4v sitten tiesin naivani alkoholistin. selvänä ihana mies, joka hyväksyi lapset. oksennuksen siivoamista, turhaa odottelua, pyhien pilalle menoa,pettäminen(kuulemma ei vars seksiä).. silti. juominen harventunut mutta kaksi kertaa käynyt päälle ja poliisit käyneet, toisella kertaa lapset paikalla. kuitenkin miehen mielestä ainut todellinen paha on minun pettäminen vuosi sitten, ehkä kostona kokemastani.paljon katunut ja anteeksi pyydellyt. nyt elämä ahdistavaa, syynäyksen, haukkumisen ja omistushalun alla elämistä. lapset haluaa jatkaa näin. itse syön ahdistuslääkkeitä. voiko näin jatkaa, jos ainut paha miehen mielestä olen minä?
voiko tästä jatkaa?
mahdotonta?
91268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kysymys, kenen elämää sinä elät nyt? Niin juuri, niitten muitten, lasten ja miehen.
Kannattaisiko nyt alkaa jo omaa elämää?
Sinun ei ole pakko olla muiden mieliksi, koska kärsit tilanteesta. Ota ohjakset omiin käsiisi nyt heti ja mieti millaista elämää haluat.
Sitten toimit, no vaikeaa se on, muttta ei mahdotonta. Saat juuri sellaisen tilan kun tarvitset ja voit hyvin. Lapset huomaavat sen kyllä aikanaan.
Miehesi tekee omat ratkaisunsa sinun ratkaisujen varjolla. Nyt annat hänen alistaa sinut, kärsit vain ja syöt ahdistuslääkkeitä. Hänen kuuluisi kärsiä omiasta teoistaan ei sinun.
Älä alistu enää. Lopeta muiden valta sinuun ja tee omat päätöksesi. Lähde jos on pakko, jää, jos voit, mutta älä anna enää kenenkään viedä elämääsi hukkaan.. Onnea ja voimia..
niinpä. lasten etua ajattelen, varsinkin kun toinen on vammainen. pelkään vaan että kohta olen osastolla ellen lähde. tiedän että pärjään. tämänkin talon laminaatit, paneelit ja laatoitukset sekä tapetit tehneenä.. miestä en tartte miesten hommiin vaan tasaveroiseksi kumppaniksi. nyt olen maata. tuloni ovat paremmat ja mies ei osaa mitään mitä minä en. parempi kai ykisn kuin ikeen alla...
Joo, tuohan se onkin hyvä neuvo. Viis perheestä, tärkeintä olet SINÄ. Käyhän se niinkin, mutta vaatii mielestäni lisäohjeita. Eiköhän se kuitenkin ole joko tai-tilanne. Joko ajattelee vain itseään tai sitten itseään ja perhettään. Jos alkaa tekemään jotain noitten välimuotoa, tilanne kotona vain pahenee. Riitelyongelmat yleensä parisuhteissa johtuvat minun tämänhetkisen mielipiteeni mukaan lähinnä siitä, että nainen ei kunnioita miestään vaan salaa halveksuu tätä. Enempi keskittyminen omaan itseen todennäköisesti vain lisää tätä halveksuntaa miestä kohtaan, oli se perusteltua tai ei, mutta ei saa ymmärtämään tätä paremmin. Silloin se oikea ratkaisu todellakin on erota, ei jäädä. Jos päättää jäädä, ongelmia pitää yrittää tosissaan korjata eikä padota lisää katkeruutta sisäänsä jo valmiiksi tulehtuneessa tilanteessa. Näin itse uskon, mutta helpomminhan se on aina sanottu kuin tehty. Itsekään en ole onnistunut nousemaan riitelyn yläpuolelle omassa suhteessa.
