Luonnonvarojen kirous

Luonnonvarojen kirous ei riipu siitä poliittisesta suuntauksesta, mikä maassa vallitsee - olipa maa oikeistolainen tai vasemmistolainen, se jää lähes väistämättä köyhäksi kehitysmaaksi jos se on luonnonvaroiltaan vauras.

Syyt ovat:

1) Helppo raha: alkutuotantoa voi harrastaa vaikka minkälaisessa kleptokratiassa, se tuottaa aina vallanpitäjille rahaa. Ei ole insentiiviä kehittää muita elinkeinoja.

2) Konfliktiristiriidat: alkutuotanto on useinkin ristiriidassa muiden elinkeinojen kanssa, ja tällöin vallanpitäjien intressi on tukea alkutuotantoa muiden elinkeinojen kustannuksella.

3) Verotus: koska alkutuotanto tuottaa valuuttatuloja, verotus voidaan pitää alhaisena, ja samalla myöskään ei ole tarvetta tulonsiirroille. Koska ihmiset eivät maksa veroja, he myöskään eivät saa valtiolta mitään palveluja - infrastruktuuri ei kehity, vaan jää palvelemaan alkutuotantoa.

4) Hollannintauti: kun alkutuotanto vetää vientimarkkinoilla, tällöin maan valuutta vahvistuu ja se tekee hallaa muille vientisektorin tuotannonaloille. Kyse on siis vastentahtoisesta revalvoitumisesta, joka on kehitysmaille myrkkyä.

5) Tulovolatiliteetti: alkutuotantotuotteiden hinnat määritellään maailmanmarkkinapörsseissä, ja hinnat heittelehtivät valtavasti. Tämä tekee budjetoinnin ja pitkän aikavälin investoinnit lähes mahdottomaksi, ja rohkaisee keinottelua sekä leveästi elämistä.

6) Velkaantuminen: yhdessä tulovolatiliteetin ja hollannintaudin kanssa luonnonvaroiltaan rikkaat maat ovat lähes poikkeuksetta hyvin velkaantuneita maita. Niiden BKT:sta suuri osa menee ulkomaanvelkojen hoitoon.

7) Korruptio: yhdessä helpon rahan ja intressikonfliktien kanssa alkutuotantoon nojaavat maat ovat poikkeuksetta läpeensä korruptoituneita: mikään ei onnistu ilman voitelua. Tämä heikentää yhteiskunnan sisäistä luottamusta ja haaskaa valtavasti resursseja.

8) Elinkeinoelämän yksipuolistuminen ja diversifikaation puute: luonnonvaroiltaan rikkaat maat rakentavat talouselämänsä poikkeuksetta alkutuotannon tai tälle resurssille nojaavan jalostuksen varaan (vrt. "Suomi elää metsästä") ja tällöin elinkeinoelämä yhdessä intressiristiriitojen kanssa jää hyvin epädiversifioituneeksi. Suomen onni oli, että Suomi on kautta aikojen ollut hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta, ja täällä on ollut pakko kehittää muutakin teollisuutta kuin puunjalostusta! Usein käy vielä niin, että jos valtio yrittää kehittää elinkeinoelämää, se törmää valtavaan korruptioon ja intressiristiriitoihin, ja tuloksena on erämaakatedraalien kaltaisia megalomaanisia projekteja, jotka osoittautuvat katastrofeiksi.

9) Sveitsin pankkitili: kotimaan epävakaan ja alkeellisen elinkeinoelämän vuoksi kansakunnan vauraat (lue: vallanpitäjät) investoivat mieluummin joko Sveitsin pankkitililleen tai kansainvälisissä pörsseissä (Lontoo, NYSE jne)sensijaan että investoisivat kotimaahan.

10) HR: alkutuotantoa voidaan harjoitta vaikka millaisessa juntistanissa ja täysin kouluttamattomalla työvoimalla. Niinpä alkutuotantoon nojaaminen ei anna minkäänlaista insentiiviä investoida kansakunnan koulutukseen tai osaamiseen, ja valtava määrä inhimillistä potentiaalia menee haaskuuseen.

shegetz kirjoitti:

Luonnonvarojen kirous ei riipu siitä poliittisesta suuntauksesta, mikä maassa vallitsee - olipa maa oikeistolainen tai vasemmistolainen, se jää lähes väistämättä köyhäksi kehitysmaaksi jos se on luonnonvaroiltaan vauras.

Syyt ovat:

1) Helppo raha: alkutuotantoa voi harrastaa vaikka minkälaisessa kleptokratiassa, se tuottaa aina vallanpitäjille rahaa. Ei ole insentiiviä kehittää muita elinkeinoja.

2) Konfliktiristiriidat: alkutuotanto on useinkin ristiriidassa muiden elinkeinojen kanssa, ja tällöin vallanpitäjien intressi on tukea alkutuotantoa muiden elinkeinojen kustannuksella.

3) Verotus: koska alkutuotanto tuottaa valuuttatuloja, verotus voidaan pitää alhaisena, ja samalla myöskään ei ole tarvetta tulonsiirroille. Koska ihmiset eivät maksa veroja, he myöskään eivät saa valtiolta mitään palveluja - infrastruktuuri ei kehity, vaan jää palvelemaan alkutuotantoa.

4) Hollannintauti: kun alkutuotanto vetää vientimarkkinoilla, tällöin maan valuutta vahvistuu ja se tekee hallaa muille vientisektorin tuotannonaloille. Kyse on siis vastentahtoisesta revalvoitumisesta, joka on kehitysmaille myrkkyä.

5) Tulovolatiliteetti: alkutuotantotuotteiden hinnat määritellään maailmanmarkkinapörsseissä, ja hinnat heittelehtivät valtavasti. Tämä tekee budjetoinnin ja pitkän aikavälin investoinnit lähes mahdottomaksi, ja rohkaisee keinottelua sekä leveästi elämistä.

6) Velkaantuminen: yhdessä tulovolatiliteetin ja hollannintaudin kanssa luonnonvaroiltaan rikkaat maat ovat lähes poikkeuksetta hyvin velkaantuneita maita. Niiden BKT:sta suuri osa menee ulkomaanvelkojen hoitoon.

7) Korruptio: yhdessä helpon rahan ja intressikonfliktien kanssa alkutuotantoon nojaavat maat ovat poikkeuksetta läpeensä korruptoituneita: mikään ei onnistu ilman voitelua. Tämä heikentää yhteiskunnan sisäistä luottamusta ja haaskaa valtavasti resursseja.

8) Elinkeinoelämän yksipuolistuminen ja diversifikaation puute: luonnonvaroiltaan rikkaat maat rakentavat talouselämänsä poikkeuksetta alkutuotannon tai tälle resurssille nojaavan jalostuksen varaan (vrt. "Suomi elää metsästä") ja tällöin elinkeinoelämä yhdessä intressiristiriitojen kanssa jää hyvin epädiversifioituneeksi. Suomen onni oli, että Suomi on kautta aikojen ollut hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta, ja täällä on ollut pakko kehittää muutakin teollisuutta kuin puunjalostusta! Usein käy vielä niin, että jos valtio yrittää kehittää elinkeinoelämää, se törmää valtavaan korruptioon ja intressiristiriitoihin, ja tuloksena on erämaakatedraalien kaltaisia megalomaanisia projekteja, jotka osoittautuvat katastrofeiksi.

9) Sveitsin pankkitili: kotimaan epävakaan ja alkeellisen elinkeinoelämän vuoksi kansakunnan vauraat (lue: vallanpitäjät) investoivat mieluummin joko Sveitsin pankkitililleen tai kansainvälisissä pörsseissä (Lontoo, NYSE jne)sensijaan että investoisivat kotimaahan.

10) HR: alkutuotantoa voidaan harjoitta vaikka millaisessa juntistanissa ja täysin kouluttamattomalla työvoimalla. Niinpä alkutuotantoon nojaaminen ei anna minkäänlaista insentiiviä investoida kansakunnan koulutukseen tai osaamiseen, ja valtava määrä inhimillistä potentiaalia menee haaskuuseen.

Lue lisää

Talouden liberalisoiminen tuo maahan ulkomaista pääomaa ja monipuolistuttaa elinkeinorakennetta sekä antaa uskoa valtion kykyyn selvitä velvoitteistaan.

Chile on hyvä esimerkki siitä miten vasemmistotaudin
vaivaamasta valtiosta tuli nopeasti vauras hyvinvointivaltio, koska maa muuttui oikeistoliberaaliksi. Sama on käynyt mm. Irlannille.
Iso Britannia oli konkurssin partaalla, mutta talouden liberalisointi pelasti maan. Afrikasta (Botswana), Intiasta ja Kiinasta löytyy vastaavia esimerkkejä. Itse asiassa aiemmin Afrikan köyhin valtio Botswana on noussut nopeasti Afrikan vauraimmaksi juuri sen vuoksi, että siellä luovuttiin vasemmistoutopioista.

Hollannintaudin ei tarvitse vaivata maita jos poliitikot ottavat vastuunsa ja alkavat toteuttaa oikeistoliberaalia talouspolitiikkaa.

Naapurimaamme Viro on hyvä esimerkki siitä kuinka tärkeää taloudellinen vapaus on ja kuinka nopeasti köyhyydestä voi nousta jos poliitikoilla ja virkamiehillä on vain tahtoa ja kärsivällisyyttä.

Jos vertaamme pysyvästi köyhiä maita (oli luonnonvaroja tai ei) ja vaurastuvia köyhiä maita, huomaamme, että niitä erottaa juuri jako vasemmistoon ja oikeistoliberalismiin. On olemassa myös valtioita, joissa hyvä kehitys on pysähtynyt tai ovat jopa taantuneet sen vuoksi, että vasemmisto on saanut vallan. Tällaisia esimerkkejä on Etelä-Amerikassa.

http://www.heritage.org/research/features/index/countries.cfm

oikeisto jyrää kirjoitti:

Talouden liberalisoiminen tuo maahan ulkomaista pääomaa ja monipuolistuttaa elinkeinorakennetta sekä antaa uskoa valtion kykyyn selvitä velvoitteistaan.

Chile on hyvä esimerkki siitä miten vasemmistotaudin
vaivaamasta valtiosta tuli nopeasti vauras hyvinvointivaltio, koska maa muuttui oikeistoliberaaliksi. Sama on käynyt mm. Irlannille.
Iso Britannia oli konkurssin partaalla, mutta talouden liberalisointi pelasti maan. Afrikasta (Botswana), Intiasta ja Kiinasta löytyy vastaavia esimerkkejä. Itse asiassa aiemmin Afrikan köyhin valtio Botswana on noussut nopeasti Afrikan vauraimmaksi juuri sen vuoksi, että siellä luovuttiin vasemmistoutopioista.

Hollannintaudin ei tarvitse vaivata maita jos poliitikot ottavat vastuunsa ja alkavat toteuttaa oikeistoliberaalia talouspolitiikkaa.

Naapurimaamme Viro on hyvä esimerkki siitä kuinka tärkeää taloudellinen vapaus on ja kuinka nopeasti köyhyydestä voi nousta jos poliitikoilla ja virkamiehillä on vain tahtoa ja kärsivällisyyttä.

Jos vertaamme pysyvästi köyhiä maita (oli luonnonvaroja tai ei) ja vaurastuvia köyhiä maita, huomaamme, että niitä erottaa juuri jako vasemmistoon ja oikeistoliberalismiin. On olemassa myös valtioita, joissa hyvä kehitys on pysähtynyt tai ovat jopa taantuneet sen vuoksi, että vasemmisto on saanut vallan. Tällaisia esimerkkejä on Etelä-Amerikassa.

http://www.heritage.org/research/features/index/countries.cfm

Lue lisää

"2) Konfliktiristiriidat: alkutuotanto on useinkin ristiriidassa muiden elinkeinojen kanssa, ja tällöin vallanpitäjien intressi on tukea alkutuotantoa muiden elinkeinojen kustannuksella.

3) Verotus: koska alkutuotanto tuottaa valuuttatuloja, verotus voidaan pitää alhaisena, ja samalla myöskään ei ole tarvetta tulonsiirroille. Koska ihmiset eivät maksa veroja, he myöskään eivät saa valtiolta mitään palveluja - infrastruktuuri ei kehity, vaan jää palvelemaan alkutuotantoa."

Kohta 2: Valtion tukipolitiikka on nimenomaan vasemmistolaista politiikkaa ja se johtaa yhä paheneviin vääristymiin kansantalouksissa. Kaiken lisäksi se vaatii veronmaksajien kukkarolla käyntiä.

Kohta 3: veroaste voi olla korkea kehitysmaissa. Veroaste voi olla myös matala, mutta se, mikä nyt on oleellista on se, että köyhillä mailla ei ole varaa juuri minkäänlaisiin tulonsiirtoihin (oli veroaste millainen tahansa) sillä ne ovat köyhiä maita. Juuri sen vuoksi niiden olisi ensin maltettava hankkia maahan vaurautta, jotta sitä olisi joskus varaa jakaa. Eräs keino vaurauden nopeaan kartuttamiseen taloudellisten vapauksien ja toimivien instituutioiden lisäksi voi olla juurikin alhainen verotus.

Irlanti on vaurastunut huikeaa vauhtia ja sillä on laitttaa enemmän rahaa hyvinvointipalveluihin ja lapsiperheille kuin Suomella, vaikka Irlannin veroaste on reippaasti alhaisempi kuin Suomen. Liiallinen verottaminen voikin olla vaurastumisen este, varsinkin köyhille maille.

oikeisto jyrää kirjoitti:

Talouden liberalisoiminen tuo maahan ulkomaista pääomaa ja monipuolistuttaa elinkeinorakennetta sekä antaa uskoa valtion kykyyn selvitä velvoitteistaan.

Chile on hyvä esimerkki siitä miten vasemmistotaudin
vaivaamasta valtiosta tuli nopeasti vauras hyvinvointivaltio, koska maa muuttui oikeistoliberaaliksi. Sama on käynyt mm. Irlannille.
Iso Britannia oli konkurssin partaalla, mutta talouden liberalisointi pelasti maan. Afrikasta (Botswana), Intiasta ja Kiinasta löytyy vastaavia esimerkkejä. Itse asiassa aiemmin Afrikan köyhin valtio Botswana on noussut nopeasti Afrikan vauraimmaksi juuri sen vuoksi, että siellä luovuttiin vasemmistoutopioista.

Hollannintaudin ei tarvitse vaivata maita jos poliitikot ottavat vastuunsa ja alkavat toteuttaa oikeistoliberaalia talouspolitiikkaa.

Naapurimaamme Viro on hyvä esimerkki siitä kuinka tärkeää taloudellinen vapaus on ja kuinka nopeasti köyhyydestä voi nousta jos poliitikoilla ja virkamiehillä on vain tahtoa ja kärsivällisyyttä.

Jos vertaamme pysyvästi köyhiä maita (oli luonnonvaroja tai ei) ja vaurastuvia köyhiä maita, huomaamme, että niitä erottaa juuri jako vasemmistoon ja oikeistoliberalismiin. On olemassa myös valtioita, joissa hyvä kehitys on pysähtynyt tai ovat jopa taantuneet sen vuoksi, että vasemmisto on saanut vallan. Tällaisia esimerkkejä on Etelä-Amerikassa.

http://www.heritage.org/research/features/index/countries.cfm

Lue lisää

on yleensä korruptio - monet oikeistohallitukset ovat läpikorruptoituneita. Samoin niitä vaivaa lyhytnäköisyys ja sosiaalisten ongelmien ignorointi.

Pelkkä talouden liberalisointi ei auta - muutoin tuloksena on Nigerian tai Kongon kaltainen kleptokratia. Tarvitaan myös lisäksi selkeät pelisäännöt, järjestäytynyt yhteiskunta ja sosiaalisektorin kuntoonsaattaminen.

Samoin talouden liberalisoinnista koituvat hyödyt on mahdollista tuhota täysin jos yhteiskuntaa lähdetään natsittamaan ja siitä rakentamaan poliisivaltiota. Näin kävi Uruguayssa ja Paraguayssa, ja on käymässä Venäjällä. Pääsääntöisesti talouden liberalisointi ja demokratiakehitys kulkevat käsi kädessä ja niillä on selkeä takaisinkytkentä - molemmat vahvistavat toisiaan. Talouden liberalisointi ilman yhteiskunnan liberalisointia johtaa jännitteisiin ja valtavaan pinnan alla kytevään kapinointiin kuten tapahtui Etelä-Koreassa ja on parhaillaan tapahtumassa Kiinassa.

Venäjän kehitys on todella huolestuttavaa - siellä ollaan toisaalta pystyttämässä uutta Neuvostoliittoa ja toisaalta talous nojaa koko ajan enemmän ja enemmän alkutuotantoon eli öljyyn, kaasuun ja puuhun.

Jeltsinin politiikka johti aluksi smutaan ja svobodaan, mutta se myös tuotti tuloksia - Putin on nyt tuhonnut Jeltsinin kauden orastavan kehityksen ja ajanut Venäjän kehitysmaaksi johtavalle tielle.

Brasiliassa vasemmistolaisuus ei todellakaan ole vaikuttanut hallinnossa ennen ihan viime vuosia.

shegetz kirjoitti:

on yleensä korruptio - monet oikeistohallitukset ovat läpikorruptoituneita. Samoin niitä vaivaa lyhytnäköisyys ja sosiaalisten ongelmien ignorointi.

Pelkkä talouden liberalisointi ei auta - muutoin tuloksena on Nigerian tai Kongon kaltainen kleptokratia. Tarvitaan myös lisäksi selkeät pelisäännöt, järjestäytynyt yhteiskunta ja sosiaalisektorin kuntoonsaattaminen.

Samoin talouden liberalisoinnista koituvat hyödyt on mahdollista tuhota täysin jos yhteiskuntaa lähdetään natsittamaan ja siitä rakentamaan poliisivaltiota. Näin kävi Uruguayssa ja Paraguayssa, ja on käymässä Venäjällä. Pääsääntöisesti talouden liberalisointi ja demokratiakehitys kulkevat käsi kädessä ja niillä on selkeä takaisinkytkentä - molemmat vahvistavat toisiaan. Talouden liberalisointi ilman yhteiskunnan liberalisointia johtaa jännitteisiin ja valtavaan pinnan alla kytevään kapinointiin kuten tapahtui Etelä-Koreassa ja on parhaillaan tapahtumassa Kiinassa.

Venäjän kehitys on todella huolestuttavaa - siellä ollaan toisaalta pystyttämässä uutta Neuvostoliittoa ja toisaalta talous nojaa koko ajan enemmän ja enemmän alkutuotantoon eli öljyyn, kaasuun ja puuhun.

