Kertokaas evoluutioon uskovat ateistit, mihin perustatte etiikkanne. Miksi ihminen on hyttystä arvokkaampi? Miksi en saa tappaa heikompiani? Tämä ei ole provo, asiallisia vastauksia odotan.
Ihminen hyttystä arvokkaampi?
36
1822
Vastaukset
- ateistina
"Simpanssikin auttaa vapaaehtoisesti
Altruismia vieraan auttamista ilman omaa hyötyä on pidetty ihmisen ominaisuutena, mutta myös simpanssit tarjoavat auttavan kätensä, jopa ihmiselle.
Felix Warneken ja Micael Tomasello saksalaisesta Max Planck Instituutista testasivat sekä 1,5-vuotiaiden lasten että nuorten simpanssien avuliaisuutta. Tehtävissä aikuinen kasasi kirjapinoja, ripusti pyykkiä tai kurkotteli tavaroita ja oli silmin nähden hankaluuksissa.
Tutkijoiden hämmästykseksi jo näin pienet lapset ymmärsivät, milloin toinen oli pulassa ja olivat innokkaita auttamaan jokaisessa tehtävässä. Myös simpanssit tahtoivat auttaa yltämään tavaroihin, mutta muissa askareissa niiden tukeen ei ollut luottamista. Warnekenin ja Tomasellon tulkinnan mukaan pikkulapset ja simpanssit haluavat kummatkin olla avuksi, mutta niiden kyky tulkita toisen avuntarvetta eroaa toisistaan.
Simpanssien kehittyneistä yhteistyötaidoista kertovat myös Max Planck Instituutin tutkijan Alicia Melisin tulokset. Melisin tiimi kehitti koesarjan, jossa simpanssien piti ruokaa saadakseen värvätä kumppani apurikseen. Simpanssit näyttivät pysyvän kärryillä siitä, kenen kanssa ruoanhankinta sujui tuottoisimmin. Kokeiden edetessä ne huolivat parikseen vain tehokkaaksi osoittautuneen lajikumppanin."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2448
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/4766490.stm
"Yksisoluista sukurakkautta
Hädän hetkellä ihmisillä ja monilla sosiaalisilla eläimillä on tapana turvautua omiin sukulaisiinsa. Nyt Ricen yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, ettei tämä ominaisuus rajoitu korkeampiin eläimiin. Mikrobitkin tunnistavat omat sukulaisensa ja suosivat niitä.
Uusi havainto perustuu maaperässä elävän Dictyostelium purpureum-ameeban tutkimiseen. Tämä yksisoluinen ameeba elää yleisenä maaperässä ja käyttää ravinnokseen lähinnä bakteereja. Niukkoina aikoina ameebat kerääntyvät yhteen ja tuottavat itiöemän, jossa on pitkä varsi ja itiöpesäke. Itiöemän tuottamisella on kuitenkin hintansa; osan mikrobeista on uhrattava itsensä ja erilaistuttava steriiliksi varreksi.
Tutkija Natasha Mehdiabadi manipuloi ameebojen käyttäytymistä laboratoriossa. Kun ameeboja pidettiin nälässä, ne kerääntyivät yhteen lisääntymään. Itiöemien geneettinen analyysi paljasti, että kukin itiöemä koostui pääsääntöisesti samaan sukulinjaan kuuluvista yksilöistä. Tutkimuksen julkaisi Nature."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2654- periaate
Mukavaa älykkyyttä luonnossa tämänkin.
- ei kai
Tutkittiinko ensimmäisessä tutkimuksessa mitenkään sitä, onko kyse edes altruismista?
Simpanssit, ja samoin myös monet ihmiset nähdessään jonkun puuhaavan jotain, alkavat mielellään matkia. Siihen ei tarvita hätää, eikä mitään. Kyse on oman uteliaisuuden ja kokeilunhalun tyydyttämisestä. Jostain ei-altruistisesta siis. Käsittääkseni mainitussa tutkimuksessa oli nimittäin kyse tästä: oman uteliaisuuden tyydyttämisestä ja kokeilunhalusta. Etiikan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
- ei ole etikkaa
Jos et tosiaan tiedä ilman auktoriteettiin turvautumista, että miksi ei saa tappaa heikompiaan, niin suosittelisin ammattiapua mahdollisimman äkkiä.
- -=0=-
Et lukenut avaustani kunnolla. Tiedän, miksi en saa tappaa heikompiani. Halusin vain päästä selvyyteen ateistien etiikan perustuksesta. Onko väärin kysyä tällaista?
- T_D_K
No eivätkös juuri kreationismit puhu siitä, että ihminen olisi jollain tapaa "luomakunnan kruunu"?
Millä tavalla ihminen sitten olisi hyttystä arvokkaampi?
Miksi?
Miten lajeja yleensä voi laittaa arvojärjestykseen?
Mielestäni ei mitenkään.- helppo testata
Lainsäädännössä ainakin laitetaan.
Arvojärjestyksesi on helppo testata: jos läimäytät hyttysen kuoliaaksi tahallasi, olet pitänyt sitä ihmistä arvottomampana. Jos taasen hyppäät vaikka kuolemaan pelastaaksesi hyttysen hengen, olet pitänyt sitä kai arvokkaampana... - T_D_K
helppo testata kirjoitti:
Lainsäädännössä ainakin laitetaan.
Arvojärjestyksesi on helppo testata: jos läimäytät hyttysen kuoliaaksi tahallasi, olet pitänyt sitä ihmistä arvottomampana. Jos taasen hyppäät vaikka kuolemaan pelastaaksesi hyttysen hengen, olet pitänyt sitä kai arvokkaampana...Melkoista kärjistämistä. Ei kai kukaan hyppäää hyttysen takia kuolemaan kun harvat ovat valmiita uhraamaan omaa henkeään edes toisen ihmisen puolesta.
Tapanani ei ole läiskiä hyttysiä huvikseen kuoliaaksi. Tapan toki hyttysiä, mutta en pidä niiden tappamisesta. Niilläkin on vain yksi elämä, niin kuin meilläkin.
- vastaukset
Miksi ihminen on hyttystä arvokkaampi?
-Hyttynen tuskin on tietoinen itsestään
Miksi en saa tappaa heikompiani?
-Haluaisitko? Moraali on kehittynyt ja kehittyy edelleen. Eikä tuo kehittyminen edellytä uskontoja:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000020573144#22000000020573144- tonttu
Mielikuvitus on ihmisen synnynnäinen sisäinen luova voima.
http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/0/87c06a4368660846422567600038584d?OpenDocument tonttu kirjoitti:
Mielikuvitus on ihmisen synnynnäinen sisäinen luova voima.
http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/0/87c06a4368660846422567600038584d?OpenDocumentNiin, moraali on tietysti abstrakti käsite ja sellaisenaan mielen tuote, mutta sen tausta on pitkälle biologinen.
