Kuka omistaa äidin, joka "harrastuspelottelee" lapsiaan? Eli "se ja se voi mennä pieleen", "siitä ja siitä ei sitten niin vain selvittäisikään", "tuollaisestakin saattaisi seurata ankara rangaistus", jne...
Muistan senkin kun eilisen päivän, kun äitini sai jonkin "huume-vaara-syndrooman", kun olin murrosikäinen ja paasasi minut "hengiltä" huumeiden vaaroista, vaikka en ole niitä eläessäni kokeillut enkä tule kokeilemaankaan!!!
Mutta voi sitä SAARNAN ja tyhjästä syyllistämisen määrää!!!
Muistan senkin kun eilisen päivän, kun äitini sai jonkin "huume-vaara-syndrooman", kun olin murrosikäinen ja paasasi minut "hengiltä" huumeiden vaaroista, vaikka en ole niitä eläessäni kokeillut enkä tule kokeilemaankaan!!!
Mutta voi sitä SAARNAN ja tyhjästä syyllistämisen määrää!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Koskaan yrittänyt nostaa kissaa pöydälle? Kertoa suoraan äidille mitä ajattelet/tunnet? Se voisi tilanteeseen nähden olla kokeilun arvoinen idea.
Toisaalta on mahdollista että äitisi yksinkertaisesti välittää sinun terveydestä ja hyvinvoinnista (vaikkei ilmeisesti ymmärrä asiaa niin kuin pitäisi). Tässäkin tapauksessa kannattaa ottaa asia puheeksi... tai ainakin yrittää.
Et varmaankaan ole esikoinen tai ainoa lapsi? Jos näin on, voisi kuvitella sen merkitsevän äidillesi paljon että et "kasva kieroon".
Anopin mottona taitaa olla "kaikki mikä voi mennä pieleen miniän elämässä, myös menee", niin hyvin hän osaa kaikesta peloitella. Jokaisesta asiasta pitää tehdä uusi murhe ja herkkänä ihmisenä huolehdin jo nyt liikaa kaikesta.
"Anopin mottona taitaa olla "kaikki mikä voi mennä pieleen miniän elämässä, myös menee", niin hyvin hän osaa kaikesta peloitella."
Niin. Eikös olekin "hauska" asenne elämään? Ja varsinkin kun sillä yritetään tehdä sinusta tietynlainen murheenkryyni, vaikket sitä olisikaan.
"Jokaisesta asiasta pitää tehdä uusi murhe ja herkkänä ihmisenä huolehdin jo nyt liikaa kaikesta."
Jep. Siinähän se peli on sitten lopullisesti menetetty, kun sen menee vielä ottamaan itseensä. Tiedän, miltä sinusta tuntuu. Tämä elämä on ihan tarpeeksi vaikeaa ilman keksittyjä/kehiteltyjä pelkoja ja murheita. (saatika ne keksityt vielä siihen päälle!)
on ollut minulle samanlainen. Sama narina ja nirinä näyttää jatkuvan kai hautaan asti, vaikka ikää alkaa olla meikäläisellä jo kohta 30 v. Kaikki mitä teen tai jätän tekemättä teen väärin (jos nyt ylipäätään viitsii vaivautua minun asioitani kuuntelemaan). Isää tai äitiään on turha yrittää muuttaa. Ainoa mitä voi tehdä on muuttaa itseään eli päästää asiat toisesta korvasta ulos samantien. Olen tietoisesti vähentänyt vierailukäynnit minimiin ja mielenterveyteni on varmasti noussut 10 pykälää. Älä kiduta itseäsi! Sinulla on vain yksi elämä, joten huolehdi itsestäsi äläkä annan kenenkään terrorisoida mieltäsi! Sitä saa mitä tilaa...