Jeltsinin politiikka johti aluksi smutaan ja svobodaan, mutta se myös tuotti tuloksia - Putin on nyt tuhonnut Jeltsinin kauden orastavan kehityksen ja ajanut Venäjän kehitysmaaksi johtavalle tielle.

Lue lisää

Kysehän oli oikeistoliberaaliudesta, ei vanhakantaisesta huuhaaoikeistolaisuudesta, joka toteuttaa samankaltaista politiikkaa kuin vasemmisto.

Tiukasti hallinnoitu taloudellisesti liberalisoitu poliisivaltiokin voi toimia jonkin aikaa, mutta ajan mittaan se joko alkaa taantua tai demokratisoituu, kuten Chilessä kävi.

Nyt taas täytyy muistuttaa, että talouden toiminnalle on erityisen tärkeää toimivat instituutiot.

Natsittamisesta minulla ei ole mitään sanottavaa. Sellaista ei ole missään päin maailmaa näköpiirissä, mutta sosialismia ja jollain lailla fasismia muistuttavia kokeiluja on kylläkin meneillään.
Kansallissosialismi perustui tiukkaan talouden kahlitsemiseen, osittain sosialismia muistuttavaan talousjärjestelmään ja ennen kaikkea juutalaisvihaan ja avoimeen rasismiin.

Vapaus on avainsana. Niin talouden kuin ihmistenkin on oltava vapaita toteuttamaan itseään. Vain vapaudella, selkeillä ja yksinkertaisilla pelisäännöillä ja keveällä sekä yksinkertaisella byrokratialla rattaat pyörivät. Mitä vähemmän vapautta sitä kurjemmin menee.

Brasiliassa? kirjoitti:

Brasiliassa vasemmistolaisuus ei todellakaan ole vaikuttanut hallinnossa ennen ihan viime vuosia.

Sama se kuka toteuttaa vasemmistolaista politiikkaa. Brasilian suhteellinen köyhtyminen johtuu juuri sellaisesta politiikasta, josta Suomenkin laitavasemmisto olisi ylpeä eli talouselämän kahlitsemisesta. Diktatuurit, kutsuttiinpa niitä sitten vasemmisto- tai oikeistodiktatuureiksi, joutuvat vallassa pysyäkseen toteuttamaan vasemmistolaista talouspolitiikkaa. Taloudellinen vapaus olisi heille myrkkyä.

shegetz kirjoitti:

on yleensä korruptio - monet oikeistohallitukset ovat läpikorruptoituneita. Samoin niitä vaivaa lyhytnäköisyys ja sosiaalisten ongelmien ignorointi.

Pelkkä talouden liberalisointi ei auta - muutoin tuloksena on Nigerian tai Kongon kaltainen kleptokratia. Tarvitaan myös lisäksi selkeät pelisäännöt, järjestäytynyt yhteiskunta ja sosiaalisektorin kuntoonsaattaminen.

Samoin talouden liberalisoinnista koituvat hyödyt on mahdollista tuhota täysin jos yhteiskuntaa lähdetään natsittamaan ja siitä rakentamaan poliisivaltiota. Näin kävi Uruguayssa ja Paraguayssa, ja on käymässä Venäjällä. Pääsääntöisesti talouden liberalisointi ja demokratiakehitys kulkevat käsi kädessä ja niillä on selkeä takaisinkytkentä - molemmat vahvistavat toisiaan. Talouden liberalisointi ilman yhteiskunnan liberalisointia johtaa jännitteisiin ja valtavaan pinnan alla kytevään kapinointiin kuten tapahtui Etelä-Koreassa ja on parhaillaan tapahtumassa Kiinassa.

Venäjän kehitys on todella huolestuttavaa - siellä ollaan toisaalta pystyttämässä uutta Neuvostoliittoa ja toisaalta talous nojaa koko ajan enemmän ja enemmän alkutuotantoon eli öljyyn, kaasuun ja puuhun.

Jeltsinin politiikka johti aluksi smutaan ja svobodaan, mutta se myös tuotti tuloksia - Putin on nyt tuhonnut Jeltsinin kauden orastavan kehityksen ja ajanut Venäjän kehitysmaaksi johtavalle tielle.

Lue lisää

on yleensä se, että hallituksissa hääräävät poliitikot ja poliitikkoja ei välttämättä kansan hyvinvointi kiinnosta. Luonnonvarojen kirouksen oikea nimi taitaa olla pikemminkin poliitikkojen kirous.

Jonkinlainen tietämys kansantalouden toiminnasta tekisi hyvää humanisteillekin.

Ensinnäkin USA oli teollistunut jo ennen Titusvillen öljylöytöä. Toiseksi USA käytti hyvälaatuiset rautamalmivaransa loppuun jo 1800-luvulla, ja on siitä lähtien nojannut kanadalaiseen ja kongolaiseen takoniittiin. Miksi luulet, että ne USA:n isot terästehtaat olivat nimenomaan suurten järvien rannalla?

Pitkälle 1800-luvulle saakka Ruotsi ja Norja olivat maailman suurimmat teräksen tuottajat. Syy oli siinä, että kivihiili ei kelpaa teräksen tuottamiseen (liikaa rikkiä). Se pitää ensin koksata. Puuhiili (sysi) on sensijaan erinomainen ja puhdas pelkistin, ja Skandinaviassa saatiin valtava määrä sysiä tervanpolton sivutuotteena. Se kaikki meni pieniin Skandinavian rautatehtaisiin. Skandinaviassa puolestaan tuotettiin ahjomellotuksella erinomaista terästä. Kivihiilestä oli hyötyä vasta kun se kyettiin pyrolysoimaan koksiksi.

Ilman Abraham Darbyn 1709 kehittämää koksiuunia, Henry Cortin 1784 kehittämää putlausta ja Henry Bessemerin 1856 kehittämää Bessemer-konvertteria Britannian hiili- ja rautamalmivarat olisivat jääneet hyödyntämättä. Britannia käytti oman rautamalminsa loppuun 1860-luvulle tultaessa, ja on sen jälkeen ollut riippuvainen maailmanmarkkinoista. Jos Britanniassa ei olisi ollut hiiltä omasta takaa ja Darby olisi silti kehittänyt koksiuunin, hiiltä vain olisi alettu tuomaan ulkomailta. Britannia ei teollistunut luonnonvarojensa ansiosta vaan niistä huolimatta, ja avain olivat juuri nuo innovaatiot - koksaus, putlaus ja konvertteri.

Newcomenin höyrykone, Wattin resiprookkisylinteri ja keskipakosäädin, Stephensonin rautatie, Darbyn koksiuuni, Cortin putlaus ja Bessemerin konvertteri - siinäpä avaimet Britannian teollistumiselle. Eivät luonnonvarat.

Ja yllätys yllätys - Suomessa sekä Koverharin että Raahen masuunit toimivat ulkomaisella rautamalmilla ja ulkomaisella koksilla. Ne ostetaan maailmanmarkkinahintaan ja teräs jalostetaan niin korkealaatuiseksi, että siitä saa markkinoilla hyvän hinnan. Suomessa olisi omasta takaa riittämiin puuta minkä pyrolysoida sysiksi ja limoniittia jonka pelkistää raudaksi. Ei kannata, takoniittia ja kivihiiltä saa maailmanmarkkinoilta halvemmalla. Mitä Britannian hiileen tulee, tällä hetkellä hiilen hinta maailmanmarkkinoilla on niin alhainen, ettei sitä kannata louhia - tulee persnettoa. Siksi Euroopassa suurin osa hiilikaivoksista on suljettu. Tilanne on sama kuin Russarön rautamalmin kanssa - siellä on merenpohjassa koko Euroopan suurin malmiesiintymä, mutta sen louhinta ei kannata taloudellisesti.

Lopullisen naulan puuhiilen käytölle masuuneissa löi Edward Cowperin 1865 kehittämä Cowper-uuuni (masuunikaasun regeneraattoriuuni) ja kuumapuhallus, joka paransi masuunin energiataloutta valtavasti ja mahdollisti masuunin tilavuuden laajentamisen monikymmenkertaiseksi. Tämä mahdollisti koksin käytön sellaisessa skaalassa, mikä ei enää puuhiilellä onnistunut, ja sen jälkeen Skandinavian puuhiilimasuunit joutuivat vaikeuksiin - niiden oli pakko siirtyä ulkomaiseen koksiin.

Venezuela, Meksiko ja Brasilia ovat perinteisesti olleet rikkaita kerjäläisiä. Niiden nousu on alkanut vasta 1990-luvulla ulkoistusbuumin myötä. Espanja ja Portugali ovat ulkoistaneet Latino-Amerikkaan. Samoin amerikkalaiset investoinnit ja ulkoistukset ovat tehneet tehtävänsä - Chilelle kupari oli hirveä kirous. Se, mitä 1970-luvulla kirottiin eli jenkkien sekoilu maan talouselämässä, onkin 2000-luvulla osoittautunut siunaukseksi, ja 1970-luvun siunaus eli omavaraisuus puolestaan varmaksi reseptiksi katastrofiin. Nousu ei siis ole tapahtunut luonnonvarojen ansiosta, vaan niistä huolimatta.

shegetz kirjoitti:

Ensinnäkin USA oli teollistunut jo ennen Titusvillen öljylöytöä. Toiseksi USA käytti hyvälaatuiset rautamalmivaransa loppuun jo 1800-luvulla, ja on siitä lähtien nojannut kanadalaiseen ja kongolaiseen takoniittiin. Miksi luulet, että ne USA:n isot terästehtaat olivat nimenomaan suurten järvien rannalla?

Pitkälle 1800-luvulle saakka Ruotsi ja Norja olivat maailman suurimmat teräksen tuottajat. Syy oli siinä, että kivihiili ei kelpaa teräksen tuottamiseen (liikaa rikkiä). Se pitää ensin koksata. Puuhiili (sysi) on sensijaan erinomainen ja puhdas pelkistin, ja Skandinaviassa saatiin valtava määrä sysiä tervanpolton sivutuotteena. Se kaikki meni pieniin Skandinavian rautatehtaisiin. Skandinaviassa puolestaan tuotettiin ahjomellotuksella erinomaista terästä. Kivihiilestä oli hyötyä vasta kun se kyettiin pyrolysoimaan koksiksi.

Ilman Abraham Darbyn 1709 kehittämää koksiuunia, Henry Cortin 1784 kehittämää putlausta ja Henry Bessemerin 1856 kehittämää Bessemer-konvertteria Britannian hiili- ja rautamalmivarat olisivat jääneet hyödyntämättä. Britannia käytti oman rautamalminsa loppuun 1860-luvulle tultaessa, ja on sen jälkeen ollut riippuvainen maailmanmarkkinoista. Jos Britanniassa ei olisi ollut hiiltä omasta takaa ja Darby olisi silti kehittänyt koksiuunin, hiiltä vain olisi alettu tuomaan ulkomailta. Britannia ei teollistunut luonnonvarojensa ansiosta vaan niistä huolimatta, ja avain olivat juuri nuo innovaatiot - koksaus, putlaus ja konvertteri.

Newcomenin höyrykone, Wattin resiprookkisylinteri ja keskipakosäädin, Stephensonin rautatie, Darbyn koksiuuni, Cortin putlaus ja Bessemerin konvertteri - siinäpä avaimet Britannian teollistumiselle. Eivät luonnonvarat.

Ja yllätys yllätys - Suomessa sekä Koverharin että Raahen masuunit toimivat ulkomaisella rautamalmilla ja ulkomaisella koksilla. Ne ostetaan maailmanmarkkinahintaan ja teräs jalostetaan niin korkealaatuiseksi, että siitä saa markkinoilla hyvän hinnan. Suomessa olisi omasta takaa riittämiin puuta minkä pyrolysoida sysiksi ja limoniittia jonka pelkistää raudaksi. Ei kannata, takoniittia ja kivihiiltä saa maailmanmarkkinoilta halvemmalla. Mitä Britannian hiileen tulee, tällä hetkellä hiilen hinta maailmanmarkkinoilla on niin alhainen, ettei sitä kannata louhia - tulee persnettoa. Siksi Euroopassa suurin osa hiilikaivoksista on suljettu. Tilanne on sama kuin Russarön rautamalmin kanssa - siellä on merenpohjassa koko Euroopan suurin malmiesiintymä, mutta sen louhinta ei kannata taloudellisesti.

Lopullisen naulan puuhiilen käytölle masuuneissa löi Edward Cowperin 1865 kehittämä Cowper-uuuni (masuunikaasun regeneraattoriuuni) ja kuumapuhallus, joka paransi masuunin energiataloutta valtavasti ja mahdollisti masuunin tilavuuden laajentamisen monikymmenkertaiseksi. Tämä mahdollisti koksin käytön sellaisessa skaalassa, mikä ei enää puuhiilellä onnistunut, ja sen jälkeen Skandinavian puuhiilimasuunit joutuivat vaikeuksiin - niiden oli pakko siirtyä ulkomaiseen koksiin.

Venezuela, Meksiko ja Brasilia ovat perinteisesti olleet rikkaita kerjäläisiä. Niiden nousu on alkanut vasta 1990-luvulla ulkoistusbuumin myötä. Espanja ja Portugali ovat ulkoistaneet Latino-Amerikkaan. Samoin amerikkalaiset investoinnit ja ulkoistukset ovat tehneet tehtävänsä - Chilelle kupari oli hirveä kirous. Se, mitä 1970-luvulla kirottiin eli jenkkien sekoilu maan talouselämässä, onkin 2000-luvulla osoittautunut siunaukseksi, ja 1970-luvun siunaus eli omavaraisuus puolestaan varmaksi reseptiksi katastrofiin. Nousu ei siis ole tapahtunut luonnonvarojen ansiosta, vaan niistä huolimatta.

Lue lisää

"Se, mitä 1970-luvulla kirottiin eli jenkkien sekoilu maan talouselämässä, onkin 2000-luvulla osoittautunut siunaukseksi, ja 1970-luvun siunaus eli omavaraisuus puolestaan varmaksi reseptiksi katastrofiin. Nousu ei siis ole tapahtunut luonnonvarojen ansiosta, vaan niistä huolimatta."

Etelä-Amerikan vasemmistohallitukset yrittivät tuhota maansa omavaraisuudella. Nyt täytyy huomata, että ns. omavaraisuuteen liittyy laajempi kokonaisuus eli ei pelkästään omavaraisuus luonnonvaroissa vaan yleinen hyljeksintä ulkomaisille sijoituksille. Tyypillistä vasemmistolaista kukkoilua, jolla on onnistuttu köyhdyttämään ja kyykyttämään kansalaisia ties kuinka kauan.

Etelä-Amerikan luonnonvaroista rikkaat valtiot olisivat voineet hyötyä luonnonvaroistaan, jos ne olisivat avautuneet maailmanmarkkinoille ja hyväksyneet sen, että maailmanmarkkinat päättävät mitä luonnonvaroilla tehdään, kuka ne hyödyntää ja missä ja milloin, kenelle sekä missä muodossa niitä myydään.

shegetz kirjoitti:

Ensinnäkin USA oli teollistunut jo ennen Titusvillen öljylöytöä. Toiseksi USA käytti hyvälaatuiset rautamalmivaransa loppuun jo 1800-luvulla, ja on siitä lähtien nojannut kanadalaiseen ja kongolaiseen takoniittiin. Miksi luulet, että ne USA:n isot terästehtaat olivat nimenomaan suurten järvien rannalla?

Pitkälle 1800-luvulle saakka Ruotsi ja Norja olivat maailman suurimmat teräksen tuottajat. Syy oli siinä, että kivihiili ei kelpaa teräksen tuottamiseen (liikaa rikkiä). Se pitää ensin koksata. Puuhiili (sysi) on sensijaan erinomainen ja puhdas pelkistin, ja Skandinaviassa saatiin valtava määrä sysiä tervanpolton sivutuotteena. Se kaikki meni pieniin Skandinavian rautatehtaisiin. Skandinaviassa puolestaan tuotettiin ahjomellotuksella erinomaista terästä. Kivihiilestä oli hyötyä vasta kun se kyettiin pyrolysoimaan koksiksi.

Ilman Abraham Darbyn 1709 kehittämää koksiuunia, Henry Cortin 1784 kehittämää putlausta ja Henry Bessemerin 1856 kehittämää Bessemer-konvertteria Britannian hiili- ja rautamalmivarat olisivat jääneet hyödyntämättä. Britannia käytti oman rautamalminsa loppuun 1860-luvulle tultaessa, ja on sen jälkeen ollut riippuvainen maailmanmarkkinoista. Jos Britanniassa ei olisi ollut hiiltä omasta takaa ja Darby olisi silti kehittänyt koksiuunin, hiiltä vain olisi alettu tuomaan ulkomailta. Britannia ei teollistunut luonnonvarojensa ansiosta vaan niistä huolimatta, ja avain olivat juuri nuo innovaatiot - koksaus, putlaus ja konvertteri.

Newcomenin höyrykone, Wattin resiprookkisylinteri ja keskipakosäädin, Stephensonin rautatie, Darbyn koksiuuni, Cortin putlaus ja Bessemerin konvertteri - siinäpä avaimet Britannian teollistumiselle. Eivät luonnonvarat.

Ja yllätys yllätys - Suomessa sekä Koverharin että Raahen masuunit toimivat ulkomaisella rautamalmilla ja ulkomaisella koksilla. Ne ostetaan maailmanmarkkinahintaan ja teräs jalostetaan niin korkealaatuiseksi, että siitä saa markkinoilla hyvän hinnan. Suomessa olisi omasta takaa riittämiin puuta minkä pyrolysoida sysiksi ja limoniittia jonka pelkistää raudaksi. Ei kannata, takoniittia ja kivihiiltä saa maailmanmarkkinoilta halvemmalla. Mitä Britannian hiileen tulee, tällä hetkellä hiilen hinta maailmanmarkkinoilla on niin alhainen, ettei sitä kannata louhia - tulee persnettoa. Siksi Euroopassa suurin osa hiilikaivoksista on suljettu. Tilanne on sama kuin Russarön rautamalmin kanssa - siellä on merenpohjassa koko Euroopan suurin malmiesiintymä, mutta sen louhinta ei kannata taloudellisesti.

Lopullisen naulan puuhiilen käytölle masuuneissa löi Edward Cowperin 1865 kehittämä Cowper-uuuni (masuunikaasun regeneraattoriuuni) ja kuumapuhallus, joka paransi masuunin energiataloutta valtavasti ja mahdollisti masuunin tilavuuden laajentamisen monikymmenkertaiseksi. Tämä mahdollisti koksin käytön sellaisessa skaalassa, mikä ei enää puuhiilellä onnistunut, ja sen jälkeen Skandinavian puuhiilimasuunit joutuivat vaikeuksiin - niiden oli pakko siirtyä ulkomaiseen koksiin.