- tai kukaan
ole kummempi kuin mitä on heikoin lenkki. Määrittele se. Sen jälkeen arvotetaan... ja miksi niin tekisin ...
- -=0=-
Oliko tämä siis liian vaikea tai liian tyhmä kysymys vastata, kun yhtään kunnon vastausta ei tullut... No mitäpä siitä, pitää vain jatkaa ihmettelyä. Sori illuminatus ja tonttu, en koskaan jaksa katsoa linkkejä, jotka johtavat muihin keskusteluihin.
- Retrograph
Luulin että asia oikeasti kiinnosti? illuminatuskin linkkasi omaan kirjoitukseensa, olisiko se sitten pitänyt vain pasteta tänne jotta sen olisit lukenut?
Pastean sitten oman pätkäni aiheesta:
"Hyvyys on sitä, että on älykkyyttä olla nöyrä. Ihminen syntyy maailmaan mieleltään "tyhjänä tauluna" jolle maailma alkaa piirtämään itseään. Lapsi on tarkkailija. Älykäs tarkkailija ymmärtää toimia maltillisesti uudessa ympäristössä, mitä ulkomaailma lapselle on. Pian lapsi oppii tunnistamaan itsensä ja muita olentoja, ja huomaa yhtäläisyydet itsensä ja näiden muiden välillä. Lapsi huomaa, että nuo ulkoiset entiteetit toimivat samalla tasolla, leikkivät samalla tavalla, ääntelevät samoin, näyttävät samoilta, oppivat puhumaan samaa kieltä. Nöyryys on siis malttia, ja vaatii mielikuvitusta. Jos mielikuvituksen raja tulee vastaan tai ihminen itsekkäistä syistä (maailman pelkääminen) fiksaantuu mieleltään paikalleen, tulee staattiseksi, hän kuvittelee ymmärtävänsä asioita koska ei ymmärrä muita, eikä näin ymmärrä muiden ymmärtävän asioita omilla tavoillaan, jolloin hän kuvittelee olevansa poikkeuksellisen hyvä koska hänen maailmassaan on vain tuo yksi tapa käsittää. Fiksaantuminen alkaa yleensä teini-iässä ja jatkuu aikuisuuteen. Lapsen mieli on kuitenkin dynaaminen, ja oikeanlaisella kasvatuksella lapset kasvavat ulkomaailman kanssa synkroniassa moraalisiksi, sillä he pääsevät suoraan kontaktiin muiden ihmisten kanssa ja heillä on kaikilla potentiaali ymmärtää, että tuolla muiden päiden sisällä on samanlainen tietoisuus kuin itselläni. Tämä johtuu sosiaalisuudesta, perheyhteisöstä ja yhteisestä kulttuurista joka liimaa ihmiset yhteen. Moraalin prototyyppi oli yksinkertainen periaate "Yhteisössä jossa yksi kalastaa, toinen metsästää ja kolmas viljelee maata, on kaikilta pois kun yksi varastaa". Kulttuuri on kuitenkin kehittänyt ihmistä savanniapina-ajoista, ja abstraktimpikin ajattelu on nyt mahdollista.
Lyhyesti: Ihminen oppii moraaliseksi, kun hän kasvaa lapsena muiden eri-ikäisten terveiden (samalla periaatteella elävien) ihmisten kanssa siihen tietoisuuteen, että hän ei ole maailmassa yksin, vaan yksi miljardeista omista tajunnoistaan, joten (jos ja kun etuaivolohkon peilisolut kehittyvät ja aktivoituvat mahdollistamaan empatian) hän ymmärtää trivialiteettina ns. "kultaisen säännön" idean; Tee toisille niin kuin itseäsi ansaitsisit kohdeltavan maailmaa maltillisesti seurattuasi ja sen tavoille sopeuduttuasi. Ei ole vaikea ajatusketju, emmekä tarvinneet Jeesuksen rakkautta, Saatanan pelkoa emmekä kymmentä käskyä. Vain älyä, älyn tuomaa tietoisuutta, tietoisuuden tuomaa nöyryyttä ja kehittyneen kulttuurin kasvualustaksi ajatuksille.
Tieteen ja uskonnon nöyryyden ero on siinä, että tiede on objektiivista, sitoutumatonta ja staattista "kiinnekohdaltaan". Tiede näyttää, että tässä on dataa, vedä omat johtopäätöksesi. Etenkin monoteistiset uskonnot taas asettavat ihmisen universumin keskipisteeksi, mikä näkyy mm. monien kristittyjen röyhkeän ylimielisestä suhtautumisesta esimerkiksi eläimiin. Moni ottaa luonnon ikään kuin heille varta vasten tarkoitettuna viihteenä minkä Jumala on laittanut ympärillemme miellyttämään aistejamme. Jotkut ihmisetkin ovat kaiken lisäksi väärällä puolella, ja heidät täytyy käännyttää samalla puolelle. Kunnioitus ja tilan antaminen on toissijaista, kun on kyseessä niin vakava asia kuin Helvettiin meno. Kovin suuri osa fundamentalistista kristityistä tuskin kunnioittaa ketään tai mitään niin paljon kuin oman olemassaolonsa ikuisuuden takaamista. Kun ihminen kuvittelee olevansa kosmoksen keskus, on niin helppo takertua elämään liian lujaa kiinni, ja kun siihen takertuu kiinni yksilötasolla kuolemaa peläten, se osoittaa vain ymmärryksen puutetta suuremmasta kokonaisuudesta.
Tämän perusteella sanoisin, että jos jotakin pitäisi ihmiselle varhaislapsuudessa mieluummin opettaa, niin tieteen avartamaa monisäikeistä maailmankuvaa mikä osoittaa pienuutemme, eikä uskontojen ahdasta käsitepuuroa mikä nostaa ihmisen jalustalle ja ruokkii yhteiskuntamme ja kulttuurimme narsismia alkeellisiin ja naurettavan redundantteihin (10 käskyä) dogmeihin nojaten. Ihmiset pitää opettaa oikeasti ymmärtämään miksi toisia täytyy kunnioittaa ja antaa heille halutessaan tilaa, eikä ehdollistaa noudattamaan tuhansia vuosia sitten kirjoitettua hönttiä sääntökokoelmaa (joskin Jeesus puhui huomattavasti enemmän asiaa kuin Isänsä) perusteella "Niin se vain on." Sitten kun "Niin se vain on" tulee kyseenalaiseksi, huomaa ihminen ettei ole missään vaiheessa todella sisäistänyt hyveellisen elämäntyylin perimmäisiä rationalisoitavia perusteita, eikä mikään estä häntä raiskaamasta ja tappamasta (Erittäin usein kuulee KRISTITTYJEN sanovan, että jos ei Jumala katsoisi peräämme ja olisi säätänyt lakeja meille, kaikki juoksisivat ympäriinsä tekemässä juuri tuota. Pistää miettimään millaisia ihmisiä nämä lainkuuliaiset uskovaiset ovat sisimmässään)."
