Nuorakeraaminen kausi Suomessa

Puolalainen nuorakeraaminen kulttuuri l. "vasarakirveskulttuuri" levisi ensin Baltiaan ja Suomeen, sitten länteen Skandinaviaan ja itään keskiselle Volgalle.

Ainakin alussa kulttuurin leviämiseen liittyi uuden väestön saapumista, mutta tälläisestä muuttoliikkestä Suomeen ei ole mitään todisteita.

Kulttuurin tunnusmerkkejä olivat reiällinen kivikirves ja tietyllä tavalla koristellut savikupit. Suomessa nuorakeraamikoilla oli vain pienkarjaa, lampaita. N.k.kulttuuri levisikin vain sille alueelle, missä lampaita oli helppo pitää ulkona vuoden ympäriinsä.

Baltiassa itämerensuomalaiset olivat viljelleet maata jo ennen nuorakeramiikkaa. Suomen alueen suhteen tutkimustuloksia ei ole julkaistu.

...nuorakeramiikka kirjoitti:

Puolalainen nuorakeraaminen kulttuuri l. "vasarakirveskulttuuri" levisi ensin Baltiaan ja Suomeen, sitten länteen Skandinaviaan ja itään keskiselle Volgalle.

Ainakin alussa kulttuurin leviämiseen liittyi uuden väestön saapumista, mutta tälläisestä muuttoliikkestä Suomeen ei ole mitään todisteita.

Kulttuurin tunnusmerkkejä olivat reiällinen kivikirves ja tietyllä tavalla koristellut savikupit. Suomessa nuorakeraamikoilla oli vain pienkarjaa, lampaita. N.k.kulttuuri levisikin vain sille alueelle, missä lampaita oli helppo pitää ulkona vuoden ympäriinsä.

Baltiassa itämerensuomalaiset olivat viljelleet maata jo ennen nuorakeramiikkaa. Suomen alueen suhteen tutkimustuloksia ei ole julkaistu.

Lue lisää

Nuorakeramiikan myötä Suomeen tuli ihan selkeästi uutta väestöä, esimerkiksi hautalöydöt paljastaa tämän. Osa uudesta väestöstä oli melkoisia jättiläisiä, osa miehistä jopa 195 cm pitkiä. Samoin kallot on hyvinkin erinäköisiä, eli ns. dolicocephalisia (lyhyt mitta ohimosta ohimoon ja pitkä mitta silmien välistä takaraivon uloimpaan kohtaan).

Aiempi väestö oli lyhyempää ja lyhyempi kalloista, europideja kumpainenkin poppoo toki.

Mielenkiintoinen kysymys kuuluukin, mitä kieltä nämä uudet saapujat puhuivat. Ainakin aiemmin on oletettu kielen olleet indo-eurooppalainen. Tietääkseni ainakin Aikiot on esittänyt että tähän aikaan Suomessa (koko maassa) puhuttiin saamea ja nuorakeeramiset olisi ollut indo-eurooppalaisia. Itämeren-suomea olisi sitten puhuttu tuolla jossain Latvian-Viron paikkeilla.

Mitenkä nämä indo-eurooppalaiset olisi päässeet Suomeen ? Ainoa reitti olisi käynyt Ahvenanmaan saariston kautta, siis olettaen että itämeren-suomalaiset viljeli maata jo Balttiassa.

sotakirvesmies kirjoitti:

Nuorakeramiikan myötä Suomeen tuli ihan selkeästi uutta väestöä, esimerkiksi hautalöydöt paljastaa tämän. Osa uudesta väestöstä oli melkoisia jättiläisiä, osa miehistä jopa 195 cm pitkiä. Samoin kallot on hyvinkin erinäköisiä, eli ns. dolicocephalisia (lyhyt mitta ohimosta ohimoon ja pitkä mitta silmien välistä takaraivon uloimpaan kohtaan).

Aiempi väestö oli lyhyempää ja lyhyempi kalloista, europideja kumpainenkin poppoo toki.

Mielenkiintoinen kysymys kuuluukin, mitä kieltä nämä uudet saapujat puhuivat. Ainakin aiemmin on oletettu kielen olleet indo-eurooppalainen. Tietääkseni ainakin Aikiot on esittänyt että tähän aikaan Suomessa (koko maassa) puhuttiin saamea ja nuorakeeramiset olisi ollut indo-eurooppalaisia. Itämeren-suomea olisi sitten puhuttu tuolla jossain Latvian-Viron paikkeilla.

