Satuitteko katsomaan Hitlerin hoviarkkitehti Albert Speeristä kertovan dokudraaman? Tuli vaan aamukahvipöydässä mieleen, että Speeriä kaivattaisiin Suomeenkin.
Kun natsit rakensivat, he rakensivat kunnolla ja kustannuksissa säästelemättä. Samaa voi sanoa Stalinin kauden suurista rakennushankkeista itänaapurissa. Ne ovat edelleen kaikessa julistavuudessaankin kauneinta, kestävintä ja parhaiten rakennettua Neukkulaa.
Kun Suomessa rakennetaan, niin ensin järjestetään kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Voittanut luomus esitellään rakennuttajille ja hyväksytetään kunnallisissa elimissä tai jossain. Kaupunkilaisten hyväksyntä ostetaan kauniilla havainnekuvilla ja lupauksilla maisemakahviloista. Järjestetään tarjouskilpailu.
Kun sitten perustuksia on rakennettu vuoden verran, sopimuksen saanut rakennuttaja ilmoittaa että urakka pitkittyy ja hinta-arvio ylittyy. Säästöjä vaaditaan. Konsultit löytävät runsaasti säästökohteita: vaihdetaan halvempiin materiaaleihin, muunnellaan rakenteita ja yksityiskohtia, poistetaan muutama kerros... loppujen lopuksi rakennuksesta tulee paitsi aivan eri näköinen kuin oli suunniteltu, myös huonosti rakennettu ja toiminnallisesti paska.
Pätee kaikkiin arkkitehtonisesti merkittäviin rakennuskohteisiin: Musiikkitalo, Vuosaaren Cirrus, Kiasma...
Pitäisi olla yliarkkitehti, joka diktaattorin ominaisuudessa sanoisi että jumalauta jos rakennetaan, niin rakennetaan semmosta mitä on luvattu ja mitä arkkitehdit ovat viisaudessaan hyväksi katsoneet!
Kun natsit rakensivat, he rakensivat kunnolla ja kustannuksissa säästelemättä. Samaa voi sanoa Stalinin kauden suurista rakennushankkeista itänaapurissa. Ne ovat edelleen kaikessa julistavuudessaankin kauneinta, kestävintä ja parhaiten rakennettua Neukkulaa.
Kun Suomessa rakennetaan, niin ensin järjestetään kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Voittanut luomus esitellään rakennuttajille ja hyväksytetään kunnallisissa elimissä tai jossain. Kaupunkilaisten hyväksyntä ostetaan kauniilla havainnekuvilla ja lupauksilla maisemakahviloista. Järjestetään tarjouskilpailu.
Kun sitten perustuksia on rakennettu vuoden verran, sopimuksen saanut rakennuttaja ilmoittaa että urakka pitkittyy ja hinta-arvio ylittyy. Säästöjä vaaditaan. Konsultit löytävät runsaasti säästökohteita: vaihdetaan halvempiin materiaaleihin, muunnellaan rakenteita ja yksityiskohtia, poistetaan muutama kerros... loppujen lopuksi rakennuksesta tulee paitsi aivan eri näköinen kuin oli suunniteltu, myös huonosti rakennettu ja toiminnallisesti paska.
Pätee kaikkiin arkkitehtonisesti merkittäviin rakennuskohteisiin: Musiikkitalo, Vuosaaren Cirrus, Kiasma...
Pitäisi olla yliarkkitehti, joka diktaattorin ominaisuudessa sanoisi että jumalauta jos rakennetaan, niin rakennetaan semmosta mitä on luvattu ja mitä arkkitehdit ovat viisaudessaan hyväksi katsoneet!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Säästöjä vaaditaan sairaanhoidossa ja koko sosiaalisektorilla, niin miksi siis ei julkisessa rakentamisessa.
Rahaa on käytössä rajallinen määrä ja jos johonkin käytetään enemmän, on se jostakin muusta pois.
Olen usein ihmetellyt, miksi kirjastopalveluiden tulee olla ilmaisia, mutta lääkärissä käynnistä joutuu maksamaan.
Onko kuntien tehtävä rakennella jäähalleja, musiikkitaloja, teattereita vai sairaaloita?
Mun mielestä on kummallista, että julkista rahaa käytetään taiteeseen ja taidelaitoksiin. Ennen vanhaan taidetta ja arkkitehtuuria tuotettiin yksityisten rikkaitten mesenaattien perustamien säätiöiden rahoittamana. Hyvänä esimerkkinä Serlachiuksen taidemuseo Mäntässä. Nykyäänkin firmat voisivat sponssata: Nehän niitä oopperataloja pääasiassa käyttävät edustustilaisuksiinsa. Tai järjestäkööt oopperan ystävät keräyksen keskuudessaan.
Outoa, että sotainvalideja pitää auttaa keräysvaroista, mutta oopperatalot nousevat tuosta vaan ilman kerjuutakin.
mutta onhan näissäkin asioissa toki monta puolta.
Jos Suomessa ei käytettäisi julkista rahaa taiteeseen ja taidelaitokseen, niitä tuskin olisi kovin montaa pystyssä. Ehkäpä säkin olet jossain vaiheessa lukenut Oopperan taloudellisista vaikeuksista jne? Noin niin ku esimerkkinä.
Suomen sotainvalidit ja veteraanit ovat saaneet ihan varmasti palkkionsa kärsimyksistään ilman kerjäämistäkin. Ei taida enää montaa jäljellä ollakaan mutta keräykset jatkuvat. Mihin ne rahat menevät?
Sitä dokudraamaa saattoi sitten katsoa monella eri tavalla.Itselle jäi päällimmäiseksi ihmetys,miksi Speer ei saanut hirttotuomiota?
ollaampas sitä verenhimoisella tuulella heti aamusta.