Kysyä/korjata saa. No täytyy sitten copypasteta se minun tekstini tänne. Tuo linkitysmahdollisuus on olemassa juuri siksi, ettei näin tarvitsisi tehdä.
*** Alla olevaan liittyvä keskustelu löytyy täältä: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000020573144#22000000020573144 ***
Moraalimme lähteestä on palstalla keskusteltu silloin tällöin, mutta lähes poikkeuksetta uskonnollisista lähtökohdista. Evoluutioteoriaa, ja naturalistisia luonnontieteitä yleisemminkin, on myös syytetty perusteettomasti moraalin rapauttamisesta.
Usein uskontojen väitetään olevan keskeisin - ellei peräti ainoa - moraalin lähde. Uskonnolliset piirit näyttävät siis kokevan uskon olevan moraalin välttämätön edellytys, ja myös oman moraalinsa jotenkin uskonnottomien ja "vääräuskoisten" moraalia parempaa.
Mikään noista väitteistä ei pidä paikkaansa.
Useimpien ihmisten valinnat moraaliin liittyvissä kysymyksissä ovat hyvin samankaltaisia riippumatta siitä, onko henkilö uskonnoton tai jonkun uskonnon harjoittaja, ja hieman yllättäen jopa riippumatta siitä, millaisessa kulttuurisessa ympäristössä kyseinen henkilö elää.
Biologi Marc Hauser ja moraalifilosofi Peter Singer tekivät jokunen vuosi sitten aiheesta laajan tutkimuksen, jota on esitelty mm. kirjassa Moral Minds: How Nature Designed our Universal Sense of Right and Wrong. Asiaa tutkittiin tekemälle koehenkilöille joukko moraalin kannalta ongelmallisia kysymyksiä, esim. tyyliin: Onko hyväksyttävää tappaa/uhrata yksittäinen henki useamman pelastamiseksi? Kysymyksenasettelussa oli kiinnitetty huomiota reunaehtoihin ja esim. määritelty erikseen tilanteet, joissa nuo henkilöt - joko tuo uhrattava tai pelastettavat olivat päätöksentekijälle tuttuja.
Mielenkiintoinen havainto oli, että kaikki vastaukset vastaajien taustoista riippumatta olivat lähes samoja. Samoja testejä (paikallisesti sovitettuna) tehtiin myös kulttuurisesti pitkään eristyksissä eläneille heimoille ja tulokset olivat edelleen yhdenmukaisia t.s. vastanneiden moraalivalinnoissa ei havaittu olennaisia eroja. Jos uskonnot olisivat moraalin lähde, niin miksi mitään eroa ei voida havaita esim. ateistin ja hartaan uskovaisen moraalivalinnoissa? Jos erilaiset maailmankatsomukset eivätkä edes kulttuuritaustat tuota olennaisia eroja moraalivalintoihimme, niin luonnollinen johtopäätös on, että moraalimme alkuperä ei ole uskonnollinen (eikä kulttuurinen) vaan biologinen, ja paljon uskontoja vanhempaa perua - eikä edes ihmisten yksinoikeus.
Se, mitä uskonnot esittävät omina moraalisääntöinään pohjautuu itse asiassa puhtaan evolutiivisiin yhteistyön ja kommunikaation mahdollistaviin sopeutumiin, joita usein on täydennetty kyseisen uskon omilla dogmeilla, joilla itsessään on hyvin vähän moraalimme tai sen lähteen kanssa tekemistä. Esim. käsky olla turhaan lausumatta herran nimeä ei moraalisessa mielessä merkitse mitään muille kuin vakaumuksellisille kristityille.
Tässä yhteydessä olisikin syytä erottaa moraali ja uskonnollinen moraali toisistaan: uskonnollinen moraali on maailmankatsomuksellisin, eettisten arvojen kannalta toissijaisin dogmein täydennettyä moraalia. Uskonnollinen moraali ei siis eettisessä mielessä tuo mitään lisää ateistin moraaliin verrattuna silloin, kun puhutaan ihmisen halusta ja kyvystä tuntea empatiaa heikompiosaisia kohtaan, olla solidaarinen/auttaa lähimmäisiään tai suojella ja rakastaa läheisiään. Kaikki asioita, joita monet - elleivät useimmat - uskonnot mielellään korostavat keskeisimpinä arvoinaan.
Evolutiivinen sopeutuminen on mahdollistanut yhdessätoimimisen edellyttämät sosiaaliset taidot. Yhdessä eläminen ja toimiminen on edellyttänyt ihmiseltä tiettyjen fyysisten sopeutumien (esim. puhekyky), lisäksi erityisesti kykyä sosiaalisuuteen: kykyä toimia yhdessä, huolehtia muista, ja ennenkaikkea, kykyä ajoittain tinkiä omista tarpeistaan. Itsekkyys on monissa tilanteissa yksilön ja tämän geenien etujen mukaista, muttei aina.
Tuota yksilön oman edun kannalta pyyteetöntä, ja usein jopa haitallista, muita suosivaa käyttäytymistä kutsutaan altruismiksi, ja tuo altruismi on meidänkin moraalimme, ja ylipäätään kyvyn tehdä tehdä epäitsekkäitä päätöksiä, taustalla.
Evoluutioteoria ei ota kantaa moraalikysymyksiin, mutta se ei suinkaan tarkoita, etteikö moraali olisi evoluution myötä kehittynyt ominaisuus. Evoluutio on moraalimme todellinen lähde.- Luonnehäiriöinen
Retrograph kirjoitti:
Luulin että asia oikeasti kiinnosti? illuminatuskin linkkasi omaan kirjoitukseensa, olisiko se sitten pitänyt vain pasteta tänne jotta sen olisit lukenut?
