Olen 24 vee nainen, ja ihastunut pian 40 mieheen. Hänkin on ihastunut minuun, ja olemme tapailleet, viestitelleet yms.
Millaisia ongelmia ikäero voi aiheuttaa? Vai onko niitä edes? (muutakuin muiden mielestä...?)
Miehellä on lapsia, mutta minullakin on, joten emme ole ihan eri planeetoilta revittyjä, kumpikin tietää mitä on arki, itse olen joutunut aikuistumaan jo 16-vuotiaana kun tulin raskaaksi. Eli mikään teinibilehile en ole...
Kokemuksia?
Millaisia ongelmia ikäero voi aiheuttaa? Vai onko niitä edes? (muutakuin muiden mielestä...?)
Miehellä on lapsia, mutta minullakin on, joten emme ole ihan eri planeetoilta revittyjä, kumpikin tietää mitä on arki, itse olen joutunut aikuistumaan jo 16-vuotiaana kun tulin raskaaksi. Eli mikään teinibilehile en ole...
Kokemuksia?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eh, tärkein kysymys on, että miltä SINUSTA tuntuu nyt, oletko mielestäsi tekemässä hyvää ratkaisua? Mielestäni tuossa ei ole mitään ongelmaa, senkun annat palaa. Se ei pelaa, joka pelkää. Notta.
kanssaan jonkun aikaa, niin sinun ei enää tarvitse kysellä muilta. Ikävä lapsille, kuitenkin.
Tuota lapsi-juttua en nyt oikein käsitä... Eli miksi ikäeromme olisi heille ikävä asia?
varsinaisesti, vaan tää on enemmän tyyppikysymys. Mies voi olla 4kymppisenä vielä hyvinkin nuorekas, mutta kylmä biologinen totuus on ettei sitten enää 10-15 vuoden kuluttua - alkaa se ukkoontuminen jossain vaiheessa kumminkin. Ja riippuu tietysti susta itsestäsikin, jos olet vaikka ollut rouvatyyppiä jo nuoresta iästäs huolimatta.
Enemmän mä ajattelisin noita elämäntyylien yhteensopimista ja yhteisiä asioita sekä kiinnostuksen kohteita. Eihän ne suhteen alussa niin vaikuta, kun ollaan enemmän kahdestaan, mutta kyllä ne sitten myöhemmin rupee haittaan, jos ei kumpikaan tunne mitään yhteistä toisen kaveripiiriin, mielipiteisiin, asenteisiin...jne.
Mulla on itselläni ollut nuorena parikymppisenä 7 vuotta vanhempi mies, joka oli liian setä mulle pitkässä juoksussa. Ei löytynyt oikein yhteistä eikä sitä intohimoakaan, kun mies oli liian isällinen. Turvallinen toki oli ja sitä kai hänestä alun perin hainkin, mutta suhde kaatui näihin ja vaihdoin itseäni pari vuotta nuorempaan.
Lapseni isä on 45 ja hänen nykyinen kumppaninsa on 27. Hyvin näyttää heiilä kemiat sopivan yhteen. Minäkin olin lasteni isää vajaa 10 vuotta nuorempi. Hmm...
Ikääntymisen tai muun seikan mahdollisesti tulevaisuudessa tuopmia haasteita on turha jäädä murehtimaan tässä vaiheessa. Ongelmia voi tulla missä suhteessa tahansa. Ja juuri tuo voi olla sinulle se oikea.
Minun mielestäni on ihan fiksua arvioida etukäteen suhteen mahdollisia kompastuskiviä, kun kuvioissa on lapsiakin. Silloin on ehkä tavallistakin tarkemmin syytä harkita, kenen kanssa suhteeseen ryhtyy.
Miten vanhoja miehen lapset ovat? Ovatko he kovin lähellä sinun ikääsi (lähemmäs parikymppisiä)?