Venezuela, Meksiko ja Brasilia ovat perinteisesti olleet rikkaita kerjäläisiä. Niiden nousu on alkanut vasta 1990-luvulla ulkoistusbuumin myötä. Espanja ja Portugali ovat ulkoistaneet Latino-Amerikkaan. Samoin amerikkalaiset investoinnit ja ulkoistukset ovat tehneet tehtävänsä - Chilelle kupari oli hirveä kirous. Se, mitä 1970-luvulla kirottiin eli jenkkien sekoilu maan talouselämässä, onkin 2000-luvulla osoittautunut siunaukseksi, ja 1970-luvun siunaus eli omavaraisuus puolestaan varmaksi reseptiksi katastrofiin. Nousu ei siis ole tapahtunut luonnonvarojen ansiosta, vaan niistä huolimatta.

Lue lisää

... teollinen vallankumous olisi alkanut jostain muualta kuin Britanniassa. Keksintöjäkään ei kehitetä ellei niille ole tarvetta.

ei ollut hiiltä kirjoitti:

... teollinen vallankumous olisi alkanut jostain muualta kuin Britanniassa. Keksintöjäkään ei kehitetä ellei niille ole tarvetta.

Ei Britannian teollinen vallankumous johtunut brittiläisestä malmista ja hiilestä. Se olisi tapahtunut joka tapauksessa, vaikkei maassa olisi ollut hiilen murenaakaan.

Tällöin Britanniaan olisi vain yksinkertaisesti tuolloin tuotu hiiltä ulkomailta ja se sitten maksettu vaikkapa tekstiiliteollisuuden tuotteilla. Keksinnöille oli tarve - muistanet, että Ruotsi ja Norja olivat paljon merkittävämpiä teräksen tuottajia kuin Britannia vielä pitkälle 1800-luvulle. Ruotsissa ja Norjassa puolestaan ei ollut mitään tarvetta koksauksen, putlauksen tai konvertterin kaltaisille innovaatioille, kun maassa oli halpaa luonnonvaraa eli puuhiiltä riittämiin ja hyvälaatuisesta malmista saattoi tehdä ahjoterästä ilman konvertteriakin. Luonnonvarat olivat siis kirous, eivät siunaus, Ruotsille ja Norjalle - siksi teollinen vallankumous alkoi Britanniasta, jossa oli teknologista osaamista.

Ei Koverharin ja Raahenkaan masuunit toimi kotimaisella limoniitilla ja puuhiilellä, vaan ulkomaisella rautamalmilla ja koksilla. Suomen terästeollisuus toimii aivan täysin ulkomaisen raaka-aineen ja ulkomaisten luonnonvarojen varassa. Ainoa kotimainen teräsraaka-aine on romu. Kaikki muu tuodaan maahan maailmanmarkkinahinnoilla.

Luonnonvarojen merkitystä teollistumiselle yliarvioidaan jatkuvasti. Paljon olennaisempaa on se, onko a) vetoa ja b) työntöä elinkeinorakenteen muutokselle kohti teollistumista - ei Suomea teollistanut suinkaan valtava määrä metsää, vaan se että Suomessa oli 1800-luvulla halpaa työvoimaa, nousevat Euroopan markkinat paperille ja muille puunjalostustuotteille sekä toimiva infrastruktuuri sekä liberaali talous ja oikeusvaltion pohjalta toimiva yhteiskunta.

shegetz kirjoitti:

Ei Britannian teollinen vallankumous johtunut brittiläisestä malmista ja hiilestä. Se olisi tapahtunut joka tapauksessa, vaikkei maassa olisi ollut hiilen murenaakaan.

Tällöin Britanniaan olisi vain yksinkertaisesti tuolloin tuotu hiiltä ulkomailta ja se sitten maksettu vaikkapa tekstiiliteollisuuden tuotteilla. Keksinnöille oli tarve - muistanet, että Ruotsi ja Norja olivat paljon merkittävämpiä teräksen tuottajia kuin Britannia vielä pitkälle 1800-luvulle. Ruotsissa ja Norjassa puolestaan ei ollut mitään tarvetta koksauksen, putlauksen tai konvertterin kaltaisille innovaatioille, kun maassa oli halpaa luonnonvaraa eli puuhiiltä riittämiin ja hyvälaatuisesta malmista saattoi tehdä ahjoterästä ilman konvertteriakin. Luonnonvarat olivat siis kirous, eivät siunaus, Ruotsille ja Norjalle - siksi teollinen vallankumous alkoi Britanniasta, jossa oli teknologista osaamista.

Ei Koverharin ja Raahenkaan masuunit toimi kotimaisella limoniitilla ja puuhiilellä, vaan ulkomaisella rautamalmilla ja koksilla. Suomen terästeollisuus toimii aivan täysin ulkomaisen raaka-aineen ja ulkomaisten luonnonvarojen varassa. Ainoa kotimainen teräsraaka-aine on romu. Kaikki muu tuodaan maahan maailmanmarkkinahinnoilla.

Luonnonvarojen merkitystä teollistumiselle yliarvioidaan jatkuvasti. Paljon olennaisempaa on se, onko a) vetoa ja b) työntöä elinkeinorakenteen muutokselle kohti teollistumista - ei Suomea teollistanut suinkaan valtava määrä metsää, vaan se että Suomessa oli 1800-luvulla halpaa työvoimaa, nousevat Euroopan markkinat paperille ja muille puunjalostustuotteille sekä toimiva infrastruktuuri sekä liberaali talous ja oikeusvaltion pohjalta toimiva yhteiskunta.

Lue lisää

Kysymys on aika pitkälti jossittelusta, mutta Britannian nopealle nousulle antoi puhtia nimenomaan suhteellisen suuri vapaus. Britannian kansantalous ja poliittinen järjestelmä oli kilpailijamaita vapaampi.

shegetz kirjoitti:

Ensinnäkin USA oli teollistunut jo ennen Titusvillen öljylöytöä. Toiseksi USA käytti hyvälaatuiset rautamalmivaransa loppuun jo 1800-luvulla, ja on siitä lähtien nojannut kanadalaiseen ja kongolaiseen takoniittiin. Miksi luulet, että ne USA:n isot terästehtaat olivat nimenomaan suurten järvien rannalla?

Pitkälle 1800-luvulle saakka Ruotsi ja Norja olivat maailman suurimmat teräksen tuottajat. Syy oli siinä, että kivihiili ei kelpaa teräksen tuottamiseen (liikaa rikkiä). Se pitää ensin koksata. Puuhiili (sysi) on sensijaan erinomainen ja puhdas pelkistin, ja Skandinaviassa saatiin valtava määrä sysiä tervanpolton sivutuotteena. Se kaikki meni pieniin Skandinavian rautatehtaisiin. Skandinaviassa puolestaan tuotettiin ahjomellotuksella erinomaista terästä. Kivihiilestä oli hyötyä vasta kun se kyettiin pyrolysoimaan koksiksi.

Ilman Abraham Darbyn 1709 kehittämää koksiuunia, Henry Cortin 1784 kehittämää putlausta ja Henry Bessemerin 1856 kehittämää Bessemer-konvertteria Britannian hiili- ja rautamalmivarat olisivat jääneet hyödyntämättä. Britannia käytti oman rautamalminsa loppuun 1860-luvulle tultaessa, ja on sen jälkeen ollut riippuvainen maailmanmarkkinoista. Jos Britanniassa ei olisi ollut hiiltä omasta takaa ja Darby olisi silti kehittänyt koksiuunin, hiiltä vain olisi alettu tuomaan ulkomailta. Britannia ei teollistunut luonnonvarojensa ansiosta vaan niistä huolimatta, ja avain olivat juuri nuo innovaatiot - koksaus, putlaus ja konvertteri.

Newcomenin höyrykone, Wattin resiprookkisylinteri ja keskipakosäädin, Stephensonin rautatie, Darbyn koksiuuni, Cortin putlaus ja Bessemerin konvertteri - siinäpä avaimet Britannian teollistumiselle. Eivät luonnonvarat.

Ja yllätys yllätys - Suomessa sekä Koverharin että Raahen masuunit toimivat ulkomaisella rautamalmilla ja ulkomaisella koksilla. Ne ostetaan maailmanmarkkinahintaan ja teräs jalostetaan niin korkealaatuiseksi, että siitä saa markkinoilla hyvän hinnan. Suomessa olisi omasta takaa riittämiin puuta minkä pyrolysoida sysiksi ja limoniittia jonka pelkistää raudaksi. Ei kannata, takoniittia ja kivihiiltä saa maailmanmarkkinoilta halvemmalla. Mitä Britannian hiileen tulee, tällä hetkellä hiilen hinta maailmanmarkkinoilla on niin alhainen, ettei sitä kannata louhia - tulee persnettoa. Siksi Euroopassa suurin osa hiilikaivoksista on suljettu. Tilanne on sama kuin Russarön rautamalmin kanssa - siellä on merenpohjassa koko Euroopan suurin malmiesiintymä, mutta sen louhinta ei kannata taloudellisesti.

Lopullisen naulan puuhiilen käytölle masuuneissa löi Edward Cowperin 1865 kehittämä Cowper-uuuni (masuunikaasun regeneraattoriuuni) ja kuumapuhallus, joka paransi masuunin energiataloutta valtavasti ja mahdollisti masuunin tilavuuden laajentamisen monikymmenkertaiseksi. Tämä mahdollisti koksin käytön sellaisessa skaalassa, mikä ei enää puuhiilellä onnistunut, ja sen jälkeen Skandinavian puuhiilimasuunit joutuivat vaikeuksiin - niiden oli pakko siirtyä ulkomaiseen koksiin.

Venezuela, Meksiko ja Brasilia ovat perinteisesti olleet rikkaita kerjäläisiä. Niiden nousu on alkanut vasta 1990-luvulla ulkoistusbuumin myötä. Espanja ja Portugali ovat ulkoistaneet Latino-Amerikkaan. Samoin amerikkalaiset investoinnit ja ulkoistukset ovat tehneet tehtävänsä - Chilelle kupari oli hirveä kirous. Se, mitä 1970-luvulla kirottiin eli jenkkien sekoilu maan talouselämässä, onkin 2000-luvulla osoittautunut siunaukseksi, ja 1970-luvun siunaus eli omavaraisuus puolestaan varmaksi reseptiksi katastrofiin. Nousu ei siis ole tapahtunut luonnonvarojen ansiosta, vaan niistä huolimatta.

Lue lisää

Voi helvetti kaikenlaisten idioottien kanssa.

Kun keskustelu alkoi, väitteesi kuului: Kaikenlaiset luonnonvarat tekevät valtiosta kykenemättömän taloudelliseen kasvuun.

Ja sitten todistat itsesi olevan väärässä omalla tekstilläsi!

Titusville oli todella 1890-luvulla. Mutta! Kumma, kun USA:n asema maailman suurimpana öljyn tuottajana (1890-1930) ei yhtään hidastanut USA:n taloudellista kehitystä?

Sen sijaan selittelet koksista. Just joo. Ja kivihiilen huonoudesta. Ja kivihiilikaivosten sulkemisesta?

Paitsi yksi pikku juttu, mäntti. Hiilikaivostoiminta laajassa mitassa loppui... Koska? Ja Englannin Imperiumin taloudellinen kukoistus oli... Koska? Ja sitten kysytään TAAS sama kysymys: ELI MITEN ON MAHDOLLISTA, ETTÄ VALTIO ONNISTUU NOUSEMAAN TALOUDELLISESTI, VAIKKA SILLÄ ON LUONNONVAROJA? Ilmeisesti joko selaimesi ei tunnista suomea tai sitten luetun ymmärtämisessä on ongelmia, kun vastaa johonkin, jota ei ole kysyttykään.

Miten on mahdollista, että englanti (jossa muuten koksi keksittiin!) käytti hiiltä ja omia raaka-aineitaan nousten maailmanvallaksi? Miten on mahdollista että USA teki saman (ja älä selitä rautamalmista. Syy jonka takia sitä tuotiin oli, että kysyntä ylitti tarjonnan, eli talous oli kasvussa ENNEN luonnonvarojen loppumista)?

Jos tällä kertaa ei saisi esitelmää vaikkapa kumipuun elämästä tai Jaavan kahvipensaan kastelusta, vaan oikein vastauksen?

Fileas kirjoitti:

Voi helvetti kaikenlaisten idioottien kanssa.

Kun keskustelu alkoi, väitteesi kuului: Kaikenlaiset luonnonvarat tekevät valtiosta kykenemättömän taloudelliseen kasvuun.

Ja sitten todistat itsesi olevan väärässä omalla tekstilläsi!

Titusville oli todella 1890-luvulla. Mutta! Kumma, kun USA:n asema maailman suurimpana öljyn tuottajana (1890-1930) ei yhtään hidastanut USA:n taloudellista kehitystä?

Sen sijaan selittelet koksista. Just joo. Ja kivihiilen huonoudesta. Ja kivihiilikaivosten sulkemisesta?

Paitsi yksi pikku juttu, mäntti. Hiilikaivostoiminta laajassa mitassa loppui... Koska? Ja Englannin Imperiumin taloudellinen kukoistus oli... Koska? Ja sitten kysytään TAAS sama kysymys: ELI MITEN ON MAHDOLLISTA, ETTÄ VALTIO ONNISTUU NOUSEMAAN TALOUDELLISESTI, VAIKKA SILLÄ ON LUONNONVAROJA? Ilmeisesti joko selaimesi ei tunnista suomea tai sitten luetun ymmärtämisessä on ongelmia, kun vastaa johonkin, jota ei ole kysyttykään.

Miten on mahdollista, että englanti (jossa muuten koksi keksittiin!) käytti hiiltä ja omia raaka-aineitaan nousten maailmanvallaksi? Miten on mahdollista että USA teki saman (ja älä selitä rautamalmista. Syy jonka takia sitä tuotiin oli, että kysyntä ylitti tarjonnan, eli talous oli kasvussa ENNEN luonnonvarojen loppumista)?

Jos tällä kertaa ei saisi esitelmää vaikkapa kumipuun elämästä tai Jaavan kahvipensaan kastelusta, vaan oikein vastauksen?

Lue lisää

Britannia ja Yhdysvallat ovat olleet hyvin kauan taloudellisesti varsin vapaita maita. Mokomien valtioiden vauraus on sen kirotun kapitalismin syytä ... prkl...

Fileas kirjoitti:

Voi helvetti kaikenlaisten idioottien kanssa.

Kun keskustelu alkoi, väitteesi kuului: Kaikenlaiset luonnonvarat tekevät valtiosta kykenemättömän taloudelliseen kasvuun.

Ja sitten todistat itsesi olevan väärässä omalla tekstilläsi!

Titusville oli todella 1890-luvulla. Mutta! Kumma, kun USA:n asema maailman suurimpana öljyn tuottajana (1890-1930) ei yhtään hidastanut USA:n taloudellista kehitystä?

Sen sijaan selittelet koksista. Just joo. Ja kivihiilen huonoudesta. Ja kivihiilikaivosten sulkemisesta?

Paitsi yksi pikku juttu, mäntti. Hiilikaivostoiminta laajassa mitassa loppui... Koska? Ja Englannin Imperiumin taloudellinen kukoistus oli... Koska? Ja sitten kysytään TAAS sama kysymys: ELI MITEN ON MAHDOLLISTA, ETTÄ VALTIO ONNISTUU NOUSEMAAN TALOUDELLISESTI, VAIKKA SILLÄ ON LUONNONVAROJA? Ilmeisesti joko selaimesi ei tunnista suomea tai sitten luetun ymmärtämisessä on ongelmia, kun vastaa johonkin, jota ei ole kysyttykään.

Miten on mahdollista, että englanti (jossa muuten koksi keksittiin!) käytti hiiltä ja omia raaka-aineitaan nousten maailmanvallaksi? Miten on mahdollista että USA teki saman (ja älä selitä rautamalmista. Syy jonka takia sitä tuotiin oli, että kysyntä ylitti tarjonnan, eli talous oli kasvussa ENNEN luonnonvarojen loppumista)?

Jos tällä kertaa ei saisi esitelmää vaikkapa kumipuun elämästä tai Jaavan kahvipensaan kastelusta, vaan oikein vastauksen?

Lue lisää

Ensinnäkin sekä USA että Norja olivat pitkälle teollistuneita jo ENNEN kuin ne pääsivät hyödyntämään luonnonvarojaan. Ne siis teollistuivat luonnonvaroistaan huolimatta, eivät niiden ansiosta.

Toiseksi Britannian hiili oli käyttökelvotonta ennen koksauksen keksimistä - se kelpasi vain kotien lämmittämiseen. Britannialle ei ollut mitään iloa hiilestään ennen koksauksen keksimistä. Ruotsissa ja Norjassa tehtiin terästä kauan ennen koksauksen keksimistä, ja taatusti kotimaisista luonnonvaroista? Miksei teollinen vallankumous tapahtunut Ruotsissa, vaan Ruotsi tuli jälkijunassa?

Talouskasvu ja teollistumien ei tapahdu luonnonvarojen ANSIOSTA vaan niistä HUOLIMATTA. Maat, jotka nojaavat raaka-aineisiin (alkutuotantoon), ovat tuomittuja jäämään kehitysmaiksi maailman tappiin saakka. Sensijaan ne maat, jotka nojaavat työvoimaan, osaamiseen, kapitalismiin ja bisnekseen, teollistuvat vaurastuvat aivan siitä huolimatta, oliko niillä luonnonvaroja vaiko ei.

Miten on mahdollista, että valtio onnistuu nousemaan taloudellisesti, vaikka sillä on luonnonvaroja?

1) Liberaali talous. Taloudellinen nousu vaatii kapitalismia ja vapaata yritystoimintaa.

2) Oikeusvaltio. Samoin taloudellinen nousu vaatii sellaisen valtion, jossa on selkeät lait, toimiva oikeusjärjestelmä, rauhalliset olot ja luottamus pelaa.

3) Halpa työvoima. Maassa tulee olla riittävästi halpaa työvoimaa teollistumista varten.

4) Toimiva infrastruktuuri. Maan infrastruktuurin tulee olla kunnossa, sillä logistiikka vaatii osansa. Britanniassa kanavien ja rautateiden rakentaminen merkitsi tätä.

5) Riittävästi osaamista. Britanniassa oli valtava määrä keksijöitä, liikemiehiä ja insinöörejä, jotta maassa todella oli insentiiviä teolliselle vallankumoukselle.

Samat tekijät, jotka nostavat maan taloudellisesti, vaikkei sillä olisikaan luonnonvaroja!

Britannia ei noussut omilla raaka-aineillaan maailman johtavaksi teollisuusvaltioksi - se toi suuren osan tarvitsemistaan raaka-aineista, mm. kaiken öljyn, ulkomailta. Se nousi maailman johtavaksi valtioksi VAPAAKAUPAN, OSAAMISEN, TYÖN, LIBERAALIN TALOUDEN sekä DEMOKRATIAN ansiosta - nämä tekijät tekivät Britanniasta suuren, eivät koksi ja rautamalmi.