Pastean sitten oman pätkäni aiheesta:
"Hyvyys on sitä, että on älykkyyttä olla nöyrä. Ihminen syntyy maailmaan mieleltään "tyhjänä tauluna" jolle maailma alkaa piirtämään itseään. Lapsi on tarkkailija. Älykäs tarkkailija ymmärtää toimia maltillisesti uudessa ympäristössä, mitä ulkomaailma lapselle on. Pian lapsi oppii tunnistamaan itsensä ja muita olentoja, ja huomaa yhtäläisyydet itsensä ja näiden muiden välillä. Lapsi huomaa, että nuo ulkoiset entiteetit toimivat samalla tasolla, leikkivät samalla tavalla, ääntelevät samoin, näyttävät samoilta, oppivat puhumaan samaa kieltä. Nöyryys on siis malttia, ja vaatii mielikuvitusta. Jos mielikuvituksen raja tulee vastaan tai ihminen itsekkäistä syistä (maailman pelkääminen) fiksaantuu mieleltään paikalleen, tulee staattiseksi, hän kuvittelee ymmärtävänsä asioita koska ei ymmärrä muita, eikä näin ymmärrä muiden ymmärtävän asioita omilla tavoillaan, jolloin hän kuvittelee olevansa poikkeuksellisen hyvä koska hänen maailmassaan on vain tuo yksi tapa käsittää. Fiksaantuminen alkaa yleensä teini-iässä ja jatkuu aikuisuuteen. Lapsen mieli on kuitenkin dynaaminen, ja oikeanlaisella kasvatuksella lapset kasvavat ulkomaailman kanssa synkroniassa moraalisiksi, sillä he pääsevät suoraan kontaktiin muiden ihmisten kanssa ja heillä on kaikilla potentiaali ymmärtää, että tuolla muiden päiden sisällä on samanlainen tietoisuus kuin itselläni. Tämä johtuu sosiaalisuudesta, perheyhteisöstä ja yhteisestä kulttuurista joka liimaa ihmiset yhteen. Moraalin prototyyppi oli yksinkertainen periaate "Yhteisössä jossa yksi kalastaa, toinen metsästää ja kolmas viljelee maata, on kaikilta pois kun yksi varastaa". Kulttuuri on kuitenkin kehittänyt ihmistä savanniapina-ajoista, ja abstraktimpikin ajattelu on nyt mahdollista.
Lyhyesti: Ihminen oppii moraaliseksi, kun hän kasvaa lapsena muiden eri-ikäisten terveiden (samalla periaatteella elävien) ihmisten kanssa siihen tietoisuuteen, että hän ei ole maailmassa yksin, vaan yksi miljardeista omista tajunnoistaan, joten (jos ja kun etuaivolohkon peilisolut kehittyvät ja aktivoituvat mahdollistamaan empatian) hän ymmärtää trivialiteettina ns. "kultaisen säännön" idean; Tee toisille niin kuin itseäsi ansaitsisit kohdeltavan maailmaa maltillisesti seurattuasi ja sen tavoille sopeuduttuasi. Ei ole vaikea ajatusketju, emmekä tarvinneet Jeesuksen rakkautta, Saatanan pelkoa emmekä kymmentä käskyä. Vain älyä, älyn tuomaa tietoisuutta, tietoisuuden tuomaa nöyryyttä ja kehittyneen kulttuurin kasvualustaksi ajatuksille.
Tieteen ja uskonnon nöyryyden ero on siinä, että tiede on objektiivista, sitoutumatonta ja staattista "kiinnekohdaltaan". Tiede näyttää, että tässä on dataa, vedä omat johtopäätöksesi. Etenkin monoteistiset uskonnot taas asettavat ihmisen universumin keskipisteeksi, mikä näkyy mm. monien kristittyjen röyhkeän ylimielisestä suhtautumisesta esimerkiksi eläimiin. Moni ottaa luonnon ikään kuin heille varta vasten tarkoitettuna viihteenä minkä Jumala on laittanut ympärillemme miellyttämään aistejamme. Jotkut ihmisetkin ovat kaiken lisäksi väärällä puolella, ja heidät täytyy käännyttää samalla puolelle. Kunnioitus ja tilan antaminen on toissijaista, kun on kyseessä niin vakava asia kuin Helvettiin meno. Kovin suuri osa fundamentalistista kristityistä tuskin kunnioittaa ketään tai mitään niin paljon kuin oman olemassaolonsa ikuisuuden takaamista. Kun ihminen kuvittelee olevansa kosmoksen keskus, on niin helppo takertua elämään liian lujaa kiinni, ja kun siihen takertuu kiinni yksilötasolla kuolemaa peläten, se osoittaa vain ymmärryksen puutetta suuremmasta kokonaisuudesta.
Tämän perusteella sanoisin, että jos jotakin pitäisi ihmiselle varhaislapsuudessa mieluummin opettaa, niin tieteen avartamaa monisäikeistä maailmankuvaa mikä osoittaa pienuutemme, eikä uskontojen ahdasta käsitepuuroa mikä nostaa ihmisen jalustalle ja ruokkii yhteiskuntamme ja kulttuurimme narsismia alkeellisiin ja naurettavan redundantteihin (10 käskyä) dogmeihin nojaten. Ihmiset pitää opettaa oikeasti ymmärtämään miksi toisia täytyy kunnioittaa ja antaa heille halutessaan tilaa, eikä ehdollistaa noudattamaan tuhansia vuosia sitten kirjoitettua hönttiä sääntökokoelmaa (joskin Jeesus puhui huomattavasti enemmän asiaa kuin Isänsä) perusteella "Niin se vain on." Sitten kun "Niin se vain on" tulee kyseenalaiseksi, huomaa ihminen ettei ole missään vaiheessa todella sisäistänyt hyveellisen elämäntyylin perimmäisiä rationalisoitavia perusteita, eikä mikään estä häntä raiskaamasta ja tappamasta (Erittäin usein kuulee KRISTITTYJEN sanovan, että jos ei Jumala katsoisi peräämme ja olisi säätänyt lakeja meille, kaikki juoksisivat ympäriinsä tekemässä juuri tuota. Pistää miettimään millaisia ihmisiä nämä lainkuuliaiset uskovaiset ovat sisimmässään)."
Kysyä/korjata saa.Lueteltuna sanaan narsismi liittyvät oirekuvaukset.
Olen patoutunut narsistinen persoonallisuushäiriöinen, oletko sinäkin?
http://www.tietopankki.com/narsismi.html - Köhköh, oikee, köh
Luonnehäiriöinen kirjoitti:
Lueteltuna sanaan narsismi liittyvät oirekuvaukset.