Mutta siltikin olisin hirttänyt Speerin.
linjoilla Miumaun kanssa. En tiedä kuinka osuva vertaus on kaivata Speeriä rakentelee taloja. Tää nyt oli vähän tällanen näsäviisas kommentti, mut kuitenkin. Speer oli natsi, joka ei voinut olla tietämättä esim. keskitysleirien meiningistä.
Jos Suomeen kaivataan Stalinin rakennusmenetelmiä niin projektien vastuullisten henkilöiden motivointimenetelmiä pitäisi kehittää. Niskalaukausbonukset pitäisi ottaa käyttöön täälläkin. Samoin Stalinin ajan keskeinen tukijalka kustannusten kurissa pitämiseksi oli orjatyövoiman käyttö. Tästä mainiona esimerkkinä on Stalinin kanava Jäämereltä Laatokalle; se on rakennettu ennätysajassa maaperälle joka on käytännössä kokonaan graniittia, ja työ tehtiin ilman dynamiittia. Tosin kanava on aikataulusyistä vain 3,5 metriä syvä mikä teki siitä käytännössä hyödyttömän heti valmistumisesta lähtien.
Kanavat, kaivokset ja maanalaiset rakettitehtaat ovat oma lukunsa, mutta näkyviin arkkitehtonisiin hankkeisiin käytettiin parasta osaamista rahaa säästämättä ja laadusta tinkimättä. Suomessa taas tehtaat ja kaivokset on rakennettu hyvin, mutta asunnot ja kulttuurikohteet rakennetaan miten sattuu. Kiasmankin kattoa ja viemäröintiä on jouduttu jo moneen otteeseen korjaamaan. Vuosaaren satama näyttää valmistuvan ajallaan ja siihen dumpataan koko ajan surutta lisää rahaa, mutta keskeiselle paikalle nousevan ja kaikille avoimen musiikkitalon rakentaminen viivästyy ja laadusta tingitään.
rahaa, mutta musiikkitalo pelkkää persnettoo.
Koskas hyvän musiikin aikaansaamiseksi on pitänyt saada ensin hulppeet puitteet.
Ymmärrän kyllä, että ihminen ei elä pelkästään leivästä, mutta väärin sekin on, että korkeakulttuuriin (johon muuten lasken kuuluvaksi myös kiasman, kun olen juntti) syydetään rahaa ja samaan aikaan unohdetaan muut taidemuodot jokka ovat suositumpia.
Tilaaja maksaa hyvästä työstä. Tilaaja ja rahoittaja voisi olla paitsi kaupunki tai ministeriö, myös jokin yksityinen säätiö tai firma. Los Angelesissa on Disney Hall ja Tokiossa Suntory Hall jotka molemmat ovat kaikin puolin huippuluokan arkkitehtuuria ja kuuluisia loistavasta akustiikastaan. Suomessa rahoituksesta vastaa 73%:sesti valtio ja saadaan aikaan sekundaa. Musiikkitalon akustistiikkasta vastaava Yasuhisa Toyota on suunnitellut myös Suntory ja Disney hallien akustiikan ja hänen taitoaan pitäisi arvostaa myös täällä. Nyt äkkiä Elisa apuun! Tai joku. Kansa vaatii laatua!
oli kunnossa, junat kulki aikataulussa ja lutkailua paheksuttiin yleisesti
.. jylhää ja komeaa (vaikkakin kolkkoa), mutta niin se vain Berliinissäkin monen Speer- luomuksen paikalla sijaitsee nykyisin parkkipaikka tms. Äijän nimellä on aika ikävä kaiku ja muistankin jostain lukeneeni, että m. jälkikasvu- Speereillä on näinä päivinäkin ollu pikkusen vaikeuksia tehdä bisneksiä. (Speer- dokkaria en nähnyt.)
Yliarkkitehtia ei kait loppupeleissä kaipaa kukaan, mut sitä ainakin mä hlö. koht. toivoisin, ettei urposti ja ajattelemattomasti tuhottaisi kaikkea vanhaa ja historiallisesti arvokasta rakennusperintöä, mitä maassamme on. Siinähän suomalaiset on itseasiassa vielä parempia, kuin suljujen elementtipömpeleiden rakentamisessa.;D
On aivan käsittämätöntä, että mikseivät suomalaiset osaa luoda vanhan keskelle uutta fiksulla tavalla. Monissa mm. keski-, etelä- ja Baltian maissa on osattu luoda tosi viehättävää ja houkuttelevaa miljöötä ihan sillä, ettei ole laitettu säpäleiksi kaikkea, mikä ei muka 'matsaa asemakaavaan'.
Suomessa osataan maiseman luonnollisen kauneuden häivyttämisen taito erityisen hyvin.
ymmärtävänä sanoisin, että on paljon parempi, että ne rahalliset satsaukset mitä on käytettävissä, käytetään kunnollisten perustusten tekemiseen ja sitten karsitaan niistä arkkitehtien lennokkaista ideoista, ulkokuoresta ja krumeluureista.
Kumpikin em. asioista maksaa, mutta jäljempi on turhaa rahan haaskausta, jollei perustukset ole kunnossa.
Arkkitehtien ideat ovat kyllä kauniita ja lennokkoita, mutta hyvin harvoin heillä on reaaliteettien tajua, kun ajatellaan rakennuksen kestävyyttä, arkielämän käytettävyyttä ja soveltuvuutta pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiimme suhteutettuna rakennusprojektiin käytettävissä oleviin varoihin.
Tässäpä vähän insinöörinäkökantaa. Realismi rules.
pienten kaljojen kunniaksi.