Liityin viime vuoden keväällä tälle treffipalstalle ja juttu lähti ensin ihan utliaisuuspohjalta. Kesällä ilmestyi mies nimimerkin takana palstalle ja juttu lähtikin etenemään mallikkaasti ja kuukausia juteltiin säköpostitse ennenkuin lopulta kohdattiin kasvotusten. Kuinka ollakaan kaikki tuntui menevän aivan putkeen ja oikein ihmettelin, että missä tällanen mies on luurannut koko alkuikäni!
Päästiin jopa pisteeseen, jolloin mies halusi kihlautua ja viettää loppuelämänsä kanssani. Siinä se virhe sitten tapahtui.
Jossain muussa tilanteessa olisin varmaan antanut epäluuloiselle luonteelleni periksi ja hieman tarkistellut taustoja ja ylipäätään niitä tarinoita, mitä herra siellä palstoilla jutteli ja kertoi itsestään. Hän oli mielestään hillitty alkoholinkäyttäjä ja väkeviä ei voi käyttää ollenkaan, kun tulee niin paha olo. Ja olihan se niin, paitsi että niitä väkeviä ei voi ottaa sen takia, että jokin naksahtaa päässä ja herra tekee ihan mitä sattuu ja kielenkäyttö muuttuu tasolle, jossa "huora" on partiopoikamainen ilmaisu.
Väliaikaiset rahahuolet ovat suomeksi yhtä kuin kaulaansa myöten veloissa. Ja jos miehellä on pokkaa elellä naisen siivellä niin mikäs siinä, häneltä se onnistui:)
Ja miksikö katselin tällaista kuukausitolkulla? Vielä silloin oli joku murena jäljellä luottamusta miessukukuntaan. Mutta kun se ensimmäinen kerta tuli väkevän viinan kanssa vastaan niin se oli myös viimeinen saman tien! Tällä hetkellä olen tuhansia euroja köyhempi, ja tuskin niitä koskaan takaisin saan. Ja näkyy herralla olevan verkot vedessä palstalla uudestaan, mutta eri nimellä:) Toivottavasti törmää kaltaiseensa naiseen ja saa maistaa omaa lääkettään.
Ensin olin vihainen ja katkera, mutta enää lähinnä vihainen omasta tyhmyydestäni. Ja raha on vain rahaa, onneksi ei tullut tehtyä mitään peruuttamattomia investointeja. Ja kaikesta oppii!
Eli nykyään annan kaikille sen ohjeen, että tavatkaa mahdollisimman pian ensijutustelun jälkeen - se yleensä avaa silmiä näkemään kaikenlaista. Sähköpostissahan voi syöttää mitä vaan.
Päästiin jopa pisteeseen, jolloin mies halusi kihlautua ja viettää loppuelämänsä kanssani. Siinä se virhe sitten tapahtui.
Jossain muussa tilanteessa olisin varmaan antanut epäluuloiselle luonteelleni periksi ja hieman tarkistellut taustoja ja ylipäätään niitä tarinoita, mitä herra siellä palstoilla jutteli ja kertoi itsestään. Hän oli mielestään hillitty alkoholinkäyttäjä ja väkeviä ei voi käyttää ollenkaan, kun tulee niin paha olo. Ja olihan se niin, paitsi että niitä väkeviä ei voi ottaa sen takia, että jokin naksahtaa päässä ja herra tekee ihan mitä sattuu ja kielenkäyttö muuttuu tasolle, jossa "huora" on partiopoikamainen ilmaisu.
Väliaikaiset rahahuolet ovat suomeksi yhtä kuin kaulaansa myöten veloissa. Ja jos miehellä on pokkaa elellä naisen siivellä niin mikäs siinä, häneltä se onnistui:)
Ja miksikö katselin tällaista kuukausitolkulla? Vielä silloin oli joku murena jäljellä luottamusta miessukukuntaan. Mutta kun se ensimmäinen kerta tuli väkevän viinan kanssa vastaan niin se oli myös viimeinen saman tien! Tällä hetkellä olen tuhansia euroja köyhempi, ja tuskin niitä koskaan takaisin saan. Ja näkyy herralla olevan verkot vedessä palstalla uudestaan, mutta eri nimellä:) Toivottavasti törmää kaltaiseensa naiseen ja saa maistaa omaa lääkettään.