Olen patoutunut narsistinen persoonallisuushäiriöinen, oletko sinäkin?
http://www.tietopankki.com/narsismi.htmlNämä ovat taas jälleen näitä määritelmiä mitä ihminen on keksinyt ihmisestä. En mieltäisi paljoakaan sanallista arvoa tälle narsismi käsitteelle.
- Retrograph
Luonnehäiriöinen kirjoitti:
Lueteltuna sanaan narsismi liittyvät oirekuvaukset.
Olen patoutunut narsistinen persoonallisuushäiriöinen, oletko sinäkin?
http://www.tietopankki.com/narsismi.htmlTunnen narsismin kliinisen määritelmän tuntomerkkeineen varsin hyvin, olen lukenut aiheesta ja aiheen sivusta useampia kirjoja. Tässä yhteydessä käytin tietenkin käsitettä löyhemmin, enkä viitannut eksaktiin narsismin määritelmään vaan eräisiin tuntomerkkeihin (mm. välinpitämättömyys muista, oman edun ajaminen, itsensä korottaminen).
- Toimin kuten on ohjelmoitu
Miksikö et saa tehdä tai ajatella mitä haluat? koska ihmisillä on yhteneväinen mieli, ja yhteneväinen mieli vastaa myös tähän esittämääsi kysymykseen, ja vastaus tulee mielestä, että mitä muut ihmiset ovat mieltä: miksi ihminen on hyttystä arvokkaampi?
Ihminen on kuin ohjelmoitu robotti, joka toimii ja ajattelee oppimaansa johdonmukaisesti.
Esim. 1 1=?, nälkä=?, koira=?, hymy=?, käveleminen/seinä=?, nörtti=?, ihmiset=?, johdonmukaisuuden toteutumista. - Telegod
Jos olisin ateisti sanoisin ettei ihminen ole hyttystä arvokkaampi. Ei minun mielestä ole perusteita sille...
- Heikki J. Patrikainen
Niin, ainutkertainen elämä se on hyttyselläkin. Joskus jätän tappamatta ja
vain puhallan kaverin menemään. Elantoaanhan sekin vain yrittää hankkia
"otsansa hiessä", eikä ilkeyteen kykene, syyntakeeton kun on kuin taivaan
enkeli. Evoluutio ei ole jättänyt sille vaihtoehtoja vaistojensa,
ravinnonlähteensä ja -hankintatapansa suhteen, toisin kuin meille ihmisille.
Mutta yleensä ärsytys on niin suurta että reagoin tappamalla. Tai ehkä se on
tottumusta. En tiedä hyttysen kyvystä tuntea kipua, mutta ainakin varmuuden
vuoksi tappaminen kannattanee tehdä nopeasti ja varmistaa ettei eläin jää
kitumaan. Vaikka sen selällään sätkiminen onkin säälittävää, sen kehonmuoto
ja silmät ovat liian erilaiset, inhottavat (vaikka myös kiehtovat), jotta se
herättäisi samanlaista suojeluvaistoa kuin vaikka selkärankainen ylipäätään.
Mutta pitää nähdä ruman kuoren alla tunteva olento ja olla takertumatta
pinnallisuuksiin. Tappaminen on kyllä sinänsä kohtuuton reaktio kokemaani,
joskus sietämättömäänkin, epämiellyttävyyteen. Se vain on niin helppoa
pienempäänsä sortaa, ajatusta sille antamatta. Se ei välttämättä ole kosto,
vaikka saatankin tulla pahalle tuulelle hyttysten koeteltavana, vaan yritän
vain saada ininän ja pistelyn varmuudella loppumaan. En tiedä miten se
elämänsä kokee, saako se siitä minkälaista nautintoa tai kärsimystä. Jos se
nauttii siitä edes kohtuudella, parasta lienisi jos se voisi nauttia siitä
mahdollisimman pitkään. Jos sen elämä taas on yhtä helvettiä (sen
optimaalisen lisääntymismenestyksen seurausta oleva elämisen muotohan ei
välttämättä tee siitä onnellista, sehän ei ole evoluution funktio),
"korkeampana olentona" myötätunto jopa vaatisi minua tappamaan sen. Mutta
mitä sitten voisi olla hyttysen onni? Jokin yksinkertainen mielihyvän
impulssi kun tuore veri virtaa sen ruumiiseen? Olisiko Kristuksen kaltaista
antaa vertaan hyttysten ravinnoksi? Tai Buddhan? Mutta sikäli kuin tiedän,
sillä ei ole minkäänlaista kykyä suunnitella tulevaisuuttaan. Jos se
nauttii, se nauttii hetkestä, eikä kuoltuaan hyttysten taivaaseen
lennellessään murehdi toteutumatta jääneitä tulevaisuudensuunnitelmiaan.
Toisin on ihmisen, mistä syystä katsonkin ihmisen tappamisen olevan
suuremman pahan. Myötätunto ja oikeudentaju eivät kehittyneet meille
evoluution myötä sääliäksemme hyttysiä, mutta voivat olla tarpeeksi
epäspesifisiä tehdäkseen sen mahdolliseksi. Niin epäspesifisiä että sääliä
voi vaikka kiviä ja risiinikasveja.
Niin Herra sanoi: "Sinä armahdat risiinikasvia, josta et ole vaivaa nähnyt
ja jota et ole kasvattanut, joka yhden yön lapsena syntyi ja yhden yön
lapsena kuoli. Enkö siis minä armahtaisi Niiniveä, sitä suurta kaupunkia,
jossa on enemmän kuin sata kaksikymmentä tuhatta ihmistä, jotka eivät vielä
tiedä, kumpi käsi on oikea, kumpi vasen, niin myös paljon eläimiä?" -- Joon.
4:10,11
Heikki - -=0=-
Tulihan niitä hyviä vastauksia. Ymmärtäisin siis kiteytettynä niin, että moraali on mielestänne ihmisen sisäsyntyinen ominaisuus... Oikeastaan syy, miksi kysyin tätä on se, että en osaa kunnolla ajatella tätä ateistin kannalta, koska en ole koskaan ollut ateisti.
Retrograph ja illuminatus, kiitos copypastetuksesta. Ehkä minun on syytä tsekata ne linkit tästä lähtien. Pahoittelen laiskuuttani.>>Ymmärtäisin siis kiteytettynä niin, että moraali on mielestänne ihmisen sisäsyntyinen ominaisuus...
- zz-chemnitz
illuminatus kirjoitti:
>>Ymmärtäisin siis kiteytettynä niin, että moraali on mielestänne ihmisen sisäsyntyinen ominaisuus...