Ne maat, joissa ei näitä tekijöitä ole ja jotka ovat rikkaita luonnonvaroiltaan, ovat tuomittuja jäämään kehitysmaiksi maailman tappiin saakka.

shegetz kirjoitti:

Ensinnäkin sekä USA että Norja olivat pitkälle teollistuneita jo ENNEN kuin ne pääsivät hyödyntämään luonnonvarojaan. Ne siis teollistuivat luonnonvaroistaan huolimatta, eivät niiden ansiosta.

Toiseksi Britannian hiili oli käyttökelvotonta ennen koksauksen keksimistä - se kelpasi vain kotien lämmittämiseen. Britannialle ei ollut mitään iloa hiilestään ennen koksauksen keksimistä. Ruotsissa ja Norjassa tehtiin terästä kauan ennen koksauksen keksimistä, ja taatusti kotimaisista luonnonvaroista? Miksei teollinen vallankumous tapahtunut Ruotsissa, vaan Ruotsi tuli jälkijunassa?

Talouskasvu ja teollistumien ei tapahdu luonnonvarojen ANSIOSTA vaan niistä HUOLIMATTA. Maat, jotka nojaavat raaka-aineisiin (alkutuotantoon), ovat tuomittuja jäämään kehitysmaiksi maailman tappiin saakka. Sensijaan ne maat, jotka nojaavat työvoimaan, osaamiseen, kapitalismiin ja bisnekseen, teollistuvat vaurastuvat aivan siitä huolimatta, oliko niillä luonnonvaroja vaiko ei.

Miten on mahdollista, että valtio onnistuu nousemaan taloudellisesti, vaikka sillä on luonnonvaroja?

1) Liberaali talous. Taloudellinen nousu vaatii kapitalismia ja vapaata yritystoimintaa.

2) Oikeusvaltio. Samoin taloudellinen nousu vaatii sellaisen valtion, jossa on selkeät lait, toimiva oikeusjärjestelmä, rauhalliset olot ja luottamus pelaa.

3) Halpa työvoima. Maassa tulee olla riittävästi halpaa työvoimaa teollistumista varten.

4) Toimiva infrastruktuuri. Maan infrastruktuurin tulee olla kunnossa, sillä logistiikka vaatii osansa. Britanniassa kanavien ja rautateiden rakentaminen merkitsi tätä.

5) Riittävästi osaamista. Britanniassa oli valtava määrä keksijöitä, liikemiehiä ja insinöörejä, jotta maassa todella oli insentiiviä teolliselle vallankumoukselle.

Samat tekijät, jotka nostavat maan taloudellisesti, vaikkei sillä olisikaan luonnonvaroja!

Britannia ei noussut omilla raaka-aineillaan maailman johtavaksi teollisuusvaltioksi - se toi suuren osan tarvitsemistaan raaka-aineista, mm. kaiken öljyn, ulkomailta. Se nousi maailman johtavaksi valtioksi VAPAAKAUPAN, OSAAMISEN, TYÖN, LIBERAALIN TALOUDEN sekä DEMOKRATIAN ansiosta - nämä tekijät tekivät Britanniasta suuren, eivät koksi ja rautamalmi.

Ne maat, joissa ei näitä tekijöitä ole ja jotka ovat rikkaita luonnonvaroiltaan, ovat tuomittuja jäämään kehitysmaiksi maailman tappiin saakka.

Lue lisää

Kuitenkin luonnonvarat voivat vielä lisätä vaurautta, kuten Norjassa.

Rutiköyhä luonnonvaraton valtio voi nousta jos vain poliitikoilla on riittävästi halua nostaa maa suosta.

kjöl25+ kirjoitti:

Kuitenkin luonnonvarat voivat vielä lisätä vaurautta, kuten Norjassa.

Rutiköyhä luonnonvaraton valtio voi nousta jos vain poliitikoilla on riittävästi halua nostaa maa suosta.

Lue lisää

Yleensä tällaisissa tilanteissa johtajilla on sitä tahtoa.

Pointti on siinä, että kun ei ole helppoa ja varmaa tulonlähdettä (= alkutuotanto), niin jotain on pakko keksiä, ettei jää toisten jalkoihin. Kleptokratiaa on mahdotonta pystyttää sellaiseen maahan, jossa ei ole ehtymätöntä lypsylehmää.

Tästä syystä Islanti, Irlanti, Japani ja Sveitsi ovat niin vauraita maita kuin ne ovat, ja Nigeria, Kongo, Zimbabwe ja Saudi-Arabia puolestaan sitä maailman kurjalistoa.

Se karmea paradoksi on, että mitä köyhempi maa luonnonvaroiltaan on, sitä suurempi pakko sen on muuttua demokraattiseksi ja kapitalistiseksi valtioksi - ja sitä todennäköisemmin siitä tulee vauras ja hyvinvoiva.

shegetz kirjoitti:

Yleensä tällaisissa tilanteissa johtajilla on sitä tahtoa.

Pointti on siinä, että kun ei ole helppoa ja varmaa tulonlähdettä (= alkutuotanto), niin jotain on pakko keksiä, ettei jää toisten jalkoihin. Kleptokratiaa on mahdotonta pystyttää sellaiseen maahan, jossa ei ole ehtymätöntä lypsylehmää.

Tästä syystä Islanti, Irlanti, Japani ja Sveitsi ovat niin vauraita maita kuin ne ovat, ja Nigeria, Kongo, Zimbabwe ja Saudi-Arabia puolestaan sitä maailman kurjalistoa.

Se karmea paradoksi on, että mitä köyhempi maa luonnonvaroiltaan on, sitä suurempi pakko sen on muuttua demokraattiseksi ja kapitalistiseksi valtioksi - ja sitä todennäköisemmin siitä tulee vauras ja hyvinvoiva.

Lue lisää

Uskontokin voi olla vaurauden este. Tästä on näyttöä joissain islamilaisissa valtioissa mm. Iranissa eikä Saudi-Arabiakaan ole välttynyt uskonnon taloutta hyydyttävältä vaikutukselta.

shegetz kirjoitti:

Ensinnäkin USA oli teollistunut jo ennen Titusvillen öljylöytöä. Toiseksi USA käytti hyvälaatuiset rautamalmivaransa loppuun jo 1800-luvulla, ja on siitä lähtien nojannut kanadalaiseen ja kongolaiseen takoniittiin. Miksi luulet, että ne USA:n isot terästehtaat olivat nimenomaan suurten järvien rannalla?

Pitkälle 1800-luvulle saakka Ruotsi ja Norja olivat maailman suurimmat teräksen tuottajat. Syy oli siinä, että kivihiili ei kelpaa teräksen tuottamiseen (liikaa rikkiä). Se pitää ensin koksata. Puuhiili (sysi) on sensijaan erinomainen ja puhdas pelkistin, ja Skandinaviassa saatiin valtava määrä sysiä tervanpolton sivutuotteena. Se kaikki meni pieniin Skandinavian rautatehtaisiin. Skandinaviassa puolestaan tuotettiin ahjomellotuksella erinomaista terästä. Kivihiilestä oli hyötyä vasta kun se kyettiin pyrolysoimaan koksiksi.

Ilman Abraham Darbyn 1709 kehittämää koksiuunia, Henry Cortin 1784 kehittämää putlausta ja Henry Bessemerin 1856 kehittämää Bessemer-konvertteria Britannian hiili- ja rautamalmivarat olisivat jääneet hyödyntämättä. Britannia käytti oman rautamalminsa loppuun 1860-luvulle tultaessa, ja on sen jälkeen ollut riippuvainen maailmanmarkkinoista. Jos Britanniassa ei olisi ollut hiiltä omasta takaa ja Darby olisi silti kehittänyt koksiuunin, hiiltä vain olisi alettu tuomaan ulkomailta. Britannia ei teollistunut luonnonvarojensa ansiosta vaan niistä huolimatta, ja avain olivat juuri nuo innovaatiot - koksaus, putlaus ja konvertteri.

Newcomenin höyrykone, Wattin resiprookkisylinteri ja keskipakosäädin, Stephensonin rautatie, Darbyn koksiuuni, Cortin putlaus ja Bessemerin konvertteri - siinäpä avaimet Britannian teollistumiselle. Eivät luonnonvarat.

Ja yllätys yllätys - Suomessa sekä Koverharin että Raahen masuunit toimivat ulkomaisella rautamalmilla ja ulkomaisella koksilla. Ne ostetaan maailmanmarkkinahintaan ja teräs jalostetaan niin korkealaatuiseksi, että siitä saa markkinoilla hyvän hinnan. Suomessa olisi omasta takaa riittämiin puuta minkä pyrolysoida sysiksi ja limoniittia jonka pelkistää raudaksi. Ei kannata, takoniittia ja kivihiiltä saa maailmanmarkkinoilta halvemmalla. Mitä Britannian hiileen tulee, tällä hetkellä hiilen hinta maailmanmarkkinoilla on niin alhainen, ettei sitä kannata louhia - tulee persnettoa. Siksi Euroopassa suurin osa hiilikaivoksista on suljettu. Tilanne on sama kuin Russarön rautamalmin kanssa - siellä on merenpohjassa koko Euroopan suurin malmiesiintymä, mutta sen louhinta ei kannata taloudellisesti.

Lopullisen naulan puuhiilen käytölle masuuneissa löi Edward Cowperin 1865 kehittämä Cowper-uuuni (masuunikaasun regeneraattoriuuni) ja kuumapuhallus, joka paransi masuunin energiataloutta valtavasti ja mahdollisti masuunin tilavuuden laajentamisen monikymmenkertaiseksi. Tämä mahdollisti koksin käytön sellaisessa skaalassa, mikä ei enää puuhiilellä onnistunut, ja sen jälkeen Skandinavian puuhiilimasuunit joutuivat vaikeuksiin - niiden oli pakko siirtyä ulkomaiseen koksiin.

Venezuela, Meksiko ja Brasilia ovat perinteisesti olleet rikkaita kerjäläisiä. Niiden nousu on alkanut vasta 1990-luvulla ulkoistusbuumin myötä. Espanja ja Portugali ovat ulkoistaneet Latino-Amerikkaan. Samoin amerikkalaiset investoinnit ja ulkoistukset ovat tehneet tehtävänsä - Chilelle kupari oli hirveä kirous. Se, mitä 1970-luvulla kirottiin eli jenkkien sekoilu maan talouselämässä, onkin 2000-luvulla osoittautunut siunaukseksi, ja 1970-luvun siunaus eli omavaraisuus puolestaan varmaksi reseptiksi katastrofiin. Nousu ei siis ole tapahtunut luonnonvarojen ansiosta, vaan niistä huolimatta.

Lue lisää

Puhuessasi raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista selitit miksi nykyiset raaka-aineisiinsa nojaava maat pysyvät köyhinä: rikkaat teollisuusmaat maksavat niiden tuottamista raaka-aineista liian vähän. Jos on halvempaa tuoda ulkomailta kuin hyödyntää omia varoja maksettu hinta on tietysti alle tavaran todellisen arvon.

köyhemmiksi kirjoitti:

Puhuessasi raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista selitit miksi nykyiset raaka-aineisiinsa nojaava maat pysyvät köyhinä: rikkaat teollisuusmaat maksavat niiden tuottamista raaka-aineista liian vähän. Jos on halvempaa tuoda ulkomailta kuin hyödyntää omia varoja maksettu hinta on tietysti alle tavaran todellisen arvon.

Lue lisää

Maailmanmarkkinoilla raaka-aineiden hinnat asettuvat täsmälleen oikeiksi ja niiden arvoa vastaaviksi, sillä ne määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Kehitysmaita ei hyödytä tippaakaan, vaikka länsimaat maksaisivat raaka-aineista mitä. Ne raaka-ainetulot haaskataan joka tapauksessa, eivätkä ne tule hyödyttämään kehitysmaita ja niiden kansalaisia tippaakaan.

shegetz kirjoitti:

Ei Britannian teollinen vallankumous johtunut brittiläisestä malmista ja hiilestä. Se olisi tapahtunut joka tapauksessa, vaikkei maassa olisi ollut hiilen murenaakaan.

Tällöin Britanniaan olisi vain yksinkertaisesti tuolloin tuotu hiiltä ulkomailta ja se sitten maksettu vaikkapa tekstiiliteollisuuden tuotteilla. Keksinnöille oli tarve - muistanet, että Ruotsi ja Norja olivat paljon merkittävämpiä teräksen tuottajia kuin Britannia vielä pitkälle 1800-luvulle. Ruotsissa ja Norjassa puolestaan ei ollut mitään tarvetta koksauksen, putlauksen tai konvertterin kaltaisille innovaatioille, kun maassa oli halpaa luonnonvaraa eli puuhiiltä riittämiin ja hyvälaatuisesta malmista saattoi tehdä ahjoterästä ilman konvertteriakin. Luonnonvarat olivat siis kirous, eivät siunaus, Ruotsille ja Norjalle - siksi teollinen vallankumous alkoi Britanniasta, jossa oli teknologista osaamista.

Ei Koverharin ja Raahenkaan masuunit toimi kotimaisella limoniitilla ja puuhiilellä, vaan ulkomaisella rautamalmilla ja koksilla. Suomen terästeollisuus toimii aivan täysin ulkomaisen raaka-aineen ja ulkomaisten luonnonvarojen varassa. Ainoa kotimainen teräsraaka-aine on romu. Kaikki muu tuodaan maahan maailmanmarkkinahinnoilla.

Luonnonvarojen merkitystä teollistumiselle yliarvioidaan jatkuvasti. Paljon olennaisempaa on se, onko a) vetoa ja b) työntöä elinkeinorakenteen muutokselle kohti teollistumista - ei Suomea teollistanut suinkaan valtava määrä metsää, vaan se että Suomessa oli 1800-luvulla halpaa työvoimaa, nousevat Euroopan markkinat paperille ja muille puunjalostustuotteille sekä toimiva infrastruktuuri sekä liberaali talous ja oikeusvaltion pohjalta toimiva yhteiskunta.

Lue lisää

"Luonnonvarat olivat siis kirous, eivät siunaus, Ruotsille ja Norjalle"

Puppuahan tuo on. Puhut puuhiileen perustuvasta teräksentuotannosta noissa maissa, ja väität että se olisi kirous niille. Nehän ansaitsivat valtavasti noissa puuhissa kunnes uusi teknologia teki puuhiileen perustuvasta tuotannosta kannattamattoman. Myös epäilen, että puuta piti hakea jo liian kaukaa, että tuotanto olisi kannattavaa.

Jätät huomiotta myös Kiirunan malmivarat joilla oli suuri merkitys toisessa maailmansodassa ja myös ennen sitä ja edelleen nyt.

Lisäksi vielä luonnonvarojen "kirouksesta" Stora Kopparberget, joka on maailman vanhin osakeyhtiö. Se on takonut rahaa Ruotsille satoja vuosia ja maksanut osaltaan Ruotsin suurvaltapolitiikkaa. Nykyään se on Stora Kopparberget on fuusioitu Stora Ensoon.

shegetz kirjoitti:

Ensinnäkin sekä USA että Norja olivat pitkälle teollistuneita jo ENNEN kuin ne pääsivät hyödyntämään luonnonvarojaan. Ne siis teollistuivat luonnonvaroistaan huolimatta, eivät niiden ansiosta.

Toiseksi Britannian hiili oli käyttökelvotonta ennen koksauksen keksimistä - se kelpasi vain kotien lämmittämiseen. Britannialle ei ollut mitään iloa hiilestään ennen koksauksen keksimistä. Ruotsissa ja Norjassa tehtiin terästä kauan ennen koksauksen keksimistä, ja taatusti kotimaisista luonnonvaroista? Miksei teollinen vallankumous tapahtunut Ruotsissa, vaan Ruotsi tuli jälkijunassa?

Talouskasvu ja teollistumien ei tapahdu luonnonvarojen ANSIOSTA vaan niistä HUOLIMATTA. Maat, jotka nojaavat raaka-aineisiin (alkutuotantoon), ovat tuomittuja jäämään kehitysmaiksi maailman tappiin saakka. Sensijaan ne maat, jotka nojaavat työvoimaan, osaamiseen, kapitalismiin ja bisnekseen, teollistuvat vaurastuvat aivan siitä huolimatta, oliko niillä luonnonvaroja vaiko ei.

Miten on mahdollista, että valtio onnistuu nousemaan taloudellisesti, vaikka sillä on luonnonvaroja?

1) Liberaali talous. Taloudellinen nousu vaatii kapitalismia ja vapaata yritystoimintaa.

2) Oikeusvaltio. Samoin taloudellinen nousu vaatii sellaisen valtion, jossa on selkeät lait, toimiva oikeusjärjestelmä, rauhalliset olot ja luottamus pelaa.

3) Halpa työvoima. Maassa tulee olla riittävästi halpaa työvoimaa teollistumista varten.

4) Toimiva infrastruktuuri. Maan infrastruktuurin tulee olla kunnossa, sillä logistiikka vaatii osansa. Britanniassa kanavien ja rautateiden rakentaminen merkitsi tätä.

5) Riittävästi osaamista. Britanniassa oli valtava määrä keksijöitä, liikemiehiä ja insinöörejä, jotta maassa todella oli insentiiviä teolliselle vallankumoukselle.

Samat tekijät, jotka nostavat maan taloudellisesti, vaikkei sillä olisikaan luonnonvaroja!

Britannia ei noussut omilla raaka-aineillaan maailman johtavaksi teollisuusvaltioksi - se toi suuren osan tarvitsemistaan raaka-aineista, mm. kaiken öljyn, ulkomailta. Se nousi maailman johtavaksi valtioksi VAPAAKAUPAN, OSAAMISEN, TYÖN, LIBERAALIN TALOUDEN sekä DEMOKRATIAN ansiosta - nämä tekijät tekivät Britanniasta suuren, eivät koksi ja rautamalmi.

Ne maat, joissa ei näitä tekijöitä ole ja jotka ovat rikkaita luonnonvaroiltaan, ovat tuomittuja jäämään kehitysmaiksi maailman tappiin saakka.

Lue lisää

"Britannialle ei ollut mitään iloa hiilestään ennen koksauksen keksimistä. "

Koksaus hyödynsi monia maita, joilla on runsaat hiilivarat. Mm Saksa, Ranska, Englanti, Puola, Venäjä, Luxemburg, Belgia.

"Ruotsissa ja Norjassa tehtiin terästä kauan ennen koksauksen keksimistä, ja taatusti kotimaisista luonnonvaroista?"

Niinkuin Suomessakin. Järvimalmista ja puuhiilellä.

