1) Treffit sovittu fiksulta vaikuttavan tyypin kanssa, kundi ei saavu paikalle. Jälkikäteen hirveetä terroria kännyköitse, s-postitse ym. tyyliin "tiedän kuka olet ja missä asut..." Jeps, kiva juttu. Lopetti onneksi kuitenkin aika pian.
2) Fiksun tuntuinen tyyppi saapuu paikalle, mutta on täysin eri näköinen kuin antamassaan valokuvassa. Aivan kuin eri ihminen, kasvonpiirteetkin aivan erilaiset. En edes tunnistanut kundia, ennenkuin hän tuli esittelemään itsensä minulle. Häkellyin niin paljon siitä erinäköisyydestä, että menin ihan puihin. Oliko saamani valokuva tosiaan siitä kundista otettu??!! Tästä jutusta ei tullut mitään.
3) Jätkä saapui paikalle, mutta olikin aivan psykopaatin näköinen. Pelotti istua sen kahvikupillisen ajan vierekkäin. Se hypnoottinen katse oli ihan painajaista ja tyyppi pyrki koko ajan lähemmäs. Niin pian kuin kehtasin, häippäsin jollain hyvällä tekosyyllä ja toivoin etten ikinä enää näe kyseistä heppua.
4) Mukavan oloinen kaveri ja kuvan perusteella ihan kivan näköinenkin. Harrastukset olivat aika urheilullisia ja ruumiinrakenteeltaan urheilulliseksi hän itseään profiilissakin mainosti. Paikalle saapui hirveä kaappi!! Saamani kasvokuva oli ties milloin otettu - ehkä 30 kg takaperin - kun en häntäkään tunnistanut ensin, ja se urheilullisuus...hmm. Yhdyn tähän jokin aika sitten käytyyn keskusteluun; urheilullinen olikin läski. Voi ei! Miksi valehdellaan profiilissa ihan surutta, eivätkö nämä tyypit itse hahmota omaa kehoaan? Oli miten oli, niin nekin treffit jäivät niihin ainoisiin, kun juttukaan ei oikein luistanut pintapuolista pidemmälle.
5) Paikalle saapui heppu, joka oli ilmiselvä homo. (Huom! Minulla ei sinänsä ole mitään homoja vastaan, ystäväpiirissänikin on homoja.) Se homous oli aivan ilmiselvää ehkä kaikille muille paitsi herralle itselleen, ei ollut tainnut myöntää suuntautumistaan edes itselleen kun naisseuraa haki. Muuten ihan kiva kaveri, mutta minkäänlaista kipinää ei tietenkään välillemme syntynyt - varsinkaan kun heppu ei saanut silmiään irti eräästä toisesta miehestä, joka siellä kahvilassa oli ;) Että se siitä.
6) Kivan tuntuinen tyyppi, jonka tiesin ulkonäöltä jo sattumalta aiemmin. Ekoilla (ja ainoaksi jääneillä) treffeillä mies rupesi höpisemään meidän välisestä sielun kumppanuudesta ja siitä miten tämä juttu on tähtiin kirjoitettu! Siinä tuli horoskoopit kaikkia mahdollisia aspekteja ja nousevia merkkejä myöten tukemaan hänen vakaata uskoaan meihin ;) Ei silti ettenkö itsekin joskus horoskooppeja lue, mutta...hmmm..se oli hieman liikaa! Tämä heppu yritti myös koko ajan liian lähelle, pussailemaan, kyhnyttämään kylki kyljessä ja kädestä pitelemään. Ääääh. Ei tullut siitäkään mitään.
Tässä nämä treffit, joilla olen hyvin valikoidusti (hehheh!) netin kautta käynyt. Vieläköhän jaksais kokeilla..?
2) Fiksun tuntuinen tyyppi saapuu paikalle, mutta on täysin eri näköinen kuin antamassaan valokuvassa. Aivan kuin eri ihminen, kasvonpiirteetkin aivan erilaiset. En edes tunnistanut kundia, ennenkuin hän tuli esittelemään itsensä minulle. Häkellyin niin paljon siitä erinäköisyydestä, että menin ihan puihin. Oliko saamani valokuva tosiaan siitä kundista otettu??!! Tästä jutusta ei tullut mitään.
