Tämä liittyy läheisesti alempana aloittamaani "huippuvehkeet" ketjuun mutta kun uusia otsikoita tulee niin laitoin tämänkin sitten omanansa.
Eli kyse on asenteesta. Miksi hitossa nykykuntoilijat haluavat "kuntoilla" mahdollisimman helpolla ja kevyesti ja mieluiten ilman hikoilua?
Ei kuntoa kohoteta kevyesti rullaavalla alle 5kg painavalla hiilikuituihmeellä eikä startrektyyppisillä makeen näköisillä urheiluasusteilla ja tähtiporeita sisältävillä energiajuomilla...kunnon kohotus vaatii edelleenkin perinteistä FYYSISTÄ RASITUSTA!
Ugh! Olen puhunut...nyt menen nukkumaan...
Eli kyse on asenteesta. Miksi hitossa nykykuntoilijat haluavat "kuntoilla" mahdollisimman helpolla ja kevyesti ja mieluiten ilman hikoilua?
Ei kuntoa kohoteta kevyesti rullaavalla alle 5kg painavalla hiilikuituihmeellä eikä startrektyyppisillä makeen näköisillä urheiluasusteilla ja tähtiporeita sisältävillä energiajuomilla...kunnon kohotus vaatii edelleenkin perinteistä FYYSISTÄ RASITUSTA!
Ugh! Olen puhunut...nyt menen nukkumaan...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Empä ole kuullut moista väitettä ennen. Kuntoilu hyvillä ja laadukkailla kuntolaitteilla on turvallista ja mielekästä. Juttusi pohjalta kaikkien tulisi tehdä varmaan suksetkin itse ja liimata karvat pohjaan ? Fyysinen rasitus on nykyään hallitumpaa ja tarkemmin suunniteltua. Ja ihmisillä on enemmän rahaa / halua satsata itseensä ja harrastuksiinsa.
Enpä viitsi tarkemmin selitellä, mutta terve tuloa ulos luolasta ja 2007 luvulle : )
Selvästi Ranen koulukaveri on saanut uuden pyörän. Ja Ranekin haluais ostaa uuden pyörän mutta viikkoraha ei riitä tai isi ei osta. voi voi voi . . .
Siksi minäkin juoksijana käytän harjoittelussa ja kilpailuissa Nokian kumisaappaita ja farkkuja. Hiihtäessäni minulla on lyly ja käly. Keihästä heitän, kyllä, seipäällä!
Ei saa sekoittaa taitoa ja kuntoa keskenään...
Taito kehittyy kun harrastaa oikeilla ja kunnollisilla välineillä mutta kyllä sen peruskunnon hankinta ja ylläpito edellyttää hikoiluakin.
Ei huipputeknisen F1-auton kuskikaan ole hankkinut kuntoaan F1-autoa ajamalla...
Legenda jo eläessään...Mietaan Jussi...hankki hiihtokuntoa juoksemalla pitkin soita...
Mutta enivei...asioista saa ja pitääkin olla erilaisia mielipiteitä...ja tuo yksi kommentti on aivan totta...iskävainaalla ei koskaan ollut varaa ostaa minulle tarpeeksi hyvää fillaria.
kevyillä vehkeillä kuin painavilla. kevyillä kamoilla vaan nauttia asiasta, painavilla = huonoilla vehkeillä liikunta ei aina ole mielekästä !
" Legenda jo eläessään...Mietaan Jussi...hankki hiihtokuntoa juoksemalla pitkin soita... "
Ja taisi jollain sekunnin osilla hävitä. hymm...
suolla juokseminen ole sitä samaa legendaa, mitä Myllylästäkin tvssä näytettiin. Suolla ovat molemmat juosseet, mutta ei suolla mitään sen erityisempää kuntoa ole hommattu, lähinnä luonteenkasvatusta ! Hiihtäjä hommaa kunnon hiihtämällä, juoksija juoksemalla jne... Tottakai joka lajissa on oheisharjoituksena. Kaikki muistaa Vasalan Pekan hiekkamonttuharjoituksen, sehän oli vain yksi harjoitus muiden joukossa kuten Mietaallakin. Älkää hyvät ihmiset ottako jotain yksittäistä " juttua " harjoittelun perustaksi, näitä legendoja riittää joka miheltä !
