Muoniossa kuulemma tutkitaan saamelaisten asutusta paikkakunnalla entisaikoina. Toivottavasti selvitys on tasapuolinen ja ei keskity vain yhteen sukuun. Mikä on tutkimuksen aikajakso?
saamelaiset muoniossa tutkimus
tarkkaillaan
134141
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
onko muoniossakin saamelaisia?!?
On meitä vielä täälläkin. Mutta meidänkin suvusta taitaa 80% olla jo muuttanut etelään, ainakin napapiirin eteläpuolelle. Ei ole juuri alle viiskymppisiä meitä montaakaan.
Onhan noita sukuja ja alueita useita, varsinkin Torassieppi-Kerässieppi-alueella on entisiä saamelaisasuinpaikkoja, samoin eteläpuolella oikeastaan koko eteläinen osa kangosjärvi-pakasaivo-tiurajärvi on ainakin saamelaisten entisiä alueita.
niin entisiä, mutta miten on nykyään? Puhuuko muonion saamelaiset saamenkeltä?
Ei puhuta saamea, siksi kai kielikin pikkuhiljaa unohtuu. Hetassa tulee keväällä käytyä ja sielläkin olin viime keväänä ensimmäistä kertaa hiljaa, kun ei uskallus enää riittänyt saamea puhumaan, pelkää jo ettei enää osaa. Vaikka puhheen kyllä ymmärsi vielä.
Saamelaisilla on taas syksyllä vaalit, tuli ainakin minulle kirje tuosta kevättalvella. En aio äänestää, kun en kerran niitä asioita ennää tartte, äänestäkhöön ne, jotka kokevat asian tärkeäksi ja joiden elämään "parlamentin" päätöksillä on vaikutusta, saavatpahan äänensä paremmin kuuluville, kun minun turha ääni ei ole asioita sotkemassa.
Noista saamenkielisistä vielä, että Muoniossa on yllättävän paljon saamelaisia, kun tietää ja tuntee. Mutta kun se koetaan vähän kuin araksi, ehkä häpeälliseksikin asiaksi, ei liene oikein nimiä täällä mainita. Näitä "teko-saamelaisia", jotka kaikenlaisia saamelaiskyliä ja muita puuhaavat himona päästä valtion maihin käsiksi, net ovat asia erikseen, en mie sitäkhään kommentoi.
Vielä 1800-luvulla ainakin Äkäsjärvi-Tiurajärvi-alue oli pitkälti saamelaisten hallussa. Vasaran äijä kulki melkoisia selkoisia ja onpa Äkäsjärvellä saamelaisten seitakivikin. Samoin Pakajokialueella on saamelaisten seitoja, ns "uhrkiviä". Mummoni äiti tuli aikoinaa Salmi-Simulle poropiiaksi eikä tullessaan puhunut lainkaan suomea, ainoastaan ruotsia ja saamea. Tämä tapahtui vielä 1800-luvun loppupuolella.
Minussakin on saamelaistaustoja vielä kahdeksasosan verran.
Historiastaan, ja sukuvun historiasta, on meidän jokaisen hyvä tietää...
ole puhunheet lappalaisuuesta enemmän kuin saamelaisuuesta tällä perälä.Aika uus sana tällä perälä.
tulee niitä uusia sanoja siinä missä kaikki muukin muuttuu.
Oikaisuksi vain lappalainen on lantalaisten käyttämä haukkumanimi saamelaisista ja saamelainen tulee suomennoksena saamenkielisestä sanasta sapmelas. Lantalaisille se sapmelas-saamelainen tietenkin onkin uusi sana, mutta saamelaisille ei !
Eihän suomalaisten kieli käänny helpompaakaan kieltä kuten ruotsia ääntämään, jopa sitten vielä saamea.
kangosjärvellä ja heinäniemessä asustaa ainaki yksi kumpaisessaki, oikia saamelainen, jotka saavat äänestää saamelaiskäräjissä !
havaittu myös Ylimuoniossa ;)
no mutta mistä johtuu muoniolaisten viha saamelaisia kohtaan? Enontekiöllä nuoretkin näyttävät olevan ylpeitä saamelaisuudesta ja sellaisetkin haluavat olla saamelaisia jotka eivät oikeasti ole tai puhu saamenkiletä. Välimatkaa vajaa 80km ja niin erilainen arvo-/ajatusmaailma?
johtusko ainaki osaksi siitä, että enontekiö on yksi niistä harvasta kunnasta suomessa joissa saamenkieli on virallisessa asemassa. muita oli muistaakseni inari ja utsjoki. kylläpä ne saamelaiset muuttaa enontekiölle jos ahistaa olla muoniossa.
Muoniossa ja ylpeä juuristani. Ei ahista eikä kiristä.Hyvää kesää kaikille rotuun katsomatta!