3) Jätkä saapui paikalle, mutta olikin aivan psykopaatin näköinen. Pelotti istua sen kahvikupillisen ajan vierekkäin. Se hypnoottinen katse oli ihan painajaista ja tyyppi pyrki koko ajan lähemmäs. Niin pian kuin kehtasin, häippäsin jollain hyvällä tekosyyllä ja toivoin etten ikinä enää näe kyseistä heppua.
4) Mukavan oloinen kaveri ja kuvan perusteella ihan kivan näköinenkin. Harrastukset olivat aika urheilullisia ja ruumiinrakenteeltaan urheilulliseksi hän itseään profiilissakin mainosti. Paikalle saapui hirveä kaappi!! Saamani kasvokuva oli ties milloin otettu - ehkä 30 kg takaperin - kun en häntäkään tunnistanut ensin, ja se urheilullisuus...hmm. Yhdyn tähän jokin aika sitten käytyyn keskusteluun; urheilullinen olikin läski. Voi ei! Miksi valehdellaan profiilissa ihan surutta, eivätkö nämä tyypit itse hahmota omaa kehoaan? Oli miten oli, niin nekin treffit jäivät niihin ainoisiin, kun juttukaan ei oikein luistanut pintapuolista pidemmälle.
5) Paikalle saapui heppu, joka oli ilmiselvä homo. (Huom! Minulla ei sinänsä ole mitään homoja vastaan, ystäväpiirissänikin on homoja.) Se homous oli aivan ilmiselvää ehkä kaikille muille paitsi herralle itselleen, ei ollut tainnut myöntää suuntautumistaan edes itselleen kun naisseuraa haki. Muuten ihan kiva kaveri, mutta minkäänlaista kipinää ei tietenkään välillemme syntynyt - varsinkaan kun heppu ei saanut silmiään irti eräästä toisesta miehestä, joka siellä kahvilassa oli ;) Että se siitä.
6) Kivan tuntuinen tyyppi, jonka tiesin ulkonäöltä jo sattumalta aiemmin. Ekoilla (ja ainoaksi jääneillä) treffeillä mies rupesi höpisemään meidän välisestä sielun kumppanuudesta ja siitä miten tämä juttu on tähtiin kirjoitettu! Siinä tuli horoskoopit kaikkia mahdollisia aspekteja ja nousevia merkkejä myöten tukemaan hänen vakaata uskoaan meihin ;) Ei silti ettenkö itsekin joskus horoskooppeja lue, mutta...hmmm..se oli hieman liikaa! Tämä heppu yritti myös koko ajan liian lähelle, pussailemaan, kyhnyttämään kylki kyljessä ja kädestä pitelemään. Ääääh. Ei tullut siitäkään mitään.
Tässä nämä treffit, joilla olen hyvin valikoidusti (hehheh!) netin kautta käynyt. Vieläköhän jaksais kokeilla..?
Vastaukset 43
Vanhimmat
100%
Nauroin vedet silmissä...toi meinaan ei ole paskaa. Mä olen kuvauksesta päätellen tavannut noista kaksi.....
joka tapaus oli liian naurettava ollakseen totta, haiskahti vähän "copy pastelta", varsinkin se homo jätkä...ei mitään järkeä
kyllä nämä olivat ihan elävästä elämästäni, eivätkä mitään copy pastea ;)
Jos luet jutun kunnolla, niin huomaat että vaikka kirjoitan aika huumorisävytteisesti, niin ihan oikeita ja aitoja - koomisia kylläkin vaan ei naurettavia - tilanteita nuo ovat olleet. Ehkä sinua hämää kirjoitustyylini?
Hieno juttu jos itselläsi on ollut parempi onni matkassa, sehän antaa toivoa tähänkin suuntaan :)
Ei hämää kirjoitus tyylisi.
Tapaukset ovat vain niin idioottimaisia ja hankala uskoa että kukaan olisi noin tyhmä mitä nuo kuvailemasi tapaukset antavat olettaa.
Jokatapauksessa en usko etkä voi minua vakuuttaa muulla kuin kuvamaterialla.