Strutsi tarvitsee liikkumiseen pelkästään jalkojaan...ja tietysti hyvää tasapainoa.
Kyllähän se on niin, että vaikka pyöräily onkin hyvä liikuntamuoto niin se on lihaksiston kannalta katsottuna melko yksipuolinen.
Itse teen töitä pääasiassa tietokoneen ääressä ja jos ainoa liikuntani olisi pyöräily, niskani ja hartiani sekä alaselkäni "tappaisivat" minut alle kuukauden. Liikunnan PITÄÄ olla MONIPUOLISTA!
Enkä nyt oikeastaan aloittanut tätä keskustelua mollatakseni hiilikuitufillareita, pro-osasarjoja, trendikkäitä ajoasusteita, hikoilematonta liikuntaa ja amerikanherkkuja urheilujuomia...vaan siksi, että noiden kaikkien hienouksien kanssa tuppaa unohtumaan se tosiasia, että päästäkseen hyvään kuntoon on sen eteen nähtävä hieman vaivaakin...ja hieman hikoiltavakin.
Et taatusti pärähdä huippukuntoon hetkessä vaikka sinulla olisi kuinka hieno ultrakevyt fillari gepseineen...pääset siihen vain rasittamalla itseäsi...vaikka sitten juoksemalla pitkin soita ;)
Itsellä on melkein 2kg napavaihteisto ja se on likimain parasta mitä rahalla saa minun käyttöön. 2kg ei tunnu missään, kun laitetaan 30kg roinaa pyörän päälle ja perään. Ja siitä minä pyöräilyssä nautin. Jos käy niin, että mummot menevät kauppakassien kanssa ohi, niin vika on itsessä eikä vehkeissä. Muut voivan kyllä mennäkin ohi.
se fillari hankitaan niillä perusteilla mihin käyttöön se fillari tulee ja ehkä mukavuusperiaatteilla valkataan vielä huoltovapain vaihtoehto.
Hiilikuitusatulan ja -ohjaustangon tuomalla painonkevennyksellä ei ole shitinkään väliä jos ajetaan työmatka tai retkiajoa tai muuten vain nautiskellaan pyöräilystä.
Hyvillä värkeillä on toki parempi harrastaa kuin paskoilla ja renkkaavilla. Mutta ei se tarkoita sitä, että jokaisella pyöräilyä harrastavalla pitäisi ehdottomasti olla hiilikuiturunko alla.
Kyllä tässä nyt vähän lipee pakka käsistä ja mennään nättien mainoskuvien ja "tietysti juuri sinä tarvitset parasta" puheiden miinaan.
Samaa mieltä, useimmalle pyöräilijälle riittäisi hienosti tavallinen retkipyörä jossa napavaihde. Sillä tuskin kuitenkaan NIIN moni meistä sotkee sillä fitness tyyppisellä katuhaukalla niin tosissaan, enempi vain sen takia kun se näyttää makeelta. Itsellä on nyt hypridi joka tietty on sinänsä ihan mukava peli mutta seuraava tulee olemaan varmaankin helkmama jääkäri jossa kolme vaihdetta. Helppo ylläpitää ja mukava polkea arkiajot.
sen käyttötarkoituksen mukaan ! Ei millään Jääkärillä tai Helkamalla lenkkiä ajeta. Minulla on Jääkäri kauppamatkoille / kaljalle ymv ajoon, cyclocrosspyörä syyskeleille (hiekkateille talvikäyttöön ), maastopyörä-maastoon, kilpapyörä lenkkeilyyn ! Eihän juoksijakaan juokse kumisaasaappaat jalassa lenkkiä, tai kuseta koiraa hyvät juoksujalkineet jalassaan jne...
mennessä pitää ehdottomasti olla mustarunkoinen hiilikuituhypridi ja hääreissuille kevyesti rullaava valkoinen muovirunkohärdelli.