"Miksei teollinen vallankumous tapahtunut Ruotsissa, vaan Ruotsi tuli jälkijunassa? "

Hyvä kysymys. Ehkä Ruotsin maatalous oli niin tuottamatonta, että työvoima työllistyi elintarvikkeiden tuotantoon. Maat joissa maatalous on hyvin tuottavaa, vapauttaa työvoimaa ruoantuotannosta muihin töihin, kuten tehtaisiin. Tehtaita ei tule ennenkuin on riittävästi ruokaa.

"Miten on mahdollista, että valtio onnistuu nousemaan taloudellisesti, vaikka sillä on luonnonvaroja?"

Ihan hyvin. Esimerkkinä vaikka Lähi-Idän öljyvaltiot, jotka ilman öljyä olisivat surkeita ja köyhiä kehitysmaita. Myös esimerkkinä Ruotsi, jolla on merkittävät luonnovarat ja Norja samoin.

"Samat tekijät, jotka nostavat maan taloudellisesti, vaikkei sillä olisikaan luonnonvaroja! "

Pelkät luonnonvarat eivät riitä koko kansan taoudelliseen nousuun, vaan on oltava muutakin. Kuten ennustettavat lait luottamuksen vuoksi, oikeuslaitos joka ei ole korruptoitunut lakien toimenpanoon ja demokratia, joka huolehtii noiden edellä mainittujen toteutumisesta. Ja vielä markkinatalous, jossa asiakkaalla on mahdollisuus valita, eikä tarvitse olla korruptoituneen poliittisen järjestelmän yhdelle antaman lisenssin armoilla.

Forn.Jotr kirjoitti:

"Luonnonvarat olivat siis kirous, eivät siunaus, Ruotsille ja Norjalle"

Puppuahan tuo on. Puhut puuhiileen perustuvasta teräksentuotannosta noissa maissa, ja väität että se olisi kirous niille. Nehän ansaitsivat valtavasti noissa puuhissa kunnes uusi teknologia teki puuhiileen perustuvasta tuotannosta kannattamattoman. Myös epäilen, että puuta piti hakea jo liian kaukaa, että tuotanto olisi kannattavaa.

Jätät huomiotta myös Kiirunan malmivarat joilla oli suuri merkitys toisessa maailmansodassa ja myös ennen sitä ja edelleen nyt.

Lisäksi vielä luonnonvarojen "kirouksesta" Stora Kopparberget, joka on maailman vanhin osakeyhtiö. Se on takonut rahaa Ruotsille satoja vuosia ja maksanut osaltaan Ruotsin suurvaltapolitiikkaa. Nykyään se on Stora Kopparberget on fuusioitu Stora Ensoon.

Lue lisää

No miksi sitten teollinen vallankumous ei tapahtunut Ruotsissa ja Norjassa, vaan se tapahtui Englannissa?

Juuri sen takia, että ko. mailla ei ollut mitään insentiiviä kehittää parempaa teknologiaa eikä tehostaa toimintaa. Toinen syy oli Skandinavian maiden suljettu talous ja valtion tiukka kontrolli taloudesta (mm. tapulikaupunkijärjestelmä, kartellit, merkantilismi jne). Halpaa raaka-ainetta oli riittämiin, joten mitään intressiin kehittää innovaatioita tai parempia prosesseja ei ollut.

Tuotanto ei koitunut Ruotsille eikä Norjalle siunaukseksi. Kaikki nuo kymmenen ongelmaa, joista mainitsin artikkelin avauksessa, olivat läsnä Ruotsissa. Tulot kertyivät lähinnä valtion kassaan eivätkä hyödyttäneet talouselämää.

Kun Ruotsi teollistui, se tapahtui jälkijunassa - raaka-aineista ja luonnonvaroista huolimatta, ei niiden ansiosta.

Kiirunan malmivaroja päästiin hyödyntämään vasta 1890, jolloin Ruotsin teollistuminen oli jo käynnistynyt. LKAB perustettiin 1907. Ruotsi siis teollistui Kiirunan malmivaroista huolimatta. Esiteollisen terästuotannon painopiste oli etelässä, Taalainmaalla (sanooko mora-puukko yhtään mitään?).

Kiirunan malmivarojen vuoksi Ruotsi oli joutua suurvaltapelin kohteeksi toisessa maailmansodassa. Sekä Britannia että Saksa suunnittelivat iskua Ruotsiin rautamalmin takia. Typerää sinänsä - paljon olennaisempaa kuin omistaa luonnonvarat on varmistaa logistiikkareitit.

LKAB:n malmia ei hyödynnetä juurikaan Ruotsissa. Ainoa malmia käyttävä teollisuuslaitos on Sandvikin Oxelösundin terästehdas. LKAB:n malmista leijonanosa rahdataan Suomeen Koverhariin. Masuunikoksiksi pyrolysoitava hiili puolestaan tulee Puolasta.

Voidaan myös kysyä, että mitä Ruotsi on hyötynyt Stora Kopparbergs Bergslagista. Ainoat, ketkä siitä ovat hyötytneet, ovat olleet Ruotsin vallanpitäjät sekä Falunin piispa. Vasta, kun Stora Kopparbergs Bergslag muuttui monialayritykseksi ja meni pörssiin, se todella alkoi hyödyttää Ruotsin talouselämää.

Samalla tavoinhan öljy, uraani, koboltti, kromi, maakaasu ja monet muut luonnonvarat tuovat valtavia rahasummia kehitysmaille - jotka eivät hyödy näistä rahavirroista tippaakaan, vaan ne kanavoituvat vallanpitäjille ja haaskataan aseisiin, Sveitsin pankkitileille, korruptioon, makeaan elämään ja tehottomaan talouteen, älyttömistä megalomaanisista projektifiaskoista puhumattakaan.

Forn.Jotr kirjoitti:

"Britannialle ei ollut mitään iloa hiilestään ennen koksauksen keksimistä. "

Koksaus hyödynsi monia maita, joilla on runsaat hiilivarat. Mm Saksa, Ranska, Englanti, Puola, Venäjä, Luxemburg, Belgia.

"Ruotsissa ja Norjassa tehtiin terästä kauan ennen koksauksen keksimistä, ja taatusti kotimaisista luonnonvaroista?"

Niinkuin Suomessakin. Järvimalmista ja puuhiilellä.

"Miksei teollinen vallankumous tapahtunut Ruotsissa, vaan Ruotsi tuli jälkijunassa? "

Hyvä kysymys. Ehkä Ruotsin maatalous oli niin tuottamatonta, että työvoima työllistyi elintarvikkeiden tuotantoon. Maat joissa maatalous on hyvin tuottavaa, vapauttaa työvoimaa ruoantuotannosta muihin töihin, kuten tehtaisiin. Tehtaita ei tule ennenkuin on riittävästi ruokaa.

"Miten on mahdollista, että valtio onnistuu nousemaan taloudellisesti, vaikka sillä on luonnonvaroja?"

Ihan hyvin. Esimerkkinä vaikka Lähi-Idän öljyvaltiot, jotka ilman öljyä olisivat surkeita ja köyhiä kehitysmaita. Myös esimerkkinä Ruotsi, jolla on merkittävät luonnovarat ja Norja samoin.

"Samat tekijät, jotka nostavat maan taloudellisesti, vaikkei sillä olisikaan luonnonvaroja! "

Pelkät luonnonvarat eivät riitä koko kansan taoudelliseen nousuun, vaan on oltava muutakin. Kuten ennustettavat lait luottamuksen vuoksi, oikeuslaitos joka ei ole korruptoitunut lakien toimenpanoon ja demokratia, joka huolehtii noiden edellä mainittujen toteutumisesta. Ja vielä markkinatalous, jossa asiakkaalla on mahdollisuus valita, eikä tarvitse olla korruptoituneen poliittisen järjestelmän yhdelle antaman lisenssin armoilla.

Lue lisää

"Koksaus hyödynsi monia maita, joilla on runsaat hiilivarat. Mm Saksa, Ranska, Englanti, Puola, Venäjä, Luxemburg, Belgia."

Ja se hyödynsi myös maita, joilla ei ollut hiilivaroja, kuten Suomea, Hollantia ja Tanskaa. Hiiltä voitiin ostaa maailmanmarkkinoilta ja koksata se.

"Niinkuin Suomessakin. Järvimalmista ja puuhiilellä."

Joka oli äärimmäisen tehoton ja resursseja haaskaava prosessi. Puuhiilimasuuni kuluttaa noin 15 tonnia hiiltä jokaista rautatonnia kohti, kun taas koksimasuunilla päästään noin 1:1 massahyötysuhteeseen.

Silloin, kun raaka-aine on helposti saatavilla ja halpaa, sitä haaskataan. Kyse on taloustieteessä rajahyödyn käsitteestä. Tuotannon pullonkaula on aina se hyödyke, joka on kaikkein vaikeimmin saatavilla. Sitä kutsutaan tällöin niukkuushyödykkeeksi, ja se sanelee tuotannon laadun.

Silloin, kun raaka-aine on halpaa, sitä haaskataan ja prosessit ovat kehittymättömiä ja tehottomia. Kun työvoima on halpaa, se tuottaa huonosti. Kun energia on halpaa, sitä tuhlataan ja hyötysuhde on huono.

Runsaat luonnonvarat houkuttelevat haaskaamaan. Runsaus merkitsee halpuutta ja halpuus merkitsee volyymejä. Niinpä raaka-aine kannattaa suurten volyymien aikaansaamiseksi myydä suurina määrinä maailmanmarkkinoilla jalostamisen sijaan. Se puolestaan ei anna muulle elinkeinoelämälle mitään insentiiviä kehittymiseen.

Vasta silloin, kun raaka-aineesta tulee niukkuushyödyke - silloin, kun se joudutaan ostamaan maailmanmarkkinoilta - sen jalostusastetta kannattaa nostaa. Vasta tämä todella antaa kimmokkeen teollistumiselle ja vaurastumiselle.

Sama juttu työvoiman kanssa: kun työn hinta asetetaan keinotekoisesti alas, eikä siitä makseta oikeaa hintaa, sitä haaskataan ja työ on tehotonta. Siksi orjatyö tuottaa huonosti, asevelvollisarmeijat ovat tehottomia ja esiteollistuneissa maissa tuotanton kustannushyöty on huono.

Kun terästä tuotetaan puuhiilellä, hyötysuhde on huono ja huono hyötysuhde merkitsee että tuotantoyksikkökoot jäävät väistämättä pieniksi. Karkkilan Högforsin puuhiilimasuuni tuotti satakunta tonnia raakarautaa vuodessa. Koverharin koksimasuuni tuottaa saman verran varttitunnissa - sen energiatalous ja hyötysuhde on valtavasti parempi, koska koksi on niukkuushyödyke - ja koska sen hyötysuhde on hyvä, sen skaala on paljon suurempi kuin pienten rautaruukkien. Suomessa on mahdollista tuottaa korkealaatuista terästä, sillä sekä malmi että koksi ovat niukkuushyödykkeitä, kun taas logistiikkaa (Koverharissa on syväsatama ja sinne vie rautatie) ja osaavaa työvoimaa (Hanko ja Tammisaari ovat lähellä) on saatavilla.

"Hyvä kysymys. Ehkä Ruotsin maatalous oli niin tuottamatonta, että työvoima työllistyi elintarvikkeiden tuotantoon. Maat joissa maatalous on hyvin tuottavaa, vapauttaa työvoimaa ruoantuotannosta muihin töihin, kuten tehtaisiin. Tehtaita ei tule ennenkuin on riittävästi ruokaa."

Näin ei ollut, sillä Ruotsista lähdettiin siirtolaisiksi Amerikkaan ja Kanadaan enbnenkuin maa alkoi teollistua. Maataloudessa oli ylitarjontaa työläisistä. Tilanne on sama useimmissa kehitysmaissa - työvoimaa on enemmän kuin maataloudessa tarvitaan - ja silti maataloudessa on ylituotantoa.

"Ihan hyvin. Esimerkkinä vaikka Lähi-Idän öljyvaltiot, jotka ilman öljyä olisivat surkeita ja köyhiä kehitysmaita."

Ne ovat edelleenkin surkeita ja köyhiä kehitysmaita. Öljy on hyödyttänyt vain pientä eliittiä ja vallanpitäjiä - muu kansa elää samassa köyhyydessä ja kurjuudessa kuin vuosisatojakin sitten.

" Myös esimerkkinä Ruotsi, jolla on merkittävät luonnovarat ja Norja samoin."

Molemmissa maissa nousu tapahtui luonnonvaroista huolimatta, ei niiden ansiosta.

"Pelkät luonnonvarat eivät riitä koko kansan taoudelliseen nousuun, vaan on oltava muutakin."

Itse asiassa rahallisesti monessa tilanteessa riittäisi mainiosti. Monen Persianlahden öljyvaltion BKT per asukas on valtava, ja Venäjän BKT per capita on Puolan tai Slovakian tasoa. Silti maat ovat köyhiä ja kurjia kehitysmaita, ja venäläiset ovat paljon köyhempiä ja kurjempia kuin puolalaiset tai slovakit. Kyse on juuri niistä kymmenestä ongelmasta, jotka esitin alussa, ja jotka väistämättä kohtaavat luonnonvaroihin nojaavaa taloutta,

Toit jo muutaman niistä esiin - loput löytyvät osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Resource_curse

shegetz kirjoitti:

No miksi sitten teollinen vallankumous ei tapahtunut Ruotsissa ja Norjassa, vaan se tapahtui Englannissa?

Juuri sen takia, että ko. mailla ei ollut mitään insentiiviä kehittää parempaa teknologiaa eikä tehostaa toimintaa. Toinen syy oli Skandinavian maiden suljettu talous ja valtion tiukka kontrolli taloudesta (mm. tapulikaupunkijärjestelmä, kartellit, merkantilismi jne). Halpaa raaka-ainetta oli riittämiin, joten mitään intressiin kehittää innovaatioita tai parempia prosesseja ei ollut.

Tuotanto ei koitunut Ruotsille eikä Norjalle siunaukseksi. Kaikki nuo kymmenen ongelmaa, joista mainitsin artikkelin avauksessa, olivat läsnä Ruotsissa. Tulot kertyivät lähinnä valtion kassaan eivätkä hyödyttäneet talouselämää.

Kun Ruotsi teollistui, se tapahtui jälkijunassa - raaka-aineista ja luonnonvaroista huolimatta, ei niiden ansiosta.

Kiirunan malmivaroja päästiin hyödyntämään vasta 1890, jolloin Ruotsin teollistuminen oli jo käynnistynyt. LKAB perustettiin 1907. Ruotsi siis teollistui Kiirunan malmivaroista huolimatta. Esiteollisen terästuotannon painopiste oli etelässä, Taalainmaalla (sanooko mora-puukko yhtään mitään?).

Kiirunan malmivarojen vuoksi Ruotsi oli joutua suurvaltapelin kohteeksi toisessa maailmansodassa. Sekä Britannia että Saksa suunnittelivat iskua Ruotsiin rautamalmin takia. Typerää sinänsä - paljon olennaisempaa kuin omistaa luonnonvarat on varmistaa logistiikkareitit.

LKAB:n malmia ei hyödynnetä juurikaan Ruotsissa. Ainoa malmia käyttävä teollisuuslaitos on Sandvikin Oxelösundin terästehdas. LKAB:n malmista leijonanosa rahdataan Suomeen Koverhariin. Masuunikoksiksi pyrolysoitava hiili puolestaan tulee Puolasta.

Voidaan myös kysyä, että mitä Ruotsi on hyötynyt Stora Kopparbergs Bergslagista. Ainoat, ketkä siitä ovat hyötytneet, ovat olleet Ruotsin vallanpitäjät sekä Falunin piispa. Vasta, kun Stora Kopparbergs Bergslag muuttui monialayritykseksi ja meni pörssiin, se todella alkoi hyödyttää Ruotsin talouselämää.

Samalla tavoinhan öljy, uraani, koboltti, kromi, maakaasu ja monet muut luonnonvarat tuovat valtavia rahasummia kehitysmaille - jotka eivät hyödy näistä rahavirroista tippaakaan, vaan ne kanavoituvat vallanpitäjille ja haaskataan aseisiin, Sveitsin pankkitileille, korruptioon, makeaan elämään ja tehottomaan talouteen, älyttömistä megalomaanisista projektifiaskoista puhumattakaan.

Lue lisää

"Halpaa raaka-ainetta oli riittämiin, joten mitään intressiin kehittää innovaatioita tai parempia prosesseja ei ollut. "

Tuo ei todista, että luonnonvarat ovat kirous niin kuin väität. Tuo tarkoittaa vain sitä, ettei kehitetä sellaista teknologiaa, joka tuhoaa oman.

"Ruotsi siis teollistui Kiirunan malmivaroista huolimatta."

Kiirunan malmia ei pystytty aikaisemmin käsittelemään. Tarvittiin sulatusteknologian kehittyminen ensin.

"Sekä Britannia että Saksa suunnittelivat iskua Ruotsiin rautamalmin takia."

Saksa valtasikin sekä Tanskan että Norjan varmistaaksen malmikuljetukset Kiirunasta. Narvikin satamassa Norjassa käytiin taistelu Brittien ja Saksan laivaston välillä.

"Ainoa malmia käyttävä teollisuuslaitos on Sandvikin Oxelösundin terästehdas."

Lisäksi Luulajan terästehdas, joka on paljon suurempi kuin Oxelösund ja lähellä Kiirunaa.

"LKAB:n malmista leijonanosa rahdataan Suomeen Koverhariin."

Ei taatusti rahdata. Koverhar on lilliputti muihin terästehtaisiin verrattuna.

"Voidaan myös kysyä, että mitä Ruotsi on hyötynyt Stora Kopparbergs Bergslagista. Ainoat, ketkä siitä ovat hyötytneet, ovat olleet Ruotsin vallanpitäjät sekä Falunin piispa."

No kun rahaa on tullut, sitä on voinut sijoittaa mm autojen valmistamiseen, kuulalaakeritehtaisiin, tulitikkuihin, maitotölkkien pakkausteknologiaan jne. Niin ja Wallenbergeille.

shegetz kirjoitti:

"Koksaus hyödynsi monia maita, joilla on runsaat hiilivarat. Mm Saksa, Ranska, Englanti, Puola, Venäjä, Luxemburg, Belgia."

Ja se hyödynsi myös maita, joilla ei ollut hiilivaroja, kuten Suomea, Hollantia ja Tanskaa. Hiiltä voitiin ostaa maailmanmarkkinoilta ja koksata se.

"Niinkuin Suomessakin. Järvimalmista ja puuhiilellä."

Joka oli äärimmäisen tehoton ja resursseja haaskaava prosessi. Puuhiilimasuuni kuluttaa noin 15 tonnia hiiltä jokaista rautatonnia kohti, kun taas koksimasuunilla päästään noin 1:1 massahyötysuhteeseen.