Kyllähän toi oli lähinnä koomista. :s
No toivottavasti tulee "parempia" vastaan jatkossa jos vielä lähet kokeilemaan. ;)
Kuulostaa ihan siltä että nelonen oli kehonrakentaja. Kehonrakennustakin on kahta sorttia, toiset rakentaa kehoaan lihaksilla ja toiset läskillä :) Totta kai fiksu mies valitsee läskivaihtoehdon koska se on nopeampaa ja helpompaa jos aikoo kehonrakentajaksi.
vedet silmistä!!! x) Tosin ikävää sinun kannaltasi, että olet moisia taunoja joutunut sietämään, huh huh... No, jospa se vielä siitä. Jos ei meinaa muuten kunnon treffiseuraa löytyä, niin etsi minut käsiisi :)
olet lähtenyt tapailemaan tuollaisia miehiä tuosta vaan. Itsekin olen tavannut muutaman ja nyt tapailen erästä ihan säännöllisesti. Mutta en ikinä menisi tapaamaan tyyppiä, josta en tietäisi etukäteen vähän edes enemmän. Valokuvia pitää nähdä, jutella vaikkapa mesen tai skypen kautta ja nähdä toinen webcamin kautta, jutella paljon, kirjoitella jne jonkin aikaa. Sitten vasta tavata. Silloin välttää tuollaiset.
Ja vielä... kylläpä sinä kerrot deiteistäsi mielipiteitä, mutta entäpä SINÄ ? Minkänäköinen sinä olet ja miten sinä käyttäydyt ?? Oletko täydellinen ?
Enhän toki ihan kylmiltäni ole noita miehiä lähtenyt treffailemaan, kerroinhan että valikoidusti...;) Oltiin kirjoiteltu sen verran enemmän, että homma vaikutti lupaavalta ja kuten todettu; kuviakin vaihdettiin, mutta kun...No luehan uudelleen tuo koko juttuni.
Ai että minkänäköinen ja -lainen itse olen? No, ainakin taatusti kuvani näköinen ja ilmoittamieni mittojen kokoinen :)
Tilitystä en harrasta varsinkaan uusille tuttavuuksille, jos ollenkaan. Koitan rupatella mukavia ja olla kiinnostunut sopivasti toisen ajatuksista ja tekemisistä, mutten pyri tunkemaan liian liki sen enempää fyysisesti kuin sanallisestikaan heti kättelyssä. Pilke silmässä ja sinänsä hyvillä mielin treffailen. Mitään uljasta prinssiä en odota löytäväni, vaan ihan sellaisen rehellisen kelpo kaverin, jonka kanssa on mukava olla. Ai että olenko täydellinen? No en taatusti :)
Jutustasi saa kyllä toisenlaisen kuvan...sanot ettet lähde kylmiltään tapaamaan. Riistiriitaista. Kirjoituksesi kertoo ihan muuta.
Olen samaa mieltä kuin aiempi kirjoittaja.
Jos hiukan muunsit ja liioittelit, minä olen saattanut olla numero 6. Jos on häpeällistä, että mies toisella tapaamisella tuntee naista kohtaan jotain ja kertoo sen, niin siitä vaan irvailemaan. Horoskoopeista en kyllä puhunut, mutta ymmärsin tehneeni virheen.
Jos olen numero 6, niin minäkin muistan sinun tilityksiäsi, joita jouduin kuuntelemaan. Pitäisikö keskustella myös niistä ja "fiksusta" miesmaustasi? Tai ehkä en ollut sinun numero 6, vaan meille on tapahtunut jotain samankaltaista eri treffikumppanien kanssa.
Fiksumpiakin naisia olen tavannut, mutta en "sitä oikeaa". Jos olen liian romanttinen mieheksi, niin hyväksyn sen itsessäni, enkä aio muuttua enää tunteetonta teeskenteleväksi, vaikka saisin välillä märästä tiskirätistä kasvoihin.