Joskus peruskuntokaudella kävin juoksemassa kumisaappaat jalassa pitkin lumista peltoa...ei ollut piikkareita eikä tartaania...
Ja kyllä minä olen kusettanut koiraakin huipputennarit jalassa ja vieläpä vesisateessa...
Nyt kyllä hukkaamme alkuperäisen asian. Joka oli se, että ei JOKAISELLA fillarointia harrastavalla tarvitse olla Lance Amstrongmodelavaruushiilikuituvärkit.
Siskopuoleni on hinkannut 15km/per sivu työmatkojaan jo 25v...eli ajaa vuodessa jotakin 7000km, ja kyllä, ajaa kesät talvet sillä samalla 7-vaihteisella DBS:ällään...ja on edelleen ihan tyytyväinen fillariinsa.
Kyllä sillä Jääkärillä ajetaan lenkkiä ihan hyvin ja kunto kasvaa varmasti.. Itelleni riittää ihan hyvin myös seitsemän vaihdetta.. Kapeemmat kumit vaan laitoin pyörään, että rullaa paremmin asfaltilla..
Tuli eilen yritettyä korjata justiin se 3-vaihteinen kappa, kun oli jarruttaessa alkanut vain pyöriä kammet taakse päin (ikää veivillä muutama vuosi, toki oli ollut täysin huoltamatta aiemmin).
Helkaman perus-äijäfillarin ominaisuudet ajaakin oli suorastaan pelottavat jo pienilläkin nopeuksissa (tunnoton ohjaus ja "letku-runko), painaa paljon ja pahimpana väärän kokoinen runko (en tiedä onko muita kokoja saatavilla).
Loppu-tulos: Olen tyytyväinen, että oli toisen fillari ja itse en tule hankkimaan ainakaan sitä mallia ikinä.
Kukin saa puolestani ajaa millä haluaa, joten hyvää kesää vaan.
kysyneeksi fillarin omistajalta miten hän mieltää fillarinsa ominaisuudet?
Tuo painava-/letkurunkoyhdistelmä ei oikein rimmaa yhteen...totta kyllä, että "käärmerungolla" on eri vekkulia ajella.
Mitä muuten tarkoitat fillariyhteydessä tuolla tunnottomalla ohjauksella?
eli kyllä tuli juteltua pitkästi fillaroinnista.
Samalla tyypillä on myös 10 vuotta vanha hyvä maastofillari, joten kai tuo Helkama on "järkipyörä" kaupunkiin, tärkeimpänä ominaisuutena rapakaaret. Talvi-ajoa ei ole.
Jos runko painaa jotain yli 4 kiloa ja vielä vatkaa, niin kyllä se on letku tai siltä se ainakin tuntui pahasti (yli 30km/h en uskaltaisi ajaa, toki mainittu ohjaus vaikuttaa asiaan)
Saman-ikäinen toinenkin helkama koe-ajettu ohuemmilla renkailla ja heilui "liikaa", nyt ei voinut puhua tavallisesta teräs-rungon elämisestä.
Tunnoton ohjaus ei kerro, mitä etupäässä tapahtuu (onko menettämässä pidon liukkaalla,..) ja ei tunnu kääntyvän heti vaan odottaa sitä.
Hyvää ohjausta ei tarvi miettiä, se vain tapahtuu ja kertoo alustan katsomatta sitä.
Nyt tuntuu olevan paikka/tarve selostaa omaakin ajokalustoa, ettei trolliksi luulla ;)
Kaupunki-ajoon/lenkkeilyyn soveltuu parhaiten vanha teräs-CC muutettuna fiksiksi (noin 9,5kg), puhdas maantiepyörä Bianchi ml3 -03 (noin 9,5kg, jäykkä maasturi Nakamura escape original -96 (paino 16kg), 80-luvun alusta oleva CBS harjoituskilpapyörä (noin 12,5 ja terästä tuokin ja ei ole edellä mainitsemia ominaisuuksia, paitsi tietty tehottomat jarrut ^^).
Ei löydy liian kevyitä tästä talosta, toki ottaisin yhden 7-kiloisen satunnaiseen kisailuun.