Sillailla : moraali on biologista ja sitä
silloin täytyy olla olemassa kaikilla bio-
logisilla tasoilla.
Mutta missä sijaitsee se ideaalinen moraa-
lijärjestys, johon nämä ihmisten ulkopuoliset
elolliset oliot voivat omaa käyttäymistään
verrata ? Eikä ole niin, ettei ole olemassa
mitään muuta moraalista maailmaa, kuin ihmisen,
jonka mittapuita sovelletaan sitten luontoon
ja sen elukoihin ? Mitä tahansa paskaa saa
kirjoittaa sitten matojen ja lintujen moraa-
lista puhumattakaan apinoiden, mutta onko
niiillä OMAAA moraalijärjestystä, johon käyt-
täytymisessään viittaisivat ? On olemassa vain
ja ainoastaan ihmisen moraalimaailma, missä
hyvä/paha jne erotellaan toisistaan. Pysyköön
evoluutiteoria vain biologisessa selittämisessä,
missä se on pätevä, mutta pysyköön kaukana siitä
maailmasta, jota se ei voi selittää. Jos se
sitä yrittää, niin siinä selitetään ainoastaan
ihmiselle sopivin merkityksin ja käsittein, jotka viittaavat ihmiseen eivätkä niinkään mi-
hinkään evoluutioon. Paskaa saa tietysti kirjoi-
tella evoluution nimissä jokainen niin paljon
kuin lystää, mutta rajansa kaikella. zz-chemnitz kirjoitti:
Sillailla : moraali on biologista ja sitä
silloin täytyy olla olemassa kaikilla bio-
logisilla tasoilla.
Mutta missä sijaitsee se ideaalinen moraa-
lijärjestys, johon nämä ihmisten ulkopuoliset
elolliset oliot voivat omaa käyttäymistään
verrata ? Eikä ole niin, ettei ole olemassa
mitään muuta moraalista maailmaa, kuin ihmisen,
jonka mittapuita sovelletaan sitten luontoon
ja sen elukoihin ? Mitä tahansa paskaa saa
kirjoittaa sitten matojen ja lintujen moraa-
lista puhumattakaan apinoiden, mutta onko
niiillä OMAAA moraalijärjestystä, johon käyt-
täytymisessään viittaisivat ? On olemassa vain
ja ainoastaan ihmisen moraalimaailma, missä
hyvä/paha jne erotellaan toisistaan. Pysyköön
evoluutiteoria vain biologisessa selittämisessä,
missä se on pätevä, mutta pysyköön kaukana siitä
maailmasta, jota se ei voi selittää. Jos se
sitä yrittää, niin siinä selitetään ainoastaan
ihmiselle sopivin merkityksin ja käsittein, jotka viittaavat ihmiseen eivätkä niinkään mi-
hinkään evoluutioon. Paskaa saa tietysti kirjoi-
tella evoluution nimissä jokainen niin paljon
kuin lystää, mutta rajansa kaikella.Olipas moraaliton vastine.
>>Sillailla : moraali on biologista ja sitä silloin täytyy olla olemassa kaikilla biologisilla tasoilla.>Mutta missä sijaitsee se ideaalinen moraalijärjestys, johon nämä ihmisten ulkopuoliset elolliset oliot voivat omaa käyttäymistään verrata ? Eikä ole niin, ettei ole olemassa mitään muuta moraalista maailmaa, kuin ihmisen, jonka mittapuita sovelletaan sitten luontoon ja sen elukoihin ? Mitä tahansa paskaa saa kirjoittaa sitten matojen ja lintujen moraalista puhumattakaan apinoiden, mutta onko niiillä OMAAA moraalijärjestystä, johon käyttäytymisessään viittaisivat ?>On olemassa vain ja ainoastaan ihmisen moraalimaailma, missä hyvä/paha jne erotellaan toisistaan.> Pysyköönevoluutiteoria vain biologisessa selittämisessä,missä se on pätevä, mutta pysyköön kaukana siitämaailmasta, jota se ei voi selittää.>Jos se sitä yrittää, niin siinä selitetään ainoastaan ihmiselle sopivin merkityksin ja käsittein, jotka viittaavat ihmiseen eivätkä niinkään mihinkään evoluutioon.>Paskaa saa tietysti kirjoitella evoluution nimissä jokainen niin paljon kuin lystää, mutta rajansa kaikella.- zz- cheminitz
illuminatus kirjoitti:
Olipas moraaliton vastine.
>>Sillailla : moraali on biologista ja sitä silloin täytyy olla olemassa kaikilla biologisilla tasoilla.>Mutta missä sijaitsee se ideaalinen moraalijärjestys, johon nämä ihmisten ulkopuoliset elolliset oliot voivat omaa käyttäymistään verrata ? Eikä ole niin, ettei ole olemassa mitään muuta moraalista maailmaa, kuin ihmisen, jonka mittapuita sovelletaan sitten luontoon ja sen elukoihin ? Mitä tahansa paskaa saa kirjoittaa sitten matojen ja lintujen moraalista puhumattakaan apinoiden, mutta onko niiillä OMAAA moraalijärjestystä, johon käyttäytymisessään viittaisivat ?>On olemassa vain ja ainoastaan ihmisen moraalimaailma, missä hyvä/paha jne erotellaan toisistaan.> Pysyköönevoluutiteoria vain biologisessa selittämisessä,missä se on pätevä, mutta pysyköön kaukana siitämaailmasta, jota se ei voi selittää.>Jos se sitä yrittää, niin siinä selitetään ainoastaan ihmiselle sopivin merkityksin ja käsittein, jotka viittaavat ihmiseen eivätkä niinkään mihinkään evoluutioon.>Paskaa saa tietysti kirjoitella evoluution nimissä jokainen niin paljon kuin lystää, mutta rajansa kaikella.Kiitokset asiallisista kommenteista !!
Kuitenkin huomautan: Eläimillä on
epäitsekkyyttä jne jne . Merkitseekö ja tarkoittaako eläinten käyttäytyminen niille itselleeen samaa kuin sinulle, joka käytät
vain ihmiselle ominaisia merkityksiä ?
