onnea elämä tule enää suomaan. Mutta älä ole murheellinen puolestani. Ainut onneni on sinun onnesi, se että sinä olet onnellinen. Muuta onnea minulla ei enää koskaan tule olemaan. Koskaan.
En ole katkera..mutta minuun koskee..
Anteeksi..
Olet aurinkoni ja tähteni.. yksinäisellä taivalluksella..
Hyvästi rakkaani!
Vastaukset 6
Vanhimmat
NIIN SE ON MAAILMA ON MENNYT HYVIN JULMAKSI JA ARMOTTOMAKSI EI OLE ETES RUOKAAN VARAA KU EI LAPSILISIÄ TUU ENÄÄ . JA OON AINA YKSIN PITÄS KAI HEROIINIA VETÄÄ
Puhdistaa sisintä kirjoittaa kaikki tunteet ulos lopuksi, kun kaikki on yhdessä käyty läpi (mutu-sutu veivaukset, ym. väänöt) parisuhteessa viimeiseen pisteeseen. Kirjoitus ikäänkuin kruunaa lopullisen eron, antaa sille loppusinetin.
Suomalaiset ovat muuttuneet sikäli, että parisuhteet puhutaan halki-poikki, ja jos ei enää pinoon saada, asetetaan selät vastakkain ja lähdetään eri suuntiin. Pisteet annat asioiden yhdessä läpikäymiselle. Se on hienoo ja selventävää. Eikä mene loppujakso elämästä miettimiseen: kuinka siinä niin kävi, mitä se tarkoitti, oliko se niin vai näin?
"Eikä mene loppujakso elämästä miettimiseen: kuinka siinä niin kävi, mitä se tarkoitti, oliko se niin vai näin?"
Tai mitä tein väärin? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Kun on kaikkensa yrittänyt, ja silti epäonnistunut..ei tiedä miten jatkaa elämää, miten toimia tulevaisuudessa
..koska..vastauksia...ei ole..
Puhumalla asiat järjestyy. Rakastaminenkin on valinta.
Elämä on kuin vuoristorata. Tulee nousuja ja laskuja. Parisuhde on samanlainen. Kun laskuista selvitään, yhteys voimistuu...
Minä valitsen rakkaani hitaasti ja luovun heistä vielä hitaammin.
Otti sydämestä lukea tätä, toivottavasti se suhde vielä joskus toimii, jos se kerran on (uskoakseni molemmille) noin kovin tärkeää.
Ehkei se toinen osapuoli vain osannut ilmaista tunteitaan? Ehkei edes uskaltanut uskoa sinuun?
Pidän peukkuja.
tarinaa. Olitko kertonut hänelle tunteistasi?
Teitkö selväksi sen, että tahdot juuri hänet??
Minulla on outo tilanne siten, että olen ihastunut perheelliseen naiseen. Hänellä on kaksi lasta ja mies (kuulemma). Tunteeni häntä kohtaan ovat samaa luokkaa, kuin sinulla sinun naista.
Mutta, minä en luovuta, jos tämä blondi kipakka nainen olisikin vapailla markkinoilla!!!