Mies 40
Ensin kannattaa selvittää ennen tota lässytystä että mahtaako vastapuolella kipinöidä vai haluaako neiti kadota mahdollisimman pian. Kenkää tulis multakin jos ensitreffeillä alkaa piteleen kädestä kiinni. Teinimeininkiä. Yäk
mikä tilanne on :)
http://www.youtube.com/watch?v=4nz6jccDGiQ
Et tainnut lukea ihan tarkkaan. Jos kyseessä on tarkoittamani tapaus, ennen tuota oli jo tavattu ravintolassa (aloittaja sanoi jo tunteneensa ulkonäöltä), tanssittu ja istuttu yhdessä baaritiskillä kauan ja juteltu pitkään vielä taksijonossakin. Silloin nainen tilitti mennyttä elämäänsä ja pettymyksiään miessuhteissa perusteellisemmin kuin olisin välittänyt kuulla. Pettynyt, mutta ei todellakaan kokematon nainen.
Yhteydenotto treffipalstalla tapahtui naisen viestillä minulle päin. Hän myös soitti minulle aiemmin taksijonossa antamaani numeroon, ja puhelimessa jutellessa oli niin kivaa että juttua riitti pari tuntia putkeen.
Kyseessä oli siis jo toinen tapaaminen, vaikkakin treffipalstan kautta ensimmäinen, ja paljon juttua oli ehditty vaihtaa. Nainen oli itse aktiivinen treffien aikaansaamisessa kanssani, puhelujen lisäksi tekstailtiin puolin ja toisin.
Siinä vaiheessa kun jutut tuntuvat sopivan hyvin yksiin molemmin puolin ei kai ole kummallista, jos tunteitakin herää? Siitä, ettei niitä herää toisella vaikka hän on ilmiselvästi muuten positiivinen, ei kai saa selvää muuten kuin kysymällä, onko toisella vastaavia tunteita kuin itsellä, vai kuinka? Vai eikö mies saisi ilmaista itseään muuten kuin kysymällä suoraan, mennäänkö panemaan?
En oikein usko, että minä olin se teinimäisemmin käyttäytyvä. Jos olin, niin mieluummin sitä kuin huomiota keräävä ihmissuhdepeluri.
Mies 40
kuin kysyä pillua tai alkaa kyhnäämään. Voi kysyy ihan suoraan suomeksi että miten on, nappaako vai ei Ei voi olla noin vaikeeta
Turha huudella, kun et tiedä koko tarinaa. Jos kaksi henkilöä on tavannut ravintolassa, ja sen jälkeen toinen ensin ottaa yhteyttä treffipalstan kautta, sitten soittaa pitkän puhelun, sitten tekstailee ja sopii treffit, jonne tulee paidan napit auki, niin toisen (siis miehen) pitäisi tajuta, että tuota aktiivisempaa osapuolta (siis naista) ei kiinnostanut?
Jos ei kiinnostanut vaikka oli jo tavannut miehen, niin miksi laittoi viestin, kun tunnisti miehen profiilista? Miksi sen jälkeen soitti miehelle ja puhui pari tuntia putkeen? Miksi lähetti tekstareita ja sopi treffit? Miksi tuli treffeille? Jos hän tajusi vasta treffeillä ettei nappaa, mistä miehen se olisi pitänyt tajuta, kun siihen asti nainen oli lähettänyt positiivisia signaaleja?
Ehkä en halunnut uskoa häntä peluriksi, vaikka hänelle oli tapahtunut paljon kaikenlaista. Tyhmä minä, mutta tuo ei todellakaan ollut kokematon naisraukka. Entisistä miehistä tuli todella rankkaa analyysia, eikä todellakaan ollut sitä tyyppiä, joka järkyttyy kädestä kiinni pitämisestä. Ehkä se oli pikemminkin liiallista pehmoilua.
Mies 40
mies 40 et ole tarkoittamani mies, helpottiko? Kurjaa että sinulla on ollut huono kokemus, mutta minun kanssani se ei ollut :)
Hyvä ettet ollut sinä :)
Mies 40
Ehkä hieman miettimistä ennen kuin tapaat tyyppejä..
Koskaan ei profiili täysin vastaa todellisuutta,se on selvä.
"Fiksun tuntuinen tyyppi"
Ilmeisesti sinulla ei tuo tunnneäly oikein pelaa..