Luuletko, että eläimille on olemassa ihmisille
ominainen moraalimaailma ? Jos evoluutio taas
kehittää moraalia, niin mistä sillä on idea
moraalista ? Biologisen käyttäytymisen erotat
moraalista, joka on aivan oikein, sillä moraa-
lia ei johdeta biologisesta käyttäytymisestä, ja
jos johdetaan, niin silloin on olemassa jo mo-
raalia,johon tätä biologista käyttäytymistä
voi verrata. Lunnostaan toimimisella kun ei
ole mitään tekemistä moraalin kanssa, muuta
kuin sille, jolla on joku moraali. Mahtaakohan
mato tuntea muuten altruismin määritelmän ? ja
mikähän merkitys sillä sille on ? Sinusta kertoo
parhaiten se, että sovellat ihmisten ikiomaa käsitejärjestelmää paikkaan, jota ei ole ole-
massa muille kuin ihmisille. Uskovainenko ? - zz-chemnitz
illuminatus kirjoitti:
Olipas moraaliton vastine.
>>Sillailla : moraali on biologista ja sitä silloin täytyy olla olemassa kaikilla biologisilla tasoilla.>Mutta missä sijaitsee se ideaalinen moraalijärjestys, johon nämä ihmisten ulkopuoliset elolliset oliot voivat omaa käyttäymistään verrata ? Eikä ole niin, ettei ole olemassa mitään muuta moraalista maailmaa, kuin ihmisen, jonka mittapuita sovelletaan sitten luontoon ja sen elukoihin ? Mitä tahansa paskaa saa kirjoittaa sitten matojen ja lintujen moraalista puhumattakaan apinoiden, mutta onko niiillä OMAAA moraalijärjestystä, johon käyttäytymisessään viittaisivat ?>On olemassa vain ja ainoastaan ihmisen moraalimaailma, missä hyvä/paha jne erotellaan toisistaan.> Pysyköönevoluutiteoria vain biologisessa selittämisessä,missä se on pätevä, mutta pysyköön kaukana siitämaailmasta, jota se ei voi selittää.>Jos se sitä yrittää, niin siinä selitetään ainoastaan ihmiselle sopivin merkityksin ja käsittein, jotka viittaavat ihmiseen eivätkä niinkään mihinkään evoluutioon.>Paskaa saa tietysti kirjoitella evoluution nimissä jokainen niin paljon kuin lystää, mutta rajansa kaikella.Puhuit biologisesta taustasta : se ei ole
moraalimaailma, sillä vaistomainen toiminita
ei erota hyvää ja pahaa toisistaan, sillä
niitä ei tunneta. Ja jos hyvää ja pahaa ei
tunneta, niin ei voida puhua moraalista.
Toimia altruistisesti ei ole mikään ainakaan
ihmisen lajitausta, kun egoismi tuntuu olevan
se ainoa ja oikea, jota myös mainostetaan luon-
nonmukaisimpana. Joka tapauksessa käyttäytyipä
jokin altruistisesti tai egoistisesti, niin
niillä on jokin merkitys moraalina vain sille
mille moraalia on. Altruistiselle eliölle
se on luonnonluomaa automatiikkaa säilyä elossa
eikä saatana vieköön moraalia. Siinä mielessä
oikeassa olet, että näitä biologisia juttuja
voi arvostella moraalisin perustein, ja vaikka
uskoa että moraaliset käsitykset ovat sitten jo-
tenkin kehittyneet biologiselta pohjalta. Totta
onkin, että ilman biologista perustaa ei meillä
olisi käistyksiä paljon mistään. Mutta
eläminenja siitä annetut käsitykset eivät pa-
laudu toisikseen, sillä käsitys elämästä on
oma ideaalimaailmansa eikä itse eläminen.
Paskaa on se, että väitettään elukoilla ole-
van moraalikäsityksiä, jota kumma kyllä ovat
aivan samoja kuin ihmisellä. Ihmisen moraali
on se ainoa moraalijärjestelämä, joka on olemassa. Periaatteessa vaikkapa liskoilla
voisi olla oma moraali, missä suuhun pas-
kantaminen osoittaa hyvää käytöstä ja muna-
varkaus rehellisyyttä, mutta kun ei ole,niin
turha uskoa mitään. Se takia moraali -ideat
voivat olla olemassa vain sellaiselle, joka
niitä ymmärtää. Moraalinen kehitys ihmsellä
on taas toinen juttu, josta voi haastella
lisää jos kiinnostaa. Sanoit,että eläimillä on
huolenpitoa ja vaikka mitä, mutta onko se
eläimille samaa kuin meille ? Tämmöiseltä pe-
rustalta ei synny moraalia, vaan se syntyy
tietoisuuden yhteydessä ( sieluksikin sitä
on kutsuttu) Evoluutiokin tuntuu toimivan ih-
misten luominen merkitysten avulla, joten aika
hullua sekin pohjimmiltaan on. Tosiasiassa
luonnonympäristä muovaa ja muuttaa ilman tar-
koituksia tai tavoitteita, ilman ihmisen käsite
ja merkitysjärjestelmiä. On vakava virhe inhi-
milllstää ensin luonto, sitten eläin ja lopuksi
evoluutio. Se on aivan varmaa, että moraalia
ei synny eläinten kehittymisen kautta, koska
eläimillä EI OLE MORAALIA,sitä voi olla sellai-
sella, joka TIETÄÄ mitä moraali on. Se, että
mato on altruistinen sinulle, tarkoittaa, että
sinä tunnet altruismin eikä mato. Kun käyttätyy
vaistojensa mukaan, niin silloin ei tehdä moraa-
lijärjestelmiä. SIksi moraali ei ole kehittynyt
eläimistä ihmiseen, vaan se syntyy ihmisessä.
Se ainoastaan ihmiselle ominainen olemisentapa. zz- cheminitz kirjoitti:
Kiitokset asiallisista kommenteista !!
Kuitenkin huomautan: Eläimillä on
epäitsekkyyttä jne jne . Merkitseekö ja tarkoittaako eläinten käyttäytyminen niille itselleeen samaa kuin sinulle, joka käytät
vain ihmiselle ominaisia merkityksiä ?