Silloin, kun raaka-aine on helposti saatavilla ja halpaa, sitä haaskataan. Kyse on taloustieteessä rajahyödyn käsitteestä. Tuotannon pullonkaula on aina se hyödyke, joka on kaikkein vaikeimmin saatavilla. Sitä kutsutaan tällöin niukkuushyödykkeeksi, ja se sanelee tuotannon laadun.

Silloin, kun raaka-aine on halpaa, sitä haaskataan ja prosessit ovat kehittymättömiä ja tehottomia. Kun työvoima on halpaa, se tuottaa huonosti. Kun energia on halpaa, sitä tuhlataan ja hyötysuhde on huono.

Runsaat luonnonvarat houkuttelevat haaskaamaan. Runsaus merkitsee halpuutta ja halpuus merkitsee volyymejä. Niinpä raaka-aine kannattaa suurten volyymien aikaansaamiseksi myydä suurina määrinä maailmanmarkkinoilla jalostamisen sijaan. Se puolestaan ei anna muulle elinkeinoelämälle mitään insentiiviä kehittymiseen.

Vasta silloin, kun raaka-aineesta tulee niukkuushyödyke - silloin, kun se joudutaan ostamaan maailmanmarkkinoilta - sen jalostusastetta kannattaa nostaa. Vasta tämä todella antaa kimmokkeen teollistumiselle ja vaurastumiselle.

Sama juttu työvoiman kanssa: kun työn hinta asetetaan keinotekoisesti alas, eikä siitä makseta oikeaa hintaa, sitä haaskataan ja työ on tehotonta. Siksi orjatyö tuottaa huonosti, asevelvollisarmeijat ovat tehottomia ja esiteollistuneissa maissa tuotanton kustannushyöty on huono.

Kun terästä tuotetaan puuhiilellä, hyötysuhde on huono ja huono hyötysuhde merkitsee että tuotantoyksikkökoot jäävät väistämättä pieniksi. Karkkilan Högforsin puuhiilimasuuni tuotti satakunta tonnia raakarautaa vuodessa. Koverharin koksimasuuni tuottaa saman verran varttitunnissa - sen energiatalous ja hyötysuhde on valtavasti parempi, koska koksi on niukkuushyödyke - ja koska sen hyötysuhde on hyvä, sen skaala on paljon suurempi kuin pienten rautaruukkien. Suomessa on mahdollista tuottaa korkealaatuista terästä, sillä sekä malmi että koksi ovat niukkuushyödykkeitä, kun taas logistiikkaa (Koverharissa on syväsatama ja sinne vie rautatie) ja osaavaa työvoimaa (Hanko ja Tammisaari ovat lähellä) on saatavilla.

"Hyvä kysymys. Ehkä Ruotsin maatalous oli niin tuottamatonta, että työvoima työllistyi elintarvikkeiden tuotantoon. Maat joissa maatalous on hyvin tuottavaa, vapauttaa työvoimaa ruoantuotannosta muihin töihin, kuten tehtaisiin. Tehtaita ei tule ennenkuin on riittävästi ruokaa."

Näin ei ollut, sillä Ruotsista lähdettiin siirtolaisiksi Amerikkaan ja Kanadaan enbnenkuin maa alkoi teollistua. Maataloudessa oli ylitarjontaa työläisistä. Tilanne on sama useimmissa kehitysmaissa - työvoimaa on enemmän kuin maataloudessa tarvitaan - ja silti maataloudessa on ylituotantoa.

"Ihan hyvin. Esimerkkinä vaikka Lähi-Idän öljyvaltiot, jotka ilman öljyä olisivat surkeita ja köyhiä kehitysmaita."

Ne ovat edelleenkin surkeita ja köyhiä kehitysmaita. Öljy on hyödyttänyt vain pientä eliittiä ja vallanpitäjiä - muu kansa elää samassa köyhyydessä ja kurjuudessa kuin vuosisatojakin sitten.

" Myös esimerkkinä Ruotsi, jolla on merkittävät luonnovarat ja Norja samoin."

Molemmissa maissa nousu tapahtui luonnonvaroista huolimatta, ei niiden ansiosta.

"Pelkät luonnonvarat eivät riitä koko kansan taoudelliseen nousuun, vaan on oltava muutakin."

Itse asiassa rahallisesti monessa tilanteessa riittäisi mainiosti. Monen Persianlahden öljyvaltion BKT per asukas on valtava, ja Venäjän BKT per capita on Puolan tai Slovakian tasoa. Silti maat ovat köyhiä ja kurjia kehitysmaita, ja venäläiset ovat paljon köyhempiä ja kurjempia kuin puolalaiset tai slovakit. Kyse on juuri niistä kymmenestä ongelmasta, jotka esitin alussa, ja jotka väistämättä kohtaavat luonnonvaroihin nojaavaa taloutta,

Toit jo muutaman niistä esiin - loput löytyvät osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Resource_curse

Lue lisää

"Puuhiilimasuuni kuluttaa noin 15 tonnia hiiltä jokaista rautatonnia kohti, kun taas koksimasuunilla päästään noin 1:1 massahyötysuhteeseen. "

Ei vaan 450 kg:lla koksia öljyä saadaan sulatettu 1000 kg rautaa.

"kun työn hinta asetetaan keinotekoisesti alas, eikä siitä makseta oikeaa hintaa, sitä haaskataan ja työ on tehotonta."

Ei kun toisinpäin. Kun työ on tehotonta, siitä ei voi maksaa paljon.

"Suomessa on mahdollista tuottaa korkealaatuista terästä, sillä sekä malmi että koksi ovat niukkuushyödykkeitä"

Muissa maissa on aivan sama. Malmilla ja koksilla on markkinahintansa kaikkialla, missä toimitaan vapaassa kaupassa.

"Koverharin koksimasuuni tuottaa saman verran varttitunnissa"

Ei vaan aikaa kuluu noin 1,5 tuntia.

"Näin ei ollut, sillä Ruotsista lähdettiin siirtolaisiksi Amerikkaan ja Kanadaan enbnenkuin maa alkoi teollistua. Maataloudessa oli ylitarjontaa työläisistä. "

Siirtolaisuuteen vaikuttivat elinolot. Irlannista lähdettiin nälänhädän vuoksi. Eikä teollisuus aina ja joka paikassa pystynyt vastaanottamaan maatalaoudesta vapautunutta väkeä nopeasti. Näin oli myös Suomessa 60-luvulla, jolloin pientilalliset muuttivat joukoittain Ruotsiin tehtaisiin töihin.

"Kyse on juuri niistä kymmenestä ongelmasta, jotka esitin alussa, ja jotka väistämättä kohtaavat luonnonvaroihin nojaavaa taloutta"

Eivät luonnon varat ole mikään kirous. Yhteiskunnat kulkevat suurin piirtein samoaj kehityspolkuja pitkin. Ensin maatalouden tuottavuus nouseen niin korkeaksi, että tarvitaan vain 1-2% väestöstä ruokkimaan kaikki muut. Suomessa on maataloudessa vielä suuri osa, noin 5%. USA:ssa noin 1%.

Maatalouden jälkeen tulee teollisuus. Nyt Kiinassa napataan riisinpoimijat kokoamaan huippuelektroniikkaa.

Teollisuuden jälkeen tulevat palvelut.

Jotta talous voi kehittyä on oltava yhteiskunnan systeemit kunnossa. Ne ovat tyypillisesti demokraattisissa markkinatalousmaissa.

Forn.Jotr kirjoitti:

"Halpaa raaka-ainetta oli riittämiin, joten mitään intressiin kehittää innovaatioita tai parempia prosesseja ei ollut. "

Tuo ei todista, että luonnonvarat ovat kirous niin kuin väität. Tuo tarkoittaa vain sitä, ettei kehitetä sellaista teknologiaa, joka tuhoaa oman.

"Ruotsi siis teollistui Kiirunan malmivaroista huolimatta."

Kiirunan malmia ei pystytty aikaisemmin käsittelemään. Tarvittiin sulatusteknologian kehittyminen ensin.

"Sekä Britannia että Saksa suunnittelivat iskua Ruotsiin rautamalmin takia."

Saksa valtasikin sekä Tanskan että Norjan varmistaaksen malmikuljetukset Kiirunasta. Narvikin satamassa Norjassa käytiin taistelu Brittien ja Saksan laivaston välillä.

"Ainoa malmia käyttävä teollisuuslaitos on Sandvikin Oxelösundin terästehdas."

Lisäksi Luulajan terästehdas, joka on paljon suurempi kuin Oxelösund ja lähellä Kiirunaa.

"LKAB:n malmista leijonanosa rahdataan Suomeen Koverhariin."

Ei taatusti rahdata. Koverhar on lilliputti muihin terästehtaisiin verrattuna.

"Voidaan myös kysyä, että mitä Ruotsi on hyötynyt Stora Kopparbergs Bergslagista. Ainoat, ketkä siitä ovat hyötytneet, ovat olleet Ruotsin vallanpitäjät sekä Falunin piispa."

No kun rahaa on tullut, sitä on voinut sijoittaa mm autojen valmistamiseen, kuulalaakeritehtaisiin, tulitikkuihin, maitotölkkien pakkausteknologiaan jne. Niin ja Wallenbergeille.

Lue lisää

Tässäpä se, mitä norjalaiset itse sanovat asiasta:

http://www.svt.ntnu.no/iso/ResourceCurse/Default.htm

Luonnonvarat todellakin ovat kirous, sillä ne eivät anna minkäänlaista insentiiviä teknologian kehittämiseen.

Rautamalmia on osattu sulattaa jo 1100-luvulta lähtien - tuolloin rakennettiin Ruotsin ensimmäinen masuuni Laphyttaniin. Kyse ei ole Kiirunan malmin osalta teknologiasta. Kyse on infrastruktuurista: Kiirunan malmi sijaitsi tiettömien taipaleiden takana, ja sen hyödyntäminen oli mahdollista vasta kun Kiirunaan rakennettiin rautatie. Vasta tämän jälkeen - 1907 - perustettiin LKAB. Sitä ennen malmi oli täysin hyödytöntä.

Venäjällä on täsmälleen sama tilanne. Neuvostoliitto haaskasi kaikki helposti hyödynnettävissä olleet luonnonvarat - ne ehtyivät 1970-luvulle tultaessa - ja jäljellejääneet sijaitsevat tiettömien taipaleiden takana, kaukana jossain Uralin tai napapiirin tuolla puolen. Niiden hyödyntäminen on taloudellisesti mahdotonta. Siksi Venäjän talous nojaa öljyyn - Venäjästä on tullut Nigerian ja Venezuelan kaltainen diktatorisesti hallittu öljyntuottajamaa.

Ruotsin osalta on todettava, että Ruotsi haaskasi luonnonvaroistaan ja materiaalituotannostaan saamansa tulot pääsääntöisesti sodankäyntiin. Valtiot ovat hyvin huonoja investoimaan yhtään mitään yhtään mihinkään tuottavaan, ja Wallenbergien suku on vaurastunut aivan muilla asioilla kuin alkutuotannolla.

Lisää luonnonvarojen kirouksesta seuraavissa osoitteissa:

http://www.svt.ntnu.no/iso/ResourceCurse/Default.htm
http://www.wider.unu.edu/research/pr9899d2/pr9899d2s.htm
http://www.globalpolicy.org/security/natres/generaldebate/2003/12curse.htm
http://allafrica.com/stories/200705090178.html

Neuvostoliitto romahti jo luonnonvarojen kiroukseen. Venäjä yrittää Putinin aikana samaa romahdusta vielä toiseen kertaan - vaikka Jeltsinin aikakausi oli kaaosta, se oli kuitenkin liberalismin, vapaan yritteliäisyyden ja kapitalismin aikaa. Putin on pystyttämässä alkutuotannolle perustuvaa komentotaloutta, ja se tie on jo kertaalleen käyty ja päättynyt katastrofiin.

Forn.Jotr kirjoitti:

"Puuhiilimasuuni kuluttaa noin 15 tonnia hiiltä jokaista rautatonnia kohti, kun taas koksimasuunilla päästään noin 1:1 massahyötysuhteeseen. "

Ei vaan 450 kg:lla koksia öljyä saadaan sulatettu 1000 kg rautaa.

"kun työn hinta asetetaan keinotekoisesti alas, eikä siitä makseta oikeaa hintaa, sitä haaskataan ja työ on tehotonta."

Ei kun toisinpäin. Kun työ on tehotonta, siitä ei voi maksaa paljon.

"Suomessa on mahdollista tuottaa korkealaatuista terästä, sillä sekä malmi että koksi ovat niukkuushyödykkeitä"

Muissa maissa on aivan sama. Malmilla ja koksilla on markkinahintansa kaikkialla, missä toimitaan vapaassa kaupassa.

"Koverharin koksimasuuni tuottaa saman verran varttitunnissa"

Ei vaan aikaa kuluu noin 1,5 tuntia.

"Näin ei ollut, sillä Ruotsista lähdettiin siirtolaisiksi Amerikkaan ja Kanadaan enbnenkuin maa alkoi teollistua. Maataloudessa oli ylitarjontaa työläisistä. "

Siirtolaisuuteen vaikuttivat elinolot. Irlannista lähdettiin nälänhädän vuoksi. Eikä teollisuus aina ja joka paikassa pystynyt vastaanottamaan maatalaoudesta vapautunutta väkeä nopeasti. Näin oli myös Suomessa 60-luvulla, jolloin pientilalliset muuttivat joukoittain Ruotsiin tehtaisiin töihin.

"Kyse on juuri niistä kymmenestä ongelmasta, jotka esitin alussa, ja jotka väistämättä kohtaavat luonnonvaroihin nojaavaa taloutta"

Eivät luonnon varat ole mikään kirous. Yhteiskunnat kulkevat suurin piirtein samoaj kehityspolkuja pitkin. Ensin maatalouden tuottavuus nouseen niin korkeaksi, että tarvitaan vain 1-2% väestöstä ruokkimaan kaikki muut. Suomessa on maataloudessa vielä suuri osa, noin 5%. USA:ssa noin 1%.

Maatalouden jälkeen tulee teollisuus. Nyt Kiinassa napataan riisinpoimijat kokoamaan huippuelektroniikkaa.

Teollisuuden jälkeen tulevat palvelut.

Jotta talous voi kehittyä on oltava yhteiskunnan systeemit kunnossa. Ne ovat tyypillisesti demokraattisissa markkinatalousmaissa.

Lue lisää

Eli siis koksia käytettäessä 37,5 megamoolia hiiltä pelkistää 17,85 megamoolia rautaa reaktioyhtälön ollessa 3 C 2 Fe2O3 -> 2 Fe 3CO2 - koksin kulutuksen molaarinen hyötysuhde on siis teoreettisesta 26,78 megamoolista laskien 71,4% mikä on aivan kohtuullinen. Säästö puuhiileen verrattuna on valtava.

Tuosta kuitenkin käy selkeästi ilmi, että koksi on niukkuushyödyke - raudanvalmistuksen pullonkaula on nimenomaan pelkistin eli koksi. Kun sitä on vähän ja se on kallista, prosessi pyritään suunnittelemaan mahdollisimman tehokkaaksi ja mahdollisimman vähän resursseja haaskaavaksi.

Mitä taas työn hinnoitteluun tulee, kyse on nimenomaan niinpäin että kun työn hinta on alhainen eli työstä on ylitarjontaa, sitä haaskataan ja se on heikosti tuottavaa. Tämä käy selkeimmin ilmi siitä tosiasiasta, että kreikkalainen Heron keksi höyryturbiinin (jolla on kaikista lämpövoimakoneista paras terminen hyötysuhde) 200-luvulla eKr. Koska kuitenkin halpaa työvoimaa - orjia - oli riittämiin saatavilla, kreikkalaisilla ei ollut mitään insentiiviä kehittää työtä säästävää ja tehokasta höyryturbiinia, vaan orjatyötä haaskattiin ja se oli hyvin tehotonta.

Orjatyö on ääriesimerkki halvasta työvoimasta ja työn surkeasta tuottavuudesta. Toinen esimerkki on asevelvollisuus. Sotilaan työ on rinnastettavissa mihin tahansa muuhun työhön, eikä se ettei siitä asevelvollisarmeijoissa makseta palkkaa tee siitä yhtään sen halvempaa. Kun työvoiman hinta pidetään asevelvollisuudella keinotekoisesti alhaalla, ei ole mitään insentiiviä kehittää tehokkaampia aseita, järjestelmiä, teknologioita tai suojavarusteita, vaan asevelvollinen on helposti korvattavissa toisella. Asevelvollisarmeijat ovat suuria, kankeita, kömpelöitä, tehottomia ja niiden sodat ovat äärimmäisen verisiä. Kun sotimisesta maksetaan palkkaa eli siirrytään palkka-armeijaan, työstä tulee niukkuushyödyke eikä sitä ole viisasta haaskata. Tämä on välitön insentiivi järjestelmien kehittämiselle, automaatiolle ja teknologialle, työn tehostamiselle ja työsuojhelulle. Siksi palkka-armeijat ovat pieniä, äärimmäisen tehokkaita, joustavia, teknologiaan ja sofistikoituneisiin järjestelmiin nojaavia ja hakkaavat asevelvollisarmeijat 10-0.

Vasta, kun työvoima kallistui ja työn hinta nousi - ihmistyöstä tuli niukkuushyödyke - tuli ajankohtaiseksi kehittää tehokkaampia ja vähemmän ihmistyötä vaativia työmenetelmiä ja teknologioita. Ei ole liioiteltua sanoa, että ne uskonnot, jotka ovat kieltäneet orjuuden - kristinusko ja buddhalaisuus - ovat luoneet pohjan koko teknologiselle kehitykselle ja tuottavuuden kasvulle.

Pysyn edelleenkin sanoissani: Ruotsi ja Britannia sekä muut länsimaat teollistuivat luonnonvaroistaan huolimatta, eivät niiden ansiosta.

shegetz kirjoitti:

Tässäpä se, mitä norjalaiset itse sanovat asiasta:

http://www.svt.ntnu.no/iso/ResourceCurse/Default.htm

Luonnonvarat todellakin ovat kirous, sillä ne eivät anna minkäänlaista insentiiviä teknologian kehittämiseen.

Rautamalmia on osattu sulattaa jo 1100-luvulta lähtien - tuolloin rakennettiin Ruotsin ensimmäinen masuuni Laphyttaniin. Kyse ei ole Kiirunan malmin osalta teknologiasta. Kyse on infrastruktuurista: Kiirunan malmi sijaitsi tiettömien taipaleiden takana, ja sen hyödyntäminen oli mahdollista vasta kun Kiirunaan rakennettiin rautatie. Vasta tämän jälkeen - 1907 - perustettiin LKAB. Sitä ennen malmi oli täysin hyödytöntä.