Ensin olin vihainen ja katkera, mutta enää lähinnä vihainen omasta tyhmyydestäni. Ja raha on vain rahaa, onneksi ei tullut tehtyä mitään peruuttamattomia investointeja. Ja kaikesta oppii!
Eli nykyään annan kaikille sen ohjeen, että tavatkaa mahdollisimman pian ensijutustelun jälkeen - se yleensä avaa silmiä näkemään kaikenlaista. Sähköpostissahan voi syöttää mitä vaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
ihan heti kättelyssä näillä palstoilta
"todellisessa" elämässäkin eikä vain palstoilla ja s-posteissa.
vai?
Saara, jos tiedät tämän miehen taas metsästävän uusia uhreja treffipalstalla, niin suosittelen, että annat nimimerkit julkisuuteen..
Ei kai siinä mitään väärää ole, jos olet todella tuon kokenut, mitä kerroit.
Mutta tsemppiä sinulle, ja varmasti löydät jostain vielä kunnon miehen.
Kuullostaa niin tutulta tarinalta tällä foorumilla. Ja ikävä kyllä, vaikka itse en ole törmännyt kertaakaan alkoholiongelmaisiin (olen itse raivoraitis ja mainitsen sen profiilissani) niin noihin taloudellisiin hyväksikäyttäjiin sitäkin enemmän. KAIKKI miehet ovat olleet sellaisia. Minua ei ole ehtinyt kukaan käyttää taloudellisesti hyväksi, koska en ole tavannut ketään, mutta tarinat lähtevät usein liikkeelle niin, että miehet kertovat olevansa joko sapattivapaalla työstään tai vielä yleisempää; ovat yrittäjiä.
Naiset, varokaa "yrittäjiä"! He eivät ole sitä ammattinimikkeeltään vaan yritteliäitä naisten rahojen keräämistyössä.
Satun henkilökohtaisesti tietämään yhden henkilön, joka etsii vain ja pelkästään rikasta naista, joka voisi pelastaa hänet velkakierteestä. Mies on täysin hermoraunio, vaikka profiilissaan antaa itsestään muunlaisen vaikutelman. Hän on niin kaulaansa myöten veloissa, ettei pysty taloudellisen ahdinkonsa ja osittain siitä syntyneiden mielenterveyshäiriöiden vuoksi edes ajattelemaan naista seurustelukumppanina tai - jos ilkeästi ilmaistaan, edes panopuuna, vaikka sellaiseen naiset yleensä kelpaavat - mitä on uskominen näihin kirjoituksiin. Miehellä on konkurssikypsä yritys ja se pitäisi saada pelastettua "naisellisella" pääomalla.
Oppirahat meidän on kaikkien maksettava niin olet sinä maksanut kuin minäkin omalla tavallani. Olemme sitten jatkossa varovaisempia, jos ylipäätään pystymme luottamaan kehenkään enää.
vastaukset tuli kanssa mieleen että anna meille jotakin osviittaa. Se ei ole mikään rikos. Mies on itse tehnyt isompia rikoksia.
kyllä elämä ennen näitä treffipalstoja oli yksinkertaista.Ei muuta, kun suihkunraikkaana, siisteissä vaatteissa ravinteliin, heti näki mitkä on mahdollisuudet.Jos et käyttäytynyt kännisesti, vaan olit vain oma iloinen itsesi ,niin ihme,jos naiset ei iskeneet.Kyllä minulla ainakin on niin monet ihanat lomamuistot Suomesta, jotkut romansseista kestivät vuosia.
nettideittailin noin 1,5 vuotta ja onnistuin välttymään kaikelta tuolta. Tapasin paljon ihan kivoja tyyppejä, jotka eivät sitten minua kiinnostaneet. Ainut inhottava tyyppi oli yks, joka olis halunnut musta edustusvaimon jota voi kohdella melkein miten haluaa. No tätä tyttöä ei kohdella!! Olenpa säästynyt monelta surusta. Tosin multa ei ois noina aikoina kyllä saanu kukaan penniäkään, kun olin persaukinen aikuisopiskelija. :)
Olen kuitenkin löytänyt nykyisen mieheni netin kautta ja rakkautta on jo kestänyt vuoden. Arvelisin, että tämä jatkuu pitkään...toivotaan niin. Eli netistäkin voi kyllä löytää hyviä miehiä.