Onhan varmaan tapauksia, joissa tuo toimii ihan hyvin, mutta itse kyllä pysähtyisin miettimään, jos mies ihastuu lastensa ikäluokkaa edustavaan naiseen... (Esim. oma isäni on minua tasan 20 vuotta vanhempi...)
No onneksi sitä ongelmaa ei ole, että miehellä olisi lähestulkoon minun ikäisiäni lapsia... =)
Lapset ovat alle 10-vuotiaita, ja oma lapseni on vanhempi kuin miehen nuorin tytär.
Tuo voi jopa toimiakin, kun monesti miehen henkinen kehitys on pysähtynyt jonnekin 16-29välille, joten mitään varsinaista eroa teillä ei ole.
Ja jos sinä olet sopivan bimbo, niin henkisen iän ero ei kasva liian suureksi, ainakaan reiluun viiteentoista vuoteen.
Fysiikastaan pystyy pitämään huolta, eikä neljäkymppinen ole siinä mielessä vielä edes vanha, jos on tehnyt muutakin kuin aukonut kapakan ja viinakaupan ovea.
pakko vastata kun itsellä vähän samanlainen tilanne. =) Paitsi meillä kummallakaan ei ole lapsia. Itse olen 26-vuotias ja mieheni on vähän yli 40v. Yhdessä ollaan oltu n. neljä vuotta ja hyvin ollaan elämässä pärjätty. Tietenkin toisen vanheneminen mietityttää mutta enpä ole asian antanut vaikuttaa ja elänyt tätä päivää. Suhde voi kaatua niin moniin muihinkin ongelmiin kuin ikäeroon. Jos toisen kanssa on hyvä olla niin miksi ei voisi olla yhdessä...
Toimii varmaankin tällä hetkellä, mutta ongelmia voi tulla myöhemmin. Kun mies eläkkeellä, niin sinulla työuraa vielä jäljellä tuollainen 16 vuotta. Itseäni ainakin vaivaisi.
itse olen 21v ja mies täyttää elokuussa 35v.kummallakaan ei kyllä lapsia.. mitään ongelmia ei ole ollut!omat biologiset vanhempani tykkäävät hänestä ja jopa sijaisvanhempani, jotka ovat vanhanaikaisia ja uskovaisia.
ke käytiin ulkona, mukana oli sekä minun että hänen kavereita ja kaikilla oli hauskaa.seuraavana päivänä miesystäväni vei minut hänen kotiseudulleen tutustumaan. ollaan muutenki tehty kaikkea yhdessä. yhteenmuutosta ollaan puhuttu ja molemmat sitä mieltä että tästä saattaa tulla jotain.en ole ikinä ollut näin onnellinen!!
nuori olen mutta en todellakaan hemmoteltu ja joutunut itsenäistymään varhain. olin 7v kun jouduin huolehtimaan vuoden ikäisestä veljestäni koko "vapaa-aikani" (eli kaikki muu aika paitsi koulussa), äiti ei siihen kyennyt.siinä sivussa sain isäpuolelta turpaan.sitten lastenkotiin,huost.otto, koulukiusaaminen, syömishäiriö ja itsemurha ajatukset ja viiltely jo 12-vuotiaana.en voisi edes kuvitella oman ikäistä miestä itselleni. kannattaa katsoa mitä tapahtuu!minä en ole ikinä ollut näin onnellinen:)"pitkiäkin" (3v ja toinen 15kk)suhteita takana, mutta tämä paras ja paranee vain, puoli vuotta vasta oltu mutta vakavin näistä ja jo paljon läheisempi kuin mitä aiemmat oli ikinä.alkaa tuntua että elämässä on jotain hyvää minullekin:)
Olen itse 41 ja mieheni 39, oltu yhessä yli 10 vuotta. Nyt mies on rakastunut 17-vuotiaaseen tyttöön -mitä pitäis ajatella?? Mies ei tietääkseni ole ennen paljo kuleskellu muissa naisissa. Hirvittää jotenkin. Ahistaa tietenkin ylipäänsä se että sillä on toinen mutta että vielä 17-vuotias?????