Tyypillistä juuri tuo. On nähty. Hehheh. Voi voi .. elämä on.
Mutta minä tapasin miehen, joka näytti juuri siltä kuin valokuvassaan. Tunnistin jo kaukaa!!
Kai jokainen tuntee kun se oikea on läsnä.
Odota juuri sitä tunnetta, kiirettä Sinulla ei ole.
Jonkun tietyn tyyppiset miehet ovat vallanneet palstat. Tutustuin nettitreffien kautta muutamaan ja eipä juuri naurattunut minun "sato".
Itse olen se, joksi itseni ilmaisin profiilissani. En kaunistellut tai oleellisia kertomatta jättänyt.
Mitä sain, jopa pitkänkin ja huolellisen ennakkoon tutustumisen jälkeen treffiseurakseni.
* Mielenterveys eläkelläisen, bipolaari, joka sutjakkaasti valehteli arkensa, kunnes paljastui.
Äärettömän älykäs tyyppi!
* Ukkomiehen, jolla sormus oli heitetty aikaa päivää sitten pois, oli tarvittaessa kaapinpäällä, sopivasti. Etsi lämpöä, syliä, kun oma suhde oli auttamattomasti ohi, ero sen sijaan ei. Oikea tuuliviiri!
* Muuten vain elämässään eksyksissä olevan, perfektionistin.
* Seksihurjastelijan, joka oli olevinaan vapaa, eronnut, mutta kas kummaa, asui naisen luona.
On kuitenkin oma osoite, talo jota remppasi.
Mihin tämä maailma on mennyt, on pakko kysyä?
Älkää helkkarissa lähtekö tapaamaan ketään ihan heiveröisin perustein. Täällä netissä pyörii jos jonkinlaista yrittäjää. Mutta miksi kiirehtiä liikaa tapaamisten suhteen. Ja jos edes hivenen ihmistuntemusta niin huomaa melko nopeasti onko toisesta mahdolliseksi treffikaveriksi. Ihmettelen todella naisia, jotka syöksyvät treffeistä treffeihin ja sitten valittavat minkälaisia deittejä täältä löytyy.
Ja vielä; usein sellainen joka hirveesti valittaa toisist, esim deiteistään - usein sellainen ihminen ei huomaa omia vikojaan ja outoja taipumuksiaan. Näkee niitä vain toisessa. Menkää myös itseenne hyvät ihmiset ja tutustukaa etukäteen, esim juuri meilitse, puhelimitse tai vaikkapa mesen kautta jonkin aikaa, kuten joku jo ehdottikin aiemmin.
Maalaisjärkeä deittailuunkin !!!
Aika hauskoja :D
Sitten siitä puuttuu vielä juuri se ihmistyyppi, joka tunkeutuu lähelle, pussaan ja halaamaan. Kuvittelee, että heti mennään vessaan naimaan. Sellainenkin meinaan tullut vastaan. Oltiin pitkään kirjoiteltu ja juteltu kun mies ehdotti tapaamista. Luulin sen olevan normaalia kahvittelua ja live juttelua mutta ei, piti miehen kyhnyttää vieressä ja yritti kuiskia korvaan muka kiihottavia lauseita jotka tosiasiassa saivat kahvit väärään kurkkuun. Pari kertaa siirryinkin kauemmaksi istumaan ja kolmannella kerralla sanoin, että nyt saa riittää. Etsin oikeaa suhdetta (painotin sanaa oikea) enkä mitään seksiseikkailuja sun (sen miehen) villeistä päiväunista.
Kyllähän seksi kuuluu parisuhteeseen, mutta kai sitä nyt treffeillä voi tutustua ja hengittää vapaasti. Jos meille muodostuisi parisuhde niin eiköhän me ihan kylliksi ehditä seksiä harrastamaan. Minä kun valikoin miehet enemmänkin luonteen ja yleiskuvan perusteella. Toki se seksi on tärkeää mutten halua olla mikään panopuu mitä 24/7 pannaan.
Anteeksi kun avauduin hieman nyt. No mutta tämä nettideittailun sato oli hauskaa luettavaa ja hyvä lukea sellaistenkin jotka kuulostavat vastaavilta.