Venäjällä on täsmälleen sama tilanne. Neuvostoliitto haaskasi kaikki helposti hyödynnettävissä olleet luonnonvarat - ne ehtyivät 1970-luvulle tultaessa - ja jäljellejääneet sijaitsevat tiettömien taipaleiden takana, kaukana jossain Uralin tai napapiirin tuolla puolen. Niiden hyödyntäminen on taloudellisesti mahdotonta. Siksi Venäjän talous nojaa öljyyn - Venäjästä on tullut Nigerian ja Venezuelan kaltainen diktatorisesti hallittu öljyntuottajamaa.

Ruotsin osalta on todettava, että Ruotsi haaskasi luonnonvaroistaan ja materiaalituotannostaan saamansa tulot pääsääntöisesti sodankäyntiin. Valtiot ovat hyvin huonoja investoimaan yhtään mitään yhtään mihinkään tuottavaan, ja Wallenbergien suku on vaurastunut aivan muilla asioilla kuin alkutuotannolla.

Lisää luonnonvarojen kirouksesta seuraavissa osoitteissa:

http://www.svt.ntnu.no/iso/ResourceCurse/Default.htm
http://www.wider.unu.edu/research/pr9899d2/pr9899d2s.htm
http://www.globalpolicy.org/security/natres/generaldebate/2003/12curse.htm
http://allafrica.com/stories/200705090178.html

Neuvostoliitto romahti jo luonnonvarojen kiroukseen. Venäjä yrittää Putinin aikana samaa romahdusta vielä toiseen kertaan - vaikka Jeltsinin aikakausi oli kaaosta, se oli kuitenkin liberalismin, vapaan yritteliäisyyden ja kapitalismin aikaa. Putin on pystyttämässä alkutuotannolle perustuvaa komentotaloutta, ja se tie on jo kertaalleen käyty ja päättynyt katastrofiin.

Lue lisää

"Kyse ei ole Kiirunan malmin osalta teknologiasta."

Kyllä teknologiasta on kyse. Kiirunan malmi tuhosi happamet vuoraukset. Vasta kun emäksiset vuoraukset keksittiin, voitiin Kiirunan malmia alkaa käyttää.

shegetz kirjoitti:

Eli siis koksia käytettäessä 37,5 megamoolia hiiltä pelkistää 17,85 megamoolia rautaa reaktioyhtälön ollessa 3 C 2 Fe2O3 -> 2 Fe 3CO2 - koksin kulutuksen molaarinen hyötysuhde on siis teoreettisesta 26,78 megamoolista laskien 71,4% mikä on aivan kohtuullinen. Säästö puuhiileen verrattuna on valtava.

Tuosta kuitenkin käy selkeästi ilmi, että koksi on niukkuushyödyke - raudanvalmistuksen pullonkaula on nimenomaan pelkistin eli koksi. Kun sitä on vähän ja se on kallista, prosessi pyritään suunnittelemaan mahdollisimman tehokkaaksi ja mahdollisimman vähän resursseja haaskaavaksi.

Mitä taas työn hinnoitteluun tulee, kyse on nimenomaan niinpäin että kun työn hinta on alhainen eli työstä on ylitarjontaa, sitä haaskataan ja se on heikosti tuottavaa. Tämä käy selkeimmin ilmi siitä tosiasiasta, että kreikkalainen Heron keksi höyryturbiinin (jolla on kaikista lämpövoimakoneista paras terminen hyötysuhde) 200-luvulla eKr. Koska kuitenkin halpaa työvoimaa - orjia - oli riittämiin saatavilla, kreikkalaisilla ei ollut mitään insentiiviä kehittää työtä säästävää ja tehokasta höyryturbiinia, vaan orjatyötä haaskattiin ja se oli hyvin tehotonta.

Orjatyö on ääriesimerkki halvasta työvoimasta ja työn surkeasta tuottavuudesta. Toinen esimerkki on asevelvollisuus. Sotilaan työ on rinnastettavissa mihin tahansa muuhun työhön, eikä se ettei siitä asevelvollisarmeijoissa makseta palkkaa tee siitä yhtään sen halvempaa. Kun työvoiman hinta pidetään asevelvollisuudella keinotekoisesti alhaalla, ei ole mitään insentiiviä kehittää tehokkaampia aseita, järjestelmiä, teknologioita tai suojavarusteita, vaan asevelvollinen on helposti korvattavissa toisella. Asevelvollisarmeijat ovat suuria, kankeita, kömpelöitä, tehottomia ja niiden sodat ovat äärimmäisen verisiä. Kun sotimisesta maksetaan palkkaa eli siirrytään palkka-armeijaan, työstä tulee niukkuushyödyke eikä sitä ole viisasta haaskata. Tämä on välitön insentiivi järjestelmien kehittämiselle, automaatiolle ja teknologialle, työn tehostamiselle ja työsuojhelulle. Siksi palkka-armeijat ovat pieniä, äärimmäisen tehokkaita, joustavia, teknologiaan ja sofistikoituneisiin järjestelmiin nojaavia ja hakkaavat asevelvollisarmeijat 10-0.

Vasta, kun työvoima kallistui ja työn hinta nousi - ihmistyöstä tuli niukkuushyödyke - tuli ajankohtaiseksi kehittää tehokkaampia ja vähemmän ihmistyötä vaativia työmenetelmiä ja teknologioita. Ei ole liioiteltua sanoa, että ne uskonnot, jotka ovat kieltäneet orjuuden - kristinusko ja buddhalaisuus - ovat luoneet pohjan koko teknologiselle kehitykselle ja tuottavuuden kasvulle.

Pysyn edelleenkin sanoissani: Ruotsi ja Britannia sekä muut länsimaat teollistuivat luonnonvaroistaan huolimatta, eivät niiden ansiosta.

Lue lisää

"3 C 2 Fe2O3 -> 2 Fe 3CO2 - koksin kulutuksen molaarinen hyötysuhde on siis teoreettisesta 26,78 megamoolista laskien 71,4% mikä on aivan kohtuullinen. Säästö puuhiileen verrattuna on valtava."

Sama reaktioyhtälö pätee puuhiileen, joten säästö on nolla.

Molaarinen hyötysuhde? Sellaista termiä ei käytetä.

"Siksi palkka-armeijat ovat pieniä, äärimmäisen tehokkaita, joustavia, teknologiaan ja sofistikoituneisiin järjestelmiin nojaavia ja hakkaavat asevelvollisarmeijat 10-0. "

Pitäisi käydä ensimmäinen sota, jossa palkka-armeija voittaa asevelvollisuusarmeijan.

Forn.Jotr kirjoitti:

"3 C 2 Fe2O3 -> 2 Fe 3CO2 - koksin kulutuksen molaarinen hyötysuhde on siis teoreettisesta 26,78 megamoolista laskien 71,4% mikä on aivan kohtuullinen. Säästö puuhiileen verrattuna on valtava."

Sama reaktioyhtälö pätee puuhiileen, joten säästö on nolla.

Molaarinen hyötysuhde? Sellaista termiä ei käytetä.

"Siksi palkka-armeijat ovat pieniä, äärimmäisen tehokkaita, joustavia, teknologiaan ja sofistikoituneisiin järjestelmiin nojaavia ja hakkaavat asevelvollisarmeijat 10-0. "

Pitäisi käydä ensimmäinen sota, jossa palkka-armeija voittaa asevelvollisuusarmeijan.

Lue lisää

Ensinnäkin puuhiili ei ole niukkuushyödyke, eli sitä voidaan haaskata. Puuhiiltä käyttävässä masuunissa ei ole taloudellista rakentaa Cowper-uuneja eikä masuunikaasun talteenottolaitteistoa ja puhallus joudutaan siksi tekemään kylmänä. Högforsin puuhiilimasuunissa käytettiin 15 tonnia puuhiiltä jokaista saatua takkirautatonnia kohti. Koska Cowper-uuneja ja masuunikaasun talteenottolaitteistoa ei ole taloudellista rakentaa, puuhiilimasuunit jäävät yksikkökooltaan aina vääjäämättä pienemmiksi kuin koksimasuunit ja huono hyötysuhde johtaa puuhiilen haaskaamiseen.

Skandinaviassa siis luonnonvara, jota oli yllin kyllin (rautamalmi ja puuhiili) ei johtanut teollistumiseen ja sen kehittymiseen, vaan alkeellisiin tuotantomenetelmiin sekä luonnonvarojen haaskuuseen, sillä niukkuustekijää ei ollut. Tilanne on täsmälleen sama Brasiliassa, jossa pienet paikalliset rautaruukit tuhoavat sademetsää puuhiilen polttoon ja pelkistimeksi. Pienet yksikkökoot, huono hyötysuhde, ei niukkuushyödykettä, valtava haaskaus, huono tuottavuus.


Mitä taas palkka-armeijoihin tulee, ensimmäinen todellinen palkka-armeijan ja asevelvollisarmeijan kohtaaminen käytiin Falklandeilla 19892, ja sen palkka-armeija voitti 10-0. Irakissa palkka-armeija hakkasi asevelvolliset ensin 1991 ja toisen kerran 2003 ilman, että asevelvolliset kykenivät edes tekemään minkäänlaista vastarintaa - ainoa, joka kykeni tekemään USA:lle vastarintaa, oli Irakin tasavaltalaiskaarti, joka oli palkka-armeija.

Asevelvollisarmeijoissa ihmistyö on niukkuustekijä - se on kallista, joten siitä pyritään saamaan mahdollisimman tehokasta. Koska työntekijät (sotilaat) ovat kalliita, heille pyritään antamaan mahdollisimman hyvä aseistuis, mahdollisimman hyvä kalusto ja mahdollisimman hyvät suojavälineet (kevlar-kypärät, luotiliivit jne) niin että työvoiman haaskaus jää mahdollisimman vähäiseksi. Asevelvollisarmeijoissa työ pidetään keinotekoisesti halpana, joten siihen ei myöskään investoida, sillä haaskatun asevelvollisen tilalle saadaan aina uusia. Siksi asevelvollisten koulutus on pinnallista, heillä on palkkasotilaisiin verrattuna huonot aseet ja varusteet, eikä heillä ole minkäänlaisia suojavälineitä. Siksi asevelvollisarmeijoiden tappiot ovat hirvittäviä ja elävän voiman haaskaaminen todella valtavaa.

Palkka-armeijat samoin pyrkivät korvaamaan ihmistyön koneilla aina kun vain mahdollista. Näin työn tuottavuus kasvaa välittömästi. Asevelvollisarmeijat taas ovat suoraan verrattavissa orjatyövoimaan: kun työvoima pidetään keinotekoisesti halpana, sitä voidaan käyttää surutta, ei ole mitään insentiiviä automatisoida tai koneellistaa työtehtäviä - ja työn tuottavuus on heikko.

Mitä tästä opimme? Jotta talous (tai mikä tahansa toiminta) olisi tuottavaa, tarvitaan niukkuustekijä - muussa tapauksessa talous on aina tehotonta ja haaskaavaa, sillä toiminnan tuottavuus määräytyy niukkuustekijän mukaan. Maissa, joissa on luonnonvaroja yllin kyllin, niitä myös haaskataan - volyymeillä saadaan parempi lyhyen aikavälin tuotto kuin jalostusastetta ja lisäarvoa nostamalla - ja siksi alkutuotantoon nojaavat maat jäävät aina teollistumisasteeltaan alhaisiksi - ja köyhiksi. Jos luonnonvaroiltaan rikas maa teollistuu, se teollistuu luonnonvaroistaan huolimatta, ei niiden takia.

Luonnonvarat ovat siksi kirous, eivät siunaus, maalle.

Forn.Jotr kirjoitti:

"Kyse ei ole Kiirunan malmin osalta teknologiasta."

Kyllä teknologiasta on kyse. Kiirunan malmi tuhosi happamet vuoraukset. Vasta kun emäksiset vuoraukset keksittiin, voitiin Kiirunan malmia alkaa käyttää.

Lue lisää

eli emäksinen konvertteriprosessi keksittiin jo 1878 Bessemer-prosessin johdannaisena. Tuomaskuonaa käytettiin lannoitteena Suomessakin jo kauan ennen Kiirunan kaivoksen avaamista.

Eli kyse ei ole teknologiasta vaan siitä, että malmiesiintymä sijaitsi tiettömien taipaleiden takana eikä sitä ollut taloudellista hyödyntää - se oli kuin Russarön merenalainen kaivos, valtava mutta käyttökelvoton.

Vasta kun rautamalmin kysyntä tuli niin suureksi, että sinne kannatti rakentaa infrastruktuuri ja rautatie, sitä voitiin hyödyntää.

Suomessa todellakin on koko Euroopan suurin rautamalmiesiintymä, Russarön magneettisen poikkeaman kohdalla. Sääli vain, että se on kaikki meren alla eikä sitä kannata hyödyntää.

shegetz kirjoitti:

Ensinnäkin puuhiili ei ole niukkuushyödyke, eli sitä voidaan haaskata. Puuhiiltä käyttävässä masuunissa ei ole taloudellista rakentaa Cowper-uuneja eikä masuunikaasun talteenottolaitteistoa ja puhallus joudutaan siksi tekemään kylmänä. Högforsin puuhiilimasuunissa käytettiin 15 tonnia puuhiiltä jokaista saatua takkirautatonnia kohti. Koska Cowper-uuneja ja masuunikaasun talteenottolaitteistoa ei ole taloudellista rakentaa, puuhiilimasuunit jäävät yksikkökooltaan aina vääjäämättä pienemmiksi kuin koksimasuunit ja huono hyötysuhde johtaa puuhiilen haaskaamiseen.

Skandinaviassa siis luonnonvara, jota oli yllin kyllin (rautamalmi ja puuhiili) ei johtanut teollistumiseen ja sen kehittymiseen, vaan alkeellisiin tuotantomenetelmiin sekä luonnonvarojen haaskuuseen, sillä niukkuustekijää ei ollut. Tilanne on täsmälleen sama Brasiliassa, jossa pienet paikalliset rautaruukit tuhoavat sademetsää puuhiilen polttoon ja pelkistimeksi. Pienet yksikkökoot, huono hyötysuhde, ei niukkuushyödykettä, valtava haaskaus, huono tuottavuus.


Mitä taas palkka-armeijoihin tulee, ensimmäinen todellinen palkka-armeijan ja asevelvollisarmeijan kohtaaminen käytiin Falklandeilla 19892, ja sen palkka-armeija voitti 10-0. Irakissa palkka-armeija hakkasi asevelvolliset ensin 1991 ja toisen kerran 2003 ilman, että asevelvolliset kykenivät edes tekemään minkäänlaista vastarintaa - ainoa, joka kykeni tekemään USA:lle vastarintaa, oli Irakin tasavaltalaiskaarti, joka oli palkka-armeija.

Asevelvollisarmeijoissa ihmistyö on niukkuustekijä - se on kallista, joten siitä pyritään saamaan mahdollisimman tehokasta. Koska työntekijät (sotilaat) ovat kalliita, heille pyritään antamaan mahdollisimman hyvä aseistuis, mahdollisimman hyvä kalusto ja mahdollisimman hyvät suojavälineet (kevlar-kypärät, luotiliivit jne) niin että työvoiman haaskaus jää mahdollisimman vähäiseksi. Asevelvollisarmeijoissa työ pidetään keinotekoisesti halpana, joten siihen ei myöskään investoida, sillä haaskatun asevelvollisen tilalle saadaan aina uusia. Siksi asevelvollisten koulutus on pinnallista, heillä on palkkasotilaisiin verrattuna huonot aseet ja varusteet, eikä heillä ole minkäänlaisia suojavälineitä. Siksi asevelvollisarmeijoiden tappiot ovat hirvittäviä ja elävän voiman haaskaaminen todella valtavaa.

Palkka-armeijat samoin pyrkivät korvaamaan ihmistyön koneilla aina kun vain mahdollista. Näin työn tuottavuus kasvaa välittömästi. Asevelvollisarmeijat taas ovat suoraan verrattavissa orjatyövoimaan: kun työvoima pidetään keinotekoisesti halpana, sitä voidaan käyttää surutta, ei ole mitään insentiiviä automatisoida tai koneellistaa työtehtäviä - ja työn tuottavuus on heikko.

Mitä tästä opimme? Jotta talous (tai mikä tahansa toiminta) olisi tuottavaa, tarvitaan niukkuustekijä - muussa tapauksessa talous on aina tehotonta ja haaskaavaa, sillä toiminnan tuottavuus määräytyy niukkuustekijän mukaan. Maissa, joissa on luonnonvaroja yllin kyllin, niitä myös haaskataan - volyymeillä saadaan parempi lyhyen aikavälin tuotto kuin jalostusastetta ja lisäarvoa nostamalla - ja siksi alkutuotantoon nojaavat maat jäävät aina teollistumisasteeltaan alhaisiksi - ja köyhiksi. Jos luonnonvaroiltaan rikas maa teollistuu, se teollistuu luonnonvaroistaan huolimatta, ei niiden takia.

Luonnonvarat ovat siksi kirous, eivät siunaus, maalle.

Lue lisää

Olet keksinyt ihan oman ideologian, jonka mukaan niukkuus tuotannontekijöistä nostaa talouden tuottavuutta. Tosi erikoinen ajatus.

En usko että työvoiman niukkuus tai pula sähköstä kasvattaa tuottavuutta.

Forn.Jotr kirjoitti:

Olet keksinyt ihan oman ideologian, jonka mukaan niukkuus tuotannontekijöistä nostaa talouden tuottavuutta. Tosi erikoinen ajatus.

En usko että työvoiman niukkuus tai pula sähköstä kasvattaa tuottavuutta.

Lue lisää

Tuo on aivan perusekonomiaa.

Silloin, kun jostakin tuotantotekijästä tulee niukkuushyödyke, siitä tulee tuotannon pullonkaula. Se merkitsee, että siitä tulee prosessin merkittävin muuttuja ja se määrää koko prosessin kulun.

Eli niukkuushyödyke määrittää prosessin tehokkuuden ja samalla tuottavuuden. Kun jostakin asiasta muodostuu niukkuus, tällöin kyseinen asia pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti ja siitä hyötymään mahdollisimman paljon. (Vrt. Le Chatelierin periaate kemiassa, jossa yhden reagenssin niukkuus siirtää tasapainoa suuntaan, jossa ko. reagenssia sisältävän tuloksen konsentraatio kasvaa - poistamalla lopputuotteet sitämukaan kun niitä syntyy, saadaan reaktio menemään loppuun saakka, sillä tasapaino siirtyy niukkuuden puolelle.)