" Eli netistäkin voi kyllä löytää hyviä miehiä. "
Ihanko totta, oletko hieman yksinkertainen? Miten se voi olla mahdollista?
Voiko kapakastakin löytyä kunnon mies? Kerro, jos et tiedä niin aina kannattaa veikkaa kyllä ja ei vastaus tehtävässä.
Maksumies taisi löytyä?
tottakai heti tapaaminen, max. 1 viikko jutustelua, sitten puhelimes ja tapaaminen. en itse edes jaksaisi mitään kuukausitolkulla sähköpostia...
Oulun alueella muutamia tälläisiä, joihin törmännyt parin vuoden aikana. Yrittävät vaikka millä konstilla keplotella rahaa. Naimisissa olevis, vaikka sinkkuna tai asumuserossa olevia sanovat olevansa. Esim, lareski, en tiedä onko enää sillä nimellä täällä. Vähän yli 40v. Haksahin lainaamaan muutaman sataa euroa, eikä sen jälkeen ole kuulunut mitään!
Mihin nämä tyypit yleensä pyytävät rahaa lainaksi? Onko heillä vuokrarästejä? Yritys menossa konkurssiin? Eikö ole seuraavaksi päiväksi leipää ja voita? Eikö autoon ole bensaa?
Minun treffikumppanini otti lopputulin työpaikastaan samana päivänä kun meidän piti mennä kihloihin. Tyhmähän minä olin. Oltiin vasta tunnettu muutama viikko ja tavattu n. 5-7 kertaa. Minä olin matkalla bussissa kaupunkiin kun mies pisti tekstarin, että hän otti loparit.
Me emme sitten menneet kihloja ostamaan, koska vaadin, että sormusten hinta laitetaan puoliksi ja hänellä ei ollut rahaa. Hän pyysi minua lainaamaan, mutta minä ehdotin, että siirretään kihloihin menemistä.
Sitten alkoin nuuskimaan hänen asioitaan. Soitin hänen ex-vaimolleen pari päivää myöhemmin ja ex-vaimo kertoi ihmetelleensä kovasti kun hänen ja hänen ex-miehensä yhteiset lapset (teini-ikäisiä) olivat kertoneet, että isä oli saanut loparit työstään. Ex-vaimo kertoi minulle soittaneensa ex-miehelleen ja kysyneen että mitä on tapahtunut ja mies oli kertonut löytäneensä sen verran varakkaan naisen, ettei tarvi töitä tehdä.
Hitto soikoon, piti tämäkin kertoa, mutta olkoon pienenä varoituksena muille. Ei hän ehtinyt minua nyysiä kovin pitkään. Bensarahat maksoin muutaman kerran ja vein sapuskat hänelle kun menin kylään ja minä puolestani tarjosin hänelle aina ruoan kun hän kävi minun luonani, joten onneksi en tuon pidempään ehtinyt häntä elättämään.
tai pyytää sitä, jonkun pitäis jo silloin naksahtaa päässä.
Tai jos joku on muuttamassa nopeasti luoksesi tai yhteen, senkin pitäisi herättää epäluuloisuutta.
Ensin pitää todellakin tutustua ja sitten vasta aletaan keskustella rahan lainaamisesta ja yhteen muuttamisesta.
Pieniä summiahan toki voi mieheen satsata, jos siitä ei oma talous kärsi, esim. antaa ruokaa silloin tällöin tms. Mutta jos mies viihtyy ruokapöydässäsi jatkuvasti, silloin on jotain pahasti pielessä.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi: Jos mies pyytää rahaa tai ruokaa, pitäisi hälytyskellojen jo soida. En missään nimessä tapaisi enään uudelleen miestä, joka ei omillaan toimeen tulisi. Rahaa en lainaisi tai antaisi, vaikka tuntisin miehen kuinka hyvin. Lainatkoon pankista!
Ja kait nyt kunnollisella miehellä työpaikka on, vaikka olisi millainen. Moniko ihminen tulee Suomessa toimeen ilman työpaikkaa?
Tuntuu niin tutulle tarinalle. Paljasta miehen nikki.