Luuletko, että eläimille on olemassa ihmisille
ominainen moraalimaailma ? Jos evoluutio taas
kehittää moraalia, niin mistä sillä on idea
moraalista ? Biologisen käyttäytymisen erotat
moraalista, joka on aivan oikein, sillä moraa-
lia ei johdeta biologisesta käyttäytymisestä, ja
jos johdetaan, niin silloin on olemassa jo mo-
raalia,johon tätä biologista käyttäytymistä
voi verrata. Lunnostaan toimimisella kun ei
ole mitään tekemistä moraalin kanssa, muuta
kuin sille, jolla on joku moraali. Mahtaakohan
mato tuntea muuten altruismin määritelmän ? ja
mikähän merkitys sillä sille on ? Sinusta kertoo
parhaiten se, että sovellat ihmisten ikiomaa käsitejärjestelmää paikkaan, jota ei ole ole-
massa muille kuin ihmisille. Uskovainenko ?>>Kuitenkin huomautan: Eläimillä on epäitsekkyyttä jne jne . Merkitseekö ja tarkoittaako eläinten käyttäytyminen niille itselleeen samaa kuin sinulle, joka käytät vain ihmiselle ominaisia merkityksiä ?>Luuletko, että eläimille on olemassa ihmisille ominainen moraalimaailma ? Jos evoluutio taas kehittää moraalia, niin mistä sillä on idea moraalista ? >Biologisen käyttäytymisen erotat moraalista, joka on aivan oikein, sillä moraalia ei johdeta biologisesta käyttäytymisestä, ja jos johdetaan, niin silloin on olemassa jo moraalia,johon tätä biologista käyttäytymistä voi verrata.>Lunnostaan toimimisella kun ei ole mitään tekemistä moraalin kanssa, muuta kuin sille, jolla on joku moraali.>Mahtaakohan mato tuntea muuten altruismin määritelmän ? ja mikähän merkitys sillä sille on ? >Sinusta kertoo parhaiten se, että sovellat ihmisten ikiomaa käsitejärjestelmää paikkaan, jota ei ole olemassa muille kuin ihmisille. Uskovainenko ?
zz-chemnitz kirjoitti:
Puhuit biologisesta taustasta : se ei ole
moraalimaailma, sillä vaistomainen toiminita
ei erota hyvää ja pahaa toisistaan, sillä
niitä ei tunneta. Ja jos hyvää ja pahaa ei
tunneta, niin ei voida puhua moraalista.
Toimia altruistisesti ei ole mikään ainakaan
ihmisen lajitausta, kun egoismi tuntuu olevan
se ainoa ja oikea, jota myös mainostetaan luon-
nonmukaisimpana. Joka tapauksessa käyttäytyipä
jokin altruistisesti tai egoistisesti, niin
niillä on jokin merkitys moraalina vain sille
mille moraalia on. Altruistiselle eliölle
se on luonnonluomaa automatiikkaa säilyä elossa
eikä saatana vieköön moraalia. Siinä mielessä
oikeassa olet, että näitä biologisia juttuja
voi arvostella moraalisin perustein, ja vaikka
uskoa että moraaliset käsitykset ovat sitten jo-
tenkin kehittyneet biologiselta pohjalta. Totta
onkin, että ilman biologista perustaa ei meillä
olisi käistyksiä paljon mistään. Mutta
eläminenja siitä annetut käsitykset eivät pa-
laudu toisikseen, sillä käsitys elämästä on
oma ideaalimaailmansa eikä itse eläminen.
Paskaa on se, että väitettään elukoilla ole-
van moraalikäsityksiä, jota kumma kyllä ovat
aivan samoja kuin ihmisellä. Ihmisen moraali
on se ainoa moraalijärjestelämä, joka on olemassa. Periaatteessa vaikkapa liskoilla
voisi olla oma moraali, missä suuhun pas-
kantaminen osoittaa hyvää käytöstä ja muna-
varkaus rehellisyyttä, mutta kun ei ole,niin
turha uskoa mitään. Se takia moraali -ideat
voivat olla olemassa vain sellaiselle, joka
niitä ymmärtää. Moraalinen kehitys ihmsellä
on taas toinen juttu, josta voi haastella
lisää jos kiinnostaa. Sanoit,että eläimillä on
huolenpitoa ja vaikka mitä, mutta onko se
eläimille samaa kuin meille ? Tämmöiseltä pe-
rustalta ei synny moraalia, vaan se syntyy
tietoisuuden yhteydessä ( sieluksikin sitä
on kutsuttu) Evoluutiokin tuntuu toimivan ih-
misten luominen merkitysten avulla, joten aika
hullua sekin pohjimmiltaan on. Tosiasiassa
luonnonympäristä muovaa ja muuttaa ilman tar-
koituksia tai tavoitteita, ilman ihmisen käsite
ja merkitysjärjestelmiä. On vakava virhe inhi-
milllstää ensin luonto, sitten eläin ja lopuksi
evoluutio. Se on aivan varmaa, että moraalia
ei synny eläinten kehittymisen kautta, koska
eläimillä EI OLE MORAALIA,sitä voi olla sellai-
sella, joka TIETÄÄ mitä moraali on. Se, että
mato on altruistinen sinulle, tarkoittaa, että
sinä tunnet altruismin eikä mato. Kun käyttätyy
vaistojensa mukaan, niin silloin ei tehdä moraa-
lijärjestelmiä. SIksi moraali ei ole kehittynyt
eläimistä ihmiseen, vaan se syntyy ihmisessä.
Se ainoastaan ihmiselle ominainen olemisentapa.>>Puhuit biologisesta taustasta : se ei ole moraalimaailma, sillä vaistomainen toiminita ei erota hyvää ja pahaa toisistaan, sillä niitä ei tunneta. Ja jos hyvää ja pahaa ei tunneta, niin ei voida puhua moraalista.>Toimia altruistisesti ei ole mikään ainakaan ihmisen lajitausta, kun egoismi tuntuu olevan se ainoa ja oikea, jota myös mainostetaan luonnonmukaisimpana.> Joka tapauksessa käyttäytyipä jokin altruistisesti tai egoistisesti, niin niillä on jokin merkitys moraalina vain sille mille moraalia on. Altruistiselle eliölle
se on luonnonluomaa automatiikkaa säilyä elossa eikä saatana vieköön moraalia.>Siinä mielessä oikeassa olet, että näitä biologisia juttuja voi arvostella moraalisin perustein, >ja vaikka uskoa että moraaliset käsitykset ovat sitten jotenkin kehittyneet biologiselta pohjalta.>Totta onkin, että ilman biologista perustaa ei meillä olisi käistyksiä paljon mistään. Mutta eläminenja siitä annetut käsitykset eivät palaudu toisikseen, sillä käsitys elämästä on oma ideaalimaailmansa eikä itse eläminen.>Paskaa on se, että väitettään elukoilla olevan moraalikäsityksiä, jota kumma kyllä ovat aivan samoja kuin ihmisellä.>Ihmisen moraali on se ainoa moraalijärjestelämä, joka on olemassa.> Periaatteessa vaikkapa liskoilla voisi olla oma moraali, missä suuhun paskantaminen osoittaa hyvää käytöstä ja munavarkaus rehellisyyttä, mutta kun ei ole,niin turha uskoa mitään. Se takia moraali-ideat voivat olla olemassa vain sellaiselle, joka niitä ymmärtää. Moraalinen kehitys