Täytyypä ihmetellä että mikä sinut sai menemään naimisiin tollaisen miehen kanssa? Onko tuossa järkeä pilata oma ja lasten elämä hyysäämällä jotaki juoppoa, kun maailma on ukkoja pullollaan :) Ymmärtäsin paremmin jos ukko olis alkanu juomaan avioliiton aikana, mutta kun tietää ottavansa juopon niin ei voi kun ihmetellä että miksi. Vai oletko näitä ns. "hoivatyyppejä" jotka luulevat parantavansa koko maailman miehet?
todella aina haluan uskoa ihmisestä parasta. sitä haluaa nähdä toisen vain sellaisena kuin on selvänä, eli kiltti, ahkera, ystävällinen, huomioi lapsia.. kyllä, olen lapsestra asti tottunut hoivaamaan. oma isä oli alkoholisti. muutamat kerrat vko loppuna siellä ollessa peittelin lattialle tai raahasin sänkyyn, 15v täytin puolesta veroilmoituksen kun oli ryyppy päällä jne..
Kaytoksellasi sina haluat varmistaa etta lapsesi tulevat tekemaan aivan samaa. Hakevat siis alkoholisoituneet puolisot, sina opetat heidat ajattelemaan etta "puoliso on niin hyva silloin kun ei hakkaa"
Eiko tuossa ajattelutyylissa ole liian paljon kieroutuneisuutta?
kun "lätäkkö on lattialla".
Saa uskoa hyvää mutta pitää olla realista eikä ruusunpunaisilla laseilla varustettu idealisti.
Jollet vielä ole huomannut niin pane nyt päähäsi, että jatkamalla tätä liittoa saatat tuhota lasten mahdollisuutta elää onnellista elämää.
Hälyttävää on että menit naimisiin vaikka tiesit miehen olevan alkoholisti.
Missä järki?
En vielä ole kuullut että hoivaaminen olisi pelastanut juoppoa, jollei hän itse oivalla olevansa viinan vanki ja halua siitä eroon.
Olet jo lapsesta hoivannut ja nyt jatkat samaa epäterveellistä rataa.
Hoivaamalla vain mahdollistat juomisen. Etkö tiedä sitä?
Avioliitossa tulisi vallata tasvertaisuus eikä toimia niin että toinen saa olla vastuuntunnoton lapsi ja toinen hoivaava aikuinen.
Annat aivan väärän mallin lapsillesi, ja kierre vain tulee jatkumaan.
Mieti sitä.
Toivottavasti ymmärrät riskit, jos jatkat liitossa.
Ja vielä väkivaltaa mukana huh... sanon minä.
Herää ihmeessä ja tee jotain. Vastuu on sinulla ei kenelläkään toisella. Mies kantaa vastuuta lähinnä juomisestaan ja on "aina välillä" ihan ok ja ihanasti selvin päin.
Se ei kuule riitä!!!
Olisiko mies valmis menemään hoitoon? Hoidon onnistumisprosentti on valitettavan pieni mutta onnistumista on.
Äidin miesystäävä oli JUOPPO rekkakuski ja säälittävä tapaus; väkivaltainen ja kaksnaamainen MULKKU!!! Inhosin sitä aina, oli se sitten kännissä tai selvinpäin. Hakkasi myös mun mutsia silloin tällöin.
Nyt olen itse aikuinen, naimisissa ja meillä on kaksi ihanaa lasta. Mieheni juo paineen alla ja tämä ahdistaa mua! Suurimmaksi osaksi siksi, että lapsuusajan muistot ja kokemukset nostavat päätään. En halua, että miehestäni tulee samanlainen säälittävä paska kuin äitini miesystävästä.
Katkaise sukupolvien kierre ja hankkiusu eroon miehestä! Muistot juoposta ja sen teoista jäävät kummasti kummittelemaan takaraivoon...
Mies kuulostaa vaaralliselta, mustasukkaiselta ja parantumattomalta. Alkoholismista voi toipua vain jo itse haluaa. Hän ei selvästi halua eikä näe itsessään mitään vikaa. Sinä et ole tehnyt mitään väärää! Ansaitset paljon parempaa. Alkoholisteille tyypillistä on juuri ajatus: "Juon kohta olet niin ankara minua kohtaan" ym. Selittelevät omia tekoja muiden tekojen seurauksina tai syyttävät omaa lapsuuttaan. Kaiken kaikkiaan, et voi olla onnellinen miehen kanssa!