Heippa. Ikävä kuulla että sulla on käynyt myös katalasti... Täytyy sanoa että harmillisen tutulta kuulosti tuo sun tarina. Mulla käynyt siis samantyylisesti mutta pienemmässä mittakaavassa. En yleensä edes kirjoittele tällaisiin, mut kuulosti vaan tutulta... Jos jaksat lukea niin yritän kertoa miten kävi. Eli tapasin myös tämän "elämäni rakkauden" suomi24:n treffeillä, eikä kulunutkaan kun noin viikko kun jo tapasimme kymmenien sähköpostien jälkeen.
Ensi vaikutelma oli ihana ja viihdyimme hyvin toistemme seurassa. Seuraavana päivänä istuimme monia tunteja yhdessä kahvilassa... Menimme aika kovaa vauhtia eteenpäin ja molemmat "salaa" haaveili kihloista. Joita kuitenkaan ei onneksi tullut! Tästä kului noin viikko kun yövyimme ekaa kertaa yhdessä minun luona, ja sen jälkeen hän oli oikeastaan melkein joka yö minun luona. Mikä ei todellakaan tuntunut huonolta vaihtoehdolta siinä vaiheessa, vaan oikein ihanalta! Tietenkin kun on niin kovin rakastunut.
Siinä sitten elelimme yhdessä, ja tästä "unelmamiehestä" alkoi tulla esille enemmän ja vähemmän ei haluttuja-piirteitä. Riitoja alkoi tulemaan mitä pienimmistä asioista enkä tiennyt miten päin olisin ollut omassa kodissani... Selvisi mm. että jätkä on korviaan myöden veloissa, ja vuokra-asunto josta hän oli "lähtenyt", selvisikin että kun on yli puolen vuoden vuokrat maksamatta niin sitähän oltiin lennetty pihalle. Mutta käytännössä minä elätin häntä pari kuukautta, vein häntä syömään, maksoin ruokaostokset ja ostin jopa vaatteita. Sillä hetkellä kun tavattiin hän oli työtön, mutta sai onneksi töitä... Ihmettelin vaan hieman hänen työmotivaatiotaan; vähän kun oli pää kipeä niin oltiin viikko saikulla. Mutta jos yritän lopetella tätä juttua niin täytyy hieman tiivistää... :) Loppujen lopuksi heitin kaverin ulos koska kävi minuun käsiksi, olin mustelmilla ja ruhjeilla. Itse hän vetosi siihen kun minuun tulee helposti mustelmia... Ilmeisesti se miksi hän oli kaulaa myöden veloissaan, syynä oli ilmeisesti se että oltiin juotu rahat! Monesti kun tulin aamuvuorosta kotiin, oli kaljapulloja jo korkattu muutama... Itse hän lopussa myös myönsi että hänella on ollut "jemmapullo" ja teki myös sitä että kaatoi kurkusta alas kolmiolääkkeitä ja kaljaa, ei hyvä yhdistelmä! Mutta hänestä tuli myös aivan törkeä minua kohtaan kännissä, eikä kirkas oikein hänelle sopinut... Aina minussa oli syy ja häntä vaan vaivaa esim.rahahuolet. Mutta onneksi sain tyypin ovesta pihalle...sen jälkeen on löytynyt lukemattomia (jemma)kaljapulloja ja tyhjennettyjä (minun) likööripullooja, siis myöskin salaa juotuja... Vajaa kuukausi on kulunut siitä kun sain hänet pihalle. kaksi viikkoa hän jaksoi minua ahdistella puheluin, tekstiviestein, kävi ovella jne. Uhkattiin jo poliisilla jos uhkailu jatkuu, aioin myös puh.nroni vaihtaa... Mutta onneksi hän on nyt jättänyt mut rauhaan, ainakin luulen ja toivon niin. Tähän tarinaan tietenkin mahtuu paljon muutakin; kännissä ajamiset sun muut...
Mutta sisällä elää toivo ja on kipinä siitä että varmasti se oikea löytyy vielä. Se on aivan varma että luottamus miehiin kärsi jonkun verran..mutta varmasti myös siellä päässä löytyy vielä se tyyppi ketä osoittautuu oikeaksi ja keneen voi oikeasti luottaa! :)
Olisi tietenkin mukava kuulla miten sinulla sujuu. Jos haluat laittaa sähköpostia niin osoite on [email protected]. Toivottavasti et tylsistytttänyt sinua. :)
Toivotan oikein aurinkoista kesää täältä Porista jonnekin päin Suomea! :)