Itse myönnettävä että hiukan pituudessa ja painossa olen muutamalla numerolla mennyt ohi suun mutta eivät miehet sitä todellisuudessa huomaisi että painatko 40 vai 50 kiloa.
Minä olen kyllä tavannut melkoisen kunnollisia miehiä, n 10 kpl tänä keväänä. Mutta eipä ole silti sitä oikeaa löytynyt. Ei sitä välttämättä toiseen rakastu, vaikka tämä olisi kuinka kunnollinen, hyvännäköinen ja varakas. Ihmettelen vain näitä valehtelu- ja huijaripuheita vai onko minulle sitten vaan ollut hyvä tsäkä, kun on niin hyviä miehiä sattunut eteen. Siis hyviä niin, että joku nainen saisi heistä tosi hyvät kumppanit. Ei vain ole synkannut.
olen ihmetellyt kuinka osa naisista onnistuu keräämäään ympärilleen tällaisia tapauksia! Oma epäilykseni on, että se liittyy naisten asettamiin kriteereihin nettideittinsä suhteen. Ulkoisia seikkoja voi netissä helposti valehdella, mutta jos nainen hakee esimerkiksi älykästä kommunikaatioon kykenevää miestä, niin sellaista ei kykene helpolla sähköpostissa valehtelemaan.
Meilistä puuttuu kaikki eleet sun muut. Yhtä meiliä voi kirjottaa vaikka tunnin toisen tietämättä, tai jopa kirjoituttaa sen jollain muulla. Kolmiulotteinen kohtaaminen on sitten aina se real thing.
Minäkin olen törmännyt moiseen tyyppiin, vaikutti fiksulle miehelle meileissä ja puhelimessa. Mutta tavatessa oli jotain ihan muuta....
minulla on vain ollut valtavan hyvä tuuri, koska olen saanut kaikista tapaamistani naisista oikean kuvan jo ennen tapaamista. Samaten kaikki tapaamani naiset ovat sanoneet minusta samaa. Jos korvien välissä on jotain muuta kuin sahanpurua ja on tottunut lukemaan ja ilmaisemaan itseään kirjallisesti, niin kyllä sitä tunnistaa vasta kappaleensa aika helposti. On tietenkin asia erikseen, jos henkilö asettaa "eleet sun muut" tärkeysjärjestyksessä kovin korkealle. Silloin ne tekijät millä näitä pervoja ja omituisuuksia voi helposti karsia ennen tapaamista kärsivät väistämättä inflaation...
1) Ihan nätti tyttö, tosin melko yksinkertainen. Meinasi ajaa ylitseni ensitreffeillä. Ei hirveästi yhteisiä asioita, asui vielä kimppakämpässä. Tapailtiin useamman kerran, mutta en jaksanut panostaa kun ex-avokki ei ollut vielä edes kerännyt kamojaan kämpästi ja joku toinen sen kai sitten vei. Toisaalta harmitti, toisaalta ei.
2) Yh, kasvoiltaan kaunis mutta ikävä kyllä aika pahasti levinnyt takapuolen alueelta (tämä ei tietenkään kuvasta selvinnyt, muuten olisi jäänyt väliin). Ei iskenyt kummallakaan.
3) Opettaja. Fiksuin kaikist tapaamistani naisista, ihan ok mutta ei vain iskenyt minuun. Peruin toiset treffit ja vetosin siihen kun löysin lyhytaikaisen heilan baarista.
4) Työtön skitso. Kaikin puolin omituinen tapaus. Sääliksi kävi, ei mitään mahdollisuuksia, kaikenlaisia ongelmia. Kuva antoi ihan väärän vaikutelman, tarkempi kuva enkä olisi ikinä lähtenyt treffeille.
5) Nätti pankkivirkailija. Ei aiheuttanut minkäänlaisia väristyksiä, vaikka tiesin että tällaiseen naiseen minun pitäisi ihastua. Teki tyylipuhtaat oharit toisilla treffeillä eli olikin täysi idiootti.
6) Nätti opettaja. Tältä opelta minä sain pakit.