Ihmistyö on esimerkki niukkuustekijästä. Silloin, kun ihmistyö on halpaa - ääriesimerkkinä orjuus - silloin sitä haaskataan sumeilematta. Työ on halpaa ja tehotonta, sillä ei ole olemassa mitään insentiiviä tehostaa prosesseja. Keksintöjä ei hyödynnetä, koska niille yksinkertaisesti ei ole tarvetta - siksi orjanomistajayhteiskunnat pysyvät vuosituhansia samanlaisina, staattisina despotioina. Kun ihmistyöstä tehdään niukkuustekijä (kielletään orjuus), se ei enää ole halpaa ja sitä ei voi enää haaskata. Proseseja ja menetelmiä on pakko tehostaa, että kalliista työstä saadaan kaikki tehokkuus irti. Siksi työn tuottavuus on länsimaissa (jossa työvoima on kallista) monin verroin suurempi kuin kehitysmaissa (joissa se on halpaa) - kyse kuitenkin on volyymeista. Länsimaissa työ on niukkuustekijä, koska se on kallista.

Toinen esimerkki ovat autot. USA:ssa bensiinin hinta määräytyy markkinoilla, Euroopassa siitä on tehty keinotekoisesti niukkuushyödyke verotuksella. Tämä on johtanut siihen, että amerikkalaisautot ovat hyvin tehottomia ja kuluttavat paljon polttoainetta (se on halpaa ja sitä voi haaskata), kun taas euroautoissa polttoaine-ekonomia ja termis-mekaaninen hyötysuhde on koko ajan viety kohti äärimmäisyyttä - mahdollisimman pieni kulutus ja mahdollisimman suuret tehot ulos. Euroautojen moottorit ovat paljon tuottavampia (pienempi polttoaineenkulutus saatuun tehoon nähden) kuin amerikkalaisautojen. Niukkuustekijä - korkea bensiinin hinta - pakotti euroautot tehokkuuteen.

Niukkuus todellakin lisää tuottavuutta, sillä niukkuus pakottaa tehostamaan prosesseja ja järjestelmiä ja lopettaa haaskaamisen.

Työvoiman niukkuus merkitsee että se on kallista, jolloin ihmistyötä pyritään korvaamaan mahdollisimman paljon automaatiolla ja työstä saamaan mahdollisimman paljon tulosta irti. Pula sähköstä puolestaan panee kehittämään mahdollisimman vähän sähköä kuluttavia ja mahdollisimman energiatehokkaita järjestelmiä, joissa hukkalämpöä syntyy mahdollisimman vähän. Tämä puolestaan kasvattaa tuottavuutta.

Öljyä ja maakaasua. Niistä saa hyvän hinnan, kun niitä myy maailmanmarkkinoilla.

Verotuksesta vielä sen verran, että köyhillä mailla ei ole oikein varaa ylläpitää muuta kuin matalaa verotusta, jos ne haluavat vaurastua sillä niillä ei ole oikein muita kilpailuvaltteja kuin halpa työvoima. Alhainen verotus antaa lisää kilpailuetua ja sitä se antaa myös vauraille maille. Kaiken lisäksi köyhissä maissa kansalaisten veronmaksuhalukkuus riippuu olellisesti verotuksen tasosta. Jos verotus on ankaraa niin veroja ei makseta. Näin se vain on.

luonnonvarat on kirjoitti:

Öljyä ja maakaasua. Niistä saa hyvän hinnan, kun niitä myy maailmanmarkkinoilla.

Verotuksesta vielä sen verran, että köyhillä mailla ei ole oikein varaa ylläpitää muuta kuin matalaa verotusta, jos ne haluavat vaurastua sillä niillä ei ole oikein muita kilpailuvaltteja kuin halpa työvoima. Alhainen verotus antaa lisää kilpailuetua ja sitä se antaa myös vauraille maille. Kaiken lisäksi köyhissä maissa kansalaisten veronmaksuhalukkuus riippuu olellisesti verotuksen tasosta. Jos verotus on ankaraa niin veroja ei makseta. Näin se vain on.

Lue lisää

Ensinnäkin BKT ei mittaa tuotantoa vaan kulutusta. Norjalainen hintataso on Suomeen verrattuna myös puolitoistakertainen. Ostovoimakorjattu BKT on Suomessa ja Norjassa suunnilleen sama. Norja on pitkään kärsinyt aivovuodosta. Norjassa on valtava - todella valtava - julkinen sektori, joka ei tuota mitään vaan vain pelkästään kuluttaa.

Toiseksi totesin jo, että Norjassa talous pyörii luonnonvaroista huolimatta, ei niiden ansiosta.

Kolmanneksi todettakoon, että Norjassa verotusaste on todella kova, paljon kovempi kuin Suomessa. Norjan öljytulot ovat hukattua rahaa - ne kaikki menevät valtavan ja kankean julkisen sektorin ylläpitoon, ja lisäksi verotusta täytyy pitää sikalukemissa. Norja ei ole EU-jäsen, joten se ei ole mukana EU:n sisämarkkinoilla eikä saa taloudellista synergiaetua.

Halpa työvoima on paljon suurempi kilpailuetu kuin luonnonvarat. Juuri siksi ne maat, joilla ei ole ollut luonnonvaroja - Etelä-Korea, Taiwan, Thaimaa, Tunisia, Filippiinit - ovat teollistuneet voimakkaimmin, sillä niiden on ollut pakko investoida koulutukseen ja jalostukseen - verrattuna luonnonvaroiltaan rikkaisiin maihin. Alhainen verotus yhdistyneenä alkutuotantoon ei suinkaan anna kilpailuetua, vaan korruptoi. Tulonsiirrot jäävät tekemättä ja kansa jää köyhäksi eikä pääomia muodostu, vaan ne kaikki häviävät Sveitsin pankkitileille - ja aseisiin.

Alkutuotantoon ja luonnonvaroihin nojaava maa on tuomittu jäämään raaka-aineiden tuottajaksi aina maailman tappiin saakka - raaka-ainetuotanto ei anna minkäänlaista insentiiviä kehittää jalostussektoria. Rahantulo on taattua, joten vallanpitäjillä ei ole mitään intressejä investoida mihinkään muuhun.

shegetz kirjoitti:

Ensinnäkin BKT ei mittaa tuotantoa vaan kulutusta. Norjalainen hintataso on Suomeen verrattuna myös puolitoistakertainen. Ostovoimakorjattu BKT on Suomessa ja Norjassa suunnilleen sama. Norja on pitkään kärsinyt aivovuodosta. Norjassa on valtava - todella valtava - julkinen sektori, joka ei tuota mitään vaan vain pelkästään kuluttaa.

Toiseksi totesin jo, että Norjassa talous pyörii luonnonvaroista huolimatta, ei niiden ansiosta.

Kolmanneksi todettakoon, että Norjassa verotusaste on todella kova, paljon kovempi kuin Suomessa. Norjan öljytulot ovat hukattua rahaa - ne kaikki menevät valtavan ja kankean julkisen sektorin ylläpitoon, ja lisäksi verotusta täytyy pitää sikalukemissa. Norja ei ole EU-jäsen, joten se ei ole mukana EU:n sisämarkkinoilla eikä saa taloudellista synergiaetua.

Halpa työvoima on paljon suurempi kilpailuetu kuin luonnonvarat. Juuri siksi ne maat, joilla ei ole ollut luonnonvaroja - Etelä-Korea, Taiwan, Thaimaa, Tunisia, Filippiinit - ovat teollistuneet voimakkaimmin, sillä niiden on ollut pakko investoida koulutukseen ja jalostukseen - verrattuna luonnonvaroiltaan rikkaisiin maihin. Alhainen verotus yhdistyneenä alkutuotantoon ei suinkaan anna kilpailuetua, vaan korruptoi. Tulonsiirrot jäävät tekemättä ja kansa jää köyhäksi eikä pääomia muodostu, vaan ne kaikki häviävät Sveitsin pankkitileille - ja aseisiin.

Alkutuotantoon ja luonnonvaroihin nojaava maa on tuomittu jäämään raaka-aineiden tuottajaksi aina maailman tappiin saakka - raaka-ainetuotanto ei anna minkäänlaista insentiiviä kehittää jalostussektoria. Rahantulo on taattua, joten vallanpitäjillä ei ole mitään intressejä investoida mihinkään muuhun.

Lue lisää

Norja on ostovoimakorjatulla BKT:llakin mitattuna Suomen edellä ja siitäkin huolimatta, että öljytulot ovat kiihdyttäneet inflaatiota ja nostaneet yhdessä ylettömän kalliin julkisen sektorin ja himoverotuksen kanssa Norjan ylettömän kalliiksi maaksi.

Norjalaiset ovat selvästi suomalaisia vauraampia ja se johtuu uskoakseni juuri öljystä ja maakaasusta.

shegetz kirjoitti:

Ensinnäkin BKT ei mittaa tuotantoa vaan kulutusta. Norjalainen hintataso on Suomeen verrattuna myös puolitoistakertainen. Ostovoimakorjattu BKT on Suomessa ja Norjassa suunnilleen sama. Norja on pitkään kärsinyt aivovuodosta. Norjassa on valtava - todella valtava - julkinen sektori, joka ei tuota mitään vaan vain pelkästään kuluttaa.

Toiseksi totesin jo, että Norjassa talous pyörii luonnonvaroista huolimatta, ei niiden ansiosta.

Kolmanneksi todettakoon, että Norjassa verotusaste on todella kova, paljon kovempi kuin Suomessa. Norjan öljytulot ovat hukattua rahaa - ne kaikki menevät valtavan ja kankean julkisen sektorin ylläpitoon, ja lisäksi verotusta täytyy pitää sikalukemissa. Norja ei ole EU-jäsen, joten se ei ole mukana EU:n sisämarkkinoilla eikä saa taloudellista synergiaetua.

Halpa työvoima on paljon suurempi kilpailuetu kuin luonnonvarat. Juuri siksi ne maat, joilla ei ole ollut luonnonvaroja - Etelä-Korea, Taiwan, Thaimaa, Tunisia, Filippiinit - ovat teollistuneet voimakkaimmin, sillä niiden on ollut pakko investoida koulutukseen ja jalostukseen - verrattuna luonnonvaroiltaan rikkaisiin maihin. Alhainen verotus yhdistyneenä alkutuotantoon ei suinkaan anna kilpailuetua, vaan korruptoi. Tulonsiirrot jäävät tekemättä ja kansa jää köyhäksi eikä pääomia muodostu, vaan ne kaikki häviävät Sveitsin pankkitileille - ja aseisiin.

Alkutuotantoon ja luonnonvaroihin nojaava maa on tuomittu jäämään raaka-aineiden tuottajaksi aina maailman tappiin saakka - raaka-ainetuotanto ei anna minkäänlaista insentiiviä kehittää jalostussektoria. Rahantulo on taattua, joten vallanpitäjillä ei ole mitään intressejä investoida mihinkään muuhun.

Lue lisää

http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_ulkomaat.html#vertaileviatietoja

shegetz kirjoitti:

Ensinnäkin BKT ei mittaa tuotantoa vaan kulutusta. Norjalainen hintataso on Suomeen verrattuna myös puolitoistakertainen. Ostovoimakorjattu BKT on Suomessa ja Norjassa suunnilleen sama. Norja on pitkään kärsinyt aivovuodosta. Norjassa on valtava - todella valtava - julkinen sektori, joka ei tuota mitään vaan vain pelkästään kuluttaa.

Toiseksi totesin jo, että Norjassa talous pyörii luonnonvaroista huolimatta, ei niiden ansiosta.

Kolmanneksi todettakoon, että Norjassa verotusaste on todella kova, paljon kovempi kuin Suomessa. Norjan öljytulot ovat hukattua rahaa - ne kaikki menevät valtavan ja kankean julkisen sektorin ylläpitoon, ja lisäksi verotusta täytyy pitää sikalukemissa. Norja ei ole EU-jäsen, joten se ei ole mukana EU:n sisämarkkinoilla eikä saa taloudellista synergiaetua.

Halpa työvoima on paljon suurempi kilpailuetu kuin luonnonvarat. Juuri siksi ne maat, joilla ei ole ollut luonnonvaroja - Etelä-Korea, Taiwan, Thaimaa, Tunisia, Filippiinit - ovat teollistuneet voimakkaimmin, sillä niiden on ollut pakko investoida koulutukseen ja jalostukseen - verrattuna luonnonvaroiltaan rikkaisiin maihin. Alhainen verotus yhdistyneenä alkutuotantoon ei suinkaan anna kilpailuetua, vaan korruptoi. Tulonsiirrot jäävät tekemättä ja kansa jää köyhäksi eikä pääomia muodostu, vaan ne kaikki häviävät Sveitsin pankkitileille - ja aseisiin.

Alkutuotantoon ja luonnonvaroihin nojaava maa on tuomittu jäämään raaka-aineiden tuottajaksi aina maailman tappiin saakka - raaka-ainetuotanto ei anna minkäänlaista insentiiviä kehittää jalostussektoria. Rahantulo on taattua, joten vallanpitäjillä ei ole mitään intressejä investoida mihinkään muuhun.

Lue lisää

Itse olen ymmärtänyt asian näin että Norjan öjytulot on sijoitettu ympäri maailmaa, rahastoja, säätiöitä, suuria osakesalkkuja yms. Norja on riippuvainen maailman taloudesta enemmän kuin pelkästä öljyn hinnasta. Tässä on se tavallinen ongelma: mihin sijoittaa suuret voitot? Öljytuloja ei ole juuri lainkaan sijoitettu julkistalouteen.

shegetz kirjoitti:

Ensinnäkin BKT ei mittaa tuotantoa vaan kulutusta. Norjalainen hintataso on Suomeen verrattuna myös puolitoistakertainen. Ostovoimakorjattu BKT on Suomessa ja Norjassa suunnilleen sama. Norja on pitkään kärsinyt aivovuodosta. Norjassa on valtava - todella valtava - julkinen sektori, joka ei tuota mitään vaan vain pelkästään kuluttaa.

Toiseksi totesin jo, että Norjassa talous pyörii luonnonvaroista huolimatta, ei niiden ansiosta.

Kolmanneksi todettakoon, että Norjassa verotusaste on todella kova, paljon kovempi kuin Suomessa. Norjan öljytulot ovat hukattua rahaa - ne kaikki menevät valtavan ja kankean julkisen sektorin ylläpitoon, ja lisäksi verotusta täytyy pitää sikalukemissa. Norja ei ole EU-jäsen, joten se ei ole mukana EU:n sisämarkkinoilla eikä saa taloudellista synergiaetua.

Halpa työvoima on paljon suurempi kilpailuetu kuin luonnonvarat. Juuri siksi ne maat, joilla ei ole ollut luonnonvaroja - Etelä-Korea, Taiwan, Thaimaa, Tunisia, Filippiinit - ovat teollistuneet voimakkaimmin, sillä niiden on ollut pakko investoida koulutukseen ja jalostukseen - verrattuna luonnonvaroiltaan rikkaisiin maihin. Alhainen verotus yhdistyneenä alkutuotantoon ei suinkaan anna kilpailuetua, vaan korruptoi. Tulonsiirrot jäävät tekemättä ja kansa jää köyhäksi eikä pääomia muodostu, vaan ne kaikki häviävät Sveitsin pankkitileille - ja aseisiin.

Alkutuotantoon ja luonnonvaroihin nojaava maa on tuomittu jäämään raaka-aineiden tuottajaksi aina maailman tappiin saakka - raaka-ainetuotanto ei anna minkäänlaista insentiiviä kehittää jalostussektoria. Rahantulo on taattua, joten vallanpitäjillä ei ole mitään intressejä investoida mihinkään muuhun.

Lue lisää

"Ostovoimakorjattu BKT on Suomessa ja Norjassa suunnilleen sama."

Nuo olivat ostovoimakorjattuja. Kannattaisi joskus harkita faktojen tarkistamista eikä vain vedellä omasta päästä sellaisia "faktoja" jotka sopivat omiin teorioihin ja ennakko-oletuksiin.

"Halpa työvoima on paljon suurempi kilpailuetu kuin luonnonvarat. Juuri siksi ne maat, joilla ei"

Halvan työvoiman ongelma kilpailuvalttina on, että se loppuu sitä myöten kun maa vaurastuu. Siitä olen toki samaa mieltä, etteivät luonnonvarat ole ainoa mahdollinen eivätkä edes paras tie vaurauteen. Ceteris paribus-oletuksella maa, jolla on luonnonvaroja, pärjää kuitenkin taloudellisesti paremmin kuin maa, jolla ei ole.

shegetz kirjoitti:

Ensinnäkin BKT ei mittaa tuotantoa vaan kulutusta. Norjalainen hintataso on Suomeen verrattuna myös puolitoistakertainen. Ostovoimakorjattu BKT on Suomessa ja Norjassa suunnilleen sama. Norja on pitkään kärsinyt aivovuodosta. Norjassa on valtava - todella valtava - julkinen sektori, joka ei tuota mitään vaan vain pelkästään kuluttaa.

Toiseksi totesin jo, että Norjassa talous pyörii luonnonvaroista huolimatta, ei niiden ansiosta.

Kolmanneksi todettakoon, että Norjassa verotusaste on todella kova, paljon kovempi kuin Suomessa. Norjan öljytulot ovat hukattua rahaa - ne kaikki menevät valtavan ja kankean julkisen sektorin ylläpitoon, ja lisäksi verotusta täytyy pitää sikalukemissa. Norja ei ole EU-jäsen, joten se ei ole mukana EU:n sisämarkkinoilla eikä saa taloudellista synergiaetua.

Halpa työvoima on paljon suurempi kilpailuetu kuin luonnonvarat. Juuri siksi ne maat, joilla ei ole ollut luonnonvaroja - Etelä-Korea, Taiwan, Thaimaa, Tunisia, Filippiinit - ovat teollistuneet voimakkaimmin, sillä niiden on ollut pakko investoida koulutukseen ja jalostukseen - verrattuna luonnonvaroiltaan rikkaisiin maihin. Alhainen verotus yhdistyneenä alkutuotantoon ei suinkaan anna kilpailuetua, vaan korruptoi. Tulonsiirrot jäävät tekemättä ja kansa jää köyhäksi eikä pääomia muodostu, vaan ne kaikki häviävät Sveitsin pankkitileille - ja aseisiin.

Alkutuotantoon ja luonnonvaroihin nojaava maa on tuomittu jäämään raaka-aineiden tuottajaksi aina maailman tappiin saakka - raaka-ainetuotanto ei anna minkäänlaista insentiiviä kehittää jalostussektoria. Rahantulo on taattua, joten vallanpitäjillä ei ole mitään intressejä investoida mihinkään muuhun.

Lue lisää

Googlasinpa aiheesta "resource curse" ja tässä on norjalaisten oma mielipide asiasta:

http://www.svt.ntnu.no/iso/ResourceCurse/Default.htm