Olen vaimoni kautta tullut mukaan merkillisen tiiviisti yhteyttä pitävään sukuun. Joskus tuntuu, että en ole naimisissa yhden naisen vaan koko suvun kanssa, mutta kuitenkin olen suvun ulkopuolelta tulleena hiukan ulkopuolinen kaikille, myös vaimolleni. On asioita, joista hän puhuu vain sisarusten kanssa, ei minun kanssani. Ei tärkeitä asioita kai kuitenkaan.
Nyt kun yksi sisaruksista on Tallinnassa, tulee häneltä tekstiviestejä vaimon puhelimeen hyvin usein ja tällä kertaa vaimoni on se suvun linkki, jonka kautta tiedot kulkevat edelleen tekstarina tai sitten vaimoni soittaa muille ja kertoo ne tärkeimmät, eli ettei laiva kulje normaalisti, ja lukemattomat vähemmän tärkeät. Joskus toisen kerran joku muu suvun jäsen on linkki, jonka kautta tiedot muille välitetään.
Tieto kulkee nopeasti ja kaikesta. Sovimme vaimon kanssa maanantai-iltana lopullisesti, minne kesällä matkustamme. Viikonvaihteessa oli paljon sovittelua, vähän suostuttelua, ja vihdoin pääsimme molempia tyydyttävään tulokseen. Kun tiistaina tulin työstä, sattui samaan bussiin vaimoni veljen poika, ja hän kyseli matkastamme lisätietoja - viikot ja kohteet hän jo tiesi!
Toinen esimerkki. Kun olin vienyt auton huoltoon kerran matkalta palattuamme ja kerroin sen vasta jälkikäteen aamupäivällä, ei kulunut monta tuntia kun yksi suvun jäsenistä soitti ja kysyi milloin saan autoni huollosta, voisinko kuljettaa mamman eläkeläisten retken päättyessä kotiinsa seuraavana päivänä.
Kolmas esimerkki. Vessan pesualtaan viemäriputkesta tippui vähän vettä lattialle. Vaimo oli pekkasvapaalla, ja sanoin, että hän voisi soittaa huoltoyhtiöön asiasta. Iltapäivällä vaimon veli soitti ja kertoi, että hän oli järjestänyt putkimiehen vaihtamaan viemäriputken tiivisteet, asia oli hoidettu.
Ihmeellinen suku. Kaikki tietävät, mitä suvun perheissä tänään syödään ja kenen takki on viety pesulaan. Tietävät jopa vaimon sisarusten lapset, miten meillä parisuhde toimii, onko mökötetty ja milloin ja missä ja miten rakastellaan.
Nyt kun yksi sisaruksista on Tallinnassa, tulee häneltä tekstiviestejä vaimon puhelimeen hyvin usein ja tällä kertaa vaimoni on se suvun linkki, jonka kautta tiedot kulkevat edelleen tekstarina tai sitten vaimoni soittaa muille ja kertoo ne tärkeimmät, eli ettei laiva kulje normaalisti, ja lukemattomat vähemmän tärkeät. Joskus toisen kerran joku muu suvun jäsen on linkki, jonka kautta tiedot muille välitetään.
Tieto kulkee nopeasti ja kaikesta. Sovimme vaimon kanssa maanantai-iltana lopullisesti, minne kesällä matkustamme. Viikonvaihteessa oli paljon sovittelua, vähän suostuttelua, ja vihdoin pääsimme molempia tyydyttävään tulokseen. Kun tiistaina tulin työstä, sattui samaan bussiin vaimoni veljen poika, ja hän kyseli matkastamme lisätietoja - viikot ja kohteet hän jo tiesi!
Toinen esimerkki. Kun olin vienyt auton huoltoon kerran matkalta palattuamme ja kerroin sen vasta jälkikäteen aamupäivällä, ei kulunut monta tuntia kun yksi suvun jäsenistä soitti ja kysyi milloin saan autoni huollosta, voisinko kuljettaa mamman eläkeläisten retken päättyessä kotiinsa seuraavana päivänä.
Kolmas esimerkki. Vessan pesualtaan viemäriputkesta tippui vähän vettä lattialle. Vaimo oli pekkasvapaalla, ja sanoin, että hän voisi soittaa huoltoyhtiöön asiasta. Iltapäivällä vaimon veli soitti ja kertoi, että hän oli järjestänyt putkimiehen vaihtamaan viemäriputken tiivisteet, asia oli hoidettu.
Ihmeellinen suku. Kaikki tietävät, mitä suvun perheissä tänään syödään ja kenen takki on viety pesulaan. Tietävät jopa vaimon sisarusten lapset, miten meillä parisuhde toimii, onko mökötetty ja milloin ja missä ja miten rakastellaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
joopa joo on sun vaimollas tosiaankin outo suku onhan se mukavaa kun pidetään yhteyttä ja silleen,muta ku tiedetään joka jumalan asia mitä tapahtuu ja millon niin en minäkään enää sellasta sulattais.joku raja sentään onneks mun miehen puolelta suku ei liikoja pidä yhteyttä eikä kysele meidän menemisiä ja tekemisiä.multa palais hihtat kättelyssä...
Tiedän tasan miltä susta tuntuu, sillä meidän perheessä se on mies ja sen suku, joka pitää tiiviisti yhteyttä.
Olen tässä vuosien saatossa jo niin tottunut, että tiedän jo mistä kerron miehelleni ja mistä en kuunaan. Suhteemme alussa olin tulla hulluksi kun en ymmärtänyt pitää puoliani ja varjella yksityisyyttäni mitenkään. Satuin mainitsemaan ukolleni jotakin esim. kuukautisistani, niin eikös jo samana iltana soita anoppi tai käly ja neuvo ja auta mua kädestä pitäen, anna tutun gynen numeron ja tarjoudu jopa varaan ajankin, jos en itse kehtaa! :D
No, toiset on sellaisia, sosiaalisia ja sukurakkaita, ja parastahan ne vaan tarkoittaa, sillä omalla hyväksi havaitsemallaan tavalla. Ja kun kaikki ympärilläkin tukee sitä samaa systeemiä, niin vaikeaahan siitä on sitten irtautuakaan, vaikka joskus ehkä haluaisi - kuten ukkoni nykyään. :)
Ei se ole meille ulkopuolisille uhkaksi. Se on vaan niin erilaista kuin mihin me itse on ehkä totuttu. Se vaatii sietokykyä ja ymmärtämistä, kärsivällisyyttäkin.
Ei sinunkaan tarvi kertoa kaikkea vaimollesi, voit käyttää omaa kaveripiiriäsikin asioissa, joita et halua koko vaimon suvun tietoon.
Sulla on myös lupa vaatia yksityisyyttä teidän suhdettanne ja etenkin sua itseäsi koskevissa asioissa. Vaimosikin on hyvä oppia pitämään asioita myös itsellään. Se luo yhteenkuuluvuutta tiedän kahden välillä ja se on tärkeä tunne.