7) Lastentarhanopettaja. Ihan ok mutta ei vain napannut. Tavattiin pari kertaa, sitten annoin pakit. Olisi pitänyt uskoa kuvaa.
Mä en edes lähtis tapaamaan työtöntä. Ammatista muuten viis, kunhan käy töissä. Tuolla on noita eläkeläisiä hirveä määrä, joilla kuitenkin lukee profiilissaan kokopvätyö.
Toisekseen en myöskään lähde tapaamaan ketään jonka kuva ei miellytä, perseen koosta viis. Mutta makunsa kullakin
Jotenkin alkanut tympiä nämä ihmiset jotka jaksavat jaktkuvasti analysoida kaikenmaailman
deittijuttuja ja kirjoitella oikein numeroiduin kohdin "faktoja ja tosiasioita" mielensä sopukoista.
Mitäs jos kirjoittaisitte niitä päiväkirjaasi?
Tollanen jatkuva analysointi ja etenkin tiettyjen
tyyppien tekemät "gallupit" alkavat v*tuttaa pikku hiljaa.
on kiva lukea muiden kokemuksia deittimaailmasta. On ihan terveellistä huomata, ettei ole ainoa joka saa osakseen näitä ihmeellisiä ja koomisia kokemuksia, vaikka kuinka yrittää valkata fiksuimmat ja järkevimmältä tuntuvat sieltä kaikkien keskeltä. Eihän näitä tarvitse lukea, jos itseä ei kiinnosta, mutta anna meidän muiden vertailla kokemuksia.
Sitäpaitsi ap. -Typykkä vaikuttaa kaikin puolin hauskalta ja huumorintajuiselta tyypiltä, ei miltään prinsessalta. Ei hänestä saa sellaista kuvaa että olisi jotenkin ylironkeli tms. että siksi ei olisi kelvannut.
kivahan noita on lukea, saa vähän näkökulmaa tähän nettideitti maailmaan.
Ikävää että jengillä on pettymyksiä ja tapaamisissa on paljastunut eri ihminen kuin on odotettu. Täytyy ymmärtää, että ihmiset markkinoivat täällä itseään ja esittävät itsensä mahdollisimman positiivisessa valossa.
Mun mielestä ne ovat omia töppöjä, kun deittikaveri onkin erilainen kuin odotettu. Monesti ei malteta miettiä mitä se toinen itseasiassa sanoo, vaan eletään yltiöoptimismissa ja toivotaan parasta.
Kannattaa keskittyä löytämään ihmisestä ne oikeat piirteet ja miettimään mitkä ovat varoittavia kelloja. Muutaman katastrofisen harjoitteludeitin kautta olen oppinut lukemaan rivien välistä todellisen minän.
Olet aivan oikeassa. Varmasti pitää paikkansa tuo, että moni deittiinsä pettynyt on maalaillut haavekuvia ja todellakin ei ole "oikeasti" nähnyt, huomannut, miettinyt eikä välttämättä edes halunnut
nähdä minkälainen toinen oikeasti on. Kiire on treffeihin päästä ja sen oikean löytää. Mutta ei onni aina etsimällä tule. Sattumaa ja hyvää tuuria tämä nettihaku on. Täällä on suuri tarjonta ja uskoisin että moni netistä seuraa hakeva on tavallaan melko epätoivoinen etsijä.
Sanoisin, että kannattaisi elää ja tutustua itseensä. Kyllä jokaiselle jossain on se oikea. Onko nettimaailma sitten oikea paikka seuran hakuun, vaikea sano. Ei tämä kaikille ehkä sovi tämä menetelmä. Luonnollisemmin kumppanin haku toimii live-elämässä.
Itsekin olen käynyt nettikavereiden kanssa deiteillä. Olen tavannut vain 4 miestä ja kaikki olivat ihan ok. Kaksi todella napakymppejä, joista toisen kanssa olin lyhyessä suhteessa, olemme olleet senkin jälkeen yhteyksissä, välimatkaa vain liikaa. Toista tapailen yhä ja tästä taitaakin tulla jotakin. Jo lähes vuosi tapailua takana.