Mitenkä nämä indo-eurooppalaiset olisi päässeet Suomeen ? Ainoa reitti olisi käynyt Ahvenanmaan saariston kautta, siis olettaen että itämeren-suomalaiset viljeli maata jo Balttiassa.

Lue lisää

"tähän aikaan Suomessa (koko maassa) puhuttiin saamea ja nuorakeeramiset olisi ollut indo-eurooppalaisia. Itämeren-suomea olisi sitten puhuttu tuolla jossain Latvian-Viron paikkeilla."

Saanko esittää eriävän mielipiteeni?
Luuletko että saame ei ole muuttunut aikojen saatossa?
Itse olen ymmärtänyt asian niin, että Suomen alueella olisi puhuttu itämerensuomalaista kieltä joka sitten ainakin osaksi vasarakirveskulttuurin vaikutuksesta erityi kantasuomeksi ja kantasaameksi. Eli en pidä oikeana ilmausta jossa väitetään koko Suomessa (Nykyistä Suomea vastaavalla alueella) puhutun saamea ennen vasarakirveskansan tänne tuloa.

sotakirvesmies kirjoitti:

Nuorakeramiikan myötä Suomeen tuli ihan selkeästi uutta väestöä, esimerkiksi hautalöydöt paljastaa tämän. Osa uudesta väestöstä oli melkoisia jättiläisiä, osa miehistä jopa 195 cm pitkiä. Samoin kallot on hyvinkin erinäköisiä, eli ns. dolicocephalisia (lyhyt mitta ohimosta ohimoon ja pitkä mitta silmien välistä takaraivon uloimpaan kohtaan).

Aiempi väestö oli lyhyempää ja lyhyempi kalloista, europideja kumpainenkin poppoo toki.

Mielenkiintoinen kysymys kuuluukin, mitä kieltä nämä uudet saapujat puhuivat. Ainakin aiemmin on oletettu kielen olleet indo-eurooppalainen. Tietääkseni ainakin Aikiot on esittänyt että tähän aikaan Suomessa (koko maassa) puhuttiin saamea ja nuorakeeramiset olisi ollut indo-eurooppalaisia. Itämeren-suomea olisi sitten puhuttu tuolla jossain Latvian-Viron paikkeilla.

Mitenkä nämä indo-eurooppalaiset olisi päässeet Suomeen ? Ainoa reitti olisi käynyt Ahvenanmaan saariston kautta, siis olettaen että itämeren-suomalaiset viljeli maata jo Balttiassa.

Lue lisää

Olin siinä uskossa ettei Suomesta ole löytynyt luita Nuorakeraamisista haudoista yksittäistä Ahvenanmaalaista hautausta lukuunottamatta. Mainitsisitko ystävällisesti lähteitä?

Miksi tuota vasarakirvestä nimitetään "sotakirveeksi". Sehän on ilmiselvästi pelkkä koriste-esine. Kopio metallisesta kirveestä (jopa valusauma kopioitu). Reiän tekeminen kiveen varren kiinnitystä varten on erittäin huono ratkaisu. Suuri osa löydetyistä vasarakirveistä on joko olleet aivan käyttämättömän näköisiä tai sitten katkennut reiän kohdalta.

koriste-esine:
http://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6_3.htm

vasemmalla työkirves:
http://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm

Keski-Suomesta löytyneitä vasarakirveitä (useimmat katkenneet):
http://www.finnica.fi/artikkel/vilkuna3.htm

koriste-esine? kirjoitti:

Miksi tuota vasarakirvestä nimitetään "sotakirveeksi". Sehän on ilmiselvästi pelkkä koriste-esine. Kopio metallisesta kirveestä (jopa valusauma kopioitu). Reiän tekeminen kiveen varren kiinnitystä varten on erittäin huono ratkaisu. Suuri osa löydetyistä vasarakirveistä on joko olleet aivan käyttämättömän näköisiä tai sitten katkennut reiän kohdalta.

koriste-esine:
http://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6_3.htm

vasemmalla työkirves:
http://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm

Keski-Suomesta löytyneitä vasarakirveitä (useimmat katkenneet):
http://www.finnica.fi/artikkel/vilkuna3.htm

Lue lisää

"Miksi tuota vasarakirvestä nimitetään "sotakirveeksi". Sehän on ilmiselvästi pelkkä koriste-esine. Kopio metallisesta kirveestä (jopa valusauma kopioitu)."

Lieneekö kopio sotakirveestä?
Kyllä tuolla saisi joka tapauksessa pään halki, eli on niitä voitu aseina käyttääkkin.

"Reiän tekeminen kiveen varren kiinnitystä varten on erittäin huono ratkaisu."

Vaan eipä ole ainutlaatuinen silti. Reikiä esiintyy muissakin kiviesineissä kuin vasarakirveissä. Jos sinusta kyseessä on ollut puhdas koriste-esine, niin miten selität sitten ne hajonneet kirveet?

Sanot otsikossasi että kyse on hyödyttömästä koriste-esineestä.
Vaikka kyseessä olisi ollut puhdas koriste-esine, niin ilmiselvästi se ei ole ollut hyödytön kun niitä kuitenkin on tehty, ja kun niitä ei ole paljoa pääsetetty vuotamaan kulttuurin ulkopuolisille alueille. Statusarvokin on hyöty.

sotakirvesmies kirjoitti:

Nuorakeramiikan myötä Suomeen tuli ihan selkeästi uutta väestöä, esimerkiksi hautalöydöt paljastaa tämän. Osa uudesta väestöstä oli melkoisia jättiläisiä, osa miehistä jopa 195 cm pitkiä. Samoin kallot on hyvinkin erinäköisiä, eli ns. dolicocephalisia (lyhyt mitta ohimosta ohimoon ja pitkä mitta silmien välistä takaraivon uloimpaan kohtaan).

Aiempi väestö oli lyhyempää ja lyhyempi kalloista, europideja kumpainenkin poppoo toki.

Mielenkiintoinen kysymys kuuluukin, mitä kieltä nämä uudet saapujat puhuivat. Ainakin aiemmin on oletettu kielen olleet indo-eurooppalainen. Tietääkseni ainakin Aikiot on esittänyt että tähän aikaan Suomessa (koko maassa) puhuttiin saamea ja nuorakeeramiset olisi ollut indo-eurooppalaisia. Itämeren-suomea olisi sitten puhuttu tuolla jossain Latvian-Viron paikkeilla.

Mitenkä nämä indo-eurooppalaiset olisi päässeet Suomeen ? Ainoa reitti olisi käynyt Ahvenanmaan saariston kautta, siis olettaen että itämeren-suomalaiset viljeli maata jo Balttiassa.

Lue lisää

Toki se on mahdollista, mutta minkään tunnetun asian selittämiseksi ei tarvitse olettaa Suomen alueelle saapuneen juurikaan uutta väkeä nuorakeramiikan alussa.

Nuorakeramiikka ("vasarakirveskulttuuri") tuli Suomeen Baltiasta, jossa siihen on saattanut liittyä indoeurooppalainen kieli. Suomeen on voinut tulla vain lainasanoja tms..

Itämerensuomalaisten maanviljelyä Baltiassa ei tarvitse olettaa, sillä se on tiedossa arkeologista löydöistä: 4000 eKr.. Samoin Suomen alueen vanhimmat mv-merkit ovat nuorakeramiikkaa vanhempia. Nuorakeramiikkaan ei liity Suomessa varmoja todisteita maanviljelystä.

"Vasarakirves" oli kelvoton aseena, sillä se ei ollut käyttökelpoinen kivikirves lainkaan. Nuorakeraamikkojen työkirveet olivat toisenlaisia, kivikirveen tapaan vartettuja.

Vasarakirvestä ei voitu käyttää aseena, sillä varttamistavasta johtuen se saatoi katketa kesken tappelun, mikä olisi ollut ikävä yllätys asianomaiselle. Suomessa oli jo aiemmin 'pallonuijia' ym. lyönninkestäviä kiviaseita. Pallonuijaa käytettiin hylkeenpyynnissä jäällä.

Vasarakirveen varsi on voinut olla lyhyt, jolloin vihollinen tms. riitapukari on voinut ulottua kauempaa ihan tavallisella kepillä, ja piestä vasarakirveen heiluttajan suvereenisti 6:0.

Jos v.kirveen varsi oli pitkä, se oli painopisteensä takia epäkäytännöllinen: Lyönti muodostuu kaarevaksi ja vaikeasti kontrolloitavaksi. Ja taas tulee turpiin että soi.

Suomalaiset ristinmuotoiset kivinuijat olivat jo kauan ennen v.kirveitä epäkäytännöllisiä statusesineitä, joita vaihdettiin lahjoihin, jne., eli niillä oli näyttöarvo ilman käyttöarvoa.

lähteiden kaipaaja kirjoitti:

Olin siinä uskossa ettei Suomesta ole löytynyt luita Nuorakeraamisista haudoista yksittäistä Ahvenanmaalaista hautausta lukuunottamatta. Mainitsisitko ystävällisesti lähteitä?

Lue lisää

Matiskaisen tutkimuksia