Jokaisen tapaamani miehen kanssa kirjoittelimme, soittelimme ja sain heistä juuri oikean kuvan. Jokainen lisäksi oli livenä paremman näköinen kuin kuvassa ja jokainen oli juuri sellainen, minkälaiseksi olin heidät ajatellutkin.
Hauska viestiketju, johon pakko lisätä...
Netissä ei kannata yhtään mitään ottaa liian vakavasti. Vaikka toisaalta ihmiseen voi tutustua kirjoittamalla syvällisemmin kuin livenä voi yhtä lailla mennä pahasti harhaan. Jos sen oikean ihmisen tapaaminen live-elämässä on onnen kauppaa miksei se olisi sitä myös netissä?
Mutta sitä satoa:
1) Menin tapaamaan hulvatonta hippiä. Tapasin asiallisen, fiksun ja huumorintajuisen insinöörimiehen. Ei kemioita mutta vietimme kolme päivää patikoiden yhdessä ja meistä tuli hyvät ystävät, juttelemme edelleen lähes päivittäin mesessä:)
2) Menin tapaamaan "mörköä" eli itse itseään metsänpeikoksi kuvailemaa miestä. Tapasin sairaan komean ja raamikkaan mieheen. Ei kemioita mutta kivaa oli ja soitellaan edelleen silloin tällöin.
3) Menin tapaamaan miestä, jolla samanlainen itseironinen huumorintaju kuin itsellänikin. Noin tunnissa tajusin että mies olikin tosissaan kaikissa sanomisissaan! *reps (lue=äärettömän itserakas)
4) Menin tapaamaan miestä jonka kanssa koin todellista sielunkumppanuutta myös livenä. Kunnes parin kuukauden seurustelun jälkeen oli pakko myöntää että mies ei ollut päässyt yli exästään. Olemme edelleen hyviä kavereita ja tämä mies on minulla välillä lapsenvahtina;))
Johtopäätös: sitä suurta ihmettä odotellessa voi surffailla livenä tai netissä ja tutustua mukaviin ihmisiin, eikä sitä kannata ottaa niin hirveän vakavasti:)))
vastapuolen edelliset treffit ovat olleet. Jos viisi edellistä ovat ollet paskatyyppejä, todennäköisesti kuudeskin on.
Jos edelliset treffit ovat olleet ihan ok, mutta ei kuitenkaan synkannut, saattaa tällä kerralla vaikka onnistaa.
Psykopaatit ovat siis lipeviä, manipuloivia ja sulavakäytöksisiä, yleensä jollain tavalla hyvän näköisiä eli siis 6) olisi noista korkeintaan voinut olla psykopaatti, ei 4).
Käytä psykologian termejä oikein!
, kun juttukaan ei oikein luistanut pintapuolista pidemmälle.
-Mun mielestä ekalla sokkotreffillä vaan tsekataan millanen toinen on noin ulkoisesti, tarkempi tutustuminen aloitetaan sit 2. treffeillä jos sellaset tulee.
Se homous oli aivan ilmiselvää ehkä kaikille muille paitsi herralle itselleen, ei ollut tainnut myöntää suuntautumistaan edes itselleen kun naisseuraa haki.
-Jossei kaveri itsekään tiedä olevansa homo, niin onkohan tollanen sit homo lainkaan. Varsinainen kaksoispetos.
kiva lukea noita kokemuksia. Veikkaan että se tyyppi, joka näytti ja vaikutti homolta, oli vähän kuin itse olin vielä alle kolmekymppisenä. Olin jopa naimisissa naisen kanssa, mutta kolmenkympin jälkeen aloin vasta tunnustamaan itsellenikin, että homo mikä homo. Nyt elän suhteessa miehen kanssa ja tämä on se mun juttuni. Kyllä uskon ap. kirjoittajaa, että noin on voinut käydäkin. Kuvasta ei välttämättä homoutta huomaa, vaan eleistä sitten livenä. Kai?
oiskohan sama nettituttavuus ollut taallakin? myos homo ihan selvasti, en tieda mita netista haki. ymmartaakseni kulissivaimoa ja lapsia. halusi vieda dtm:n jatkoille :D . toivottavasti kukaan ei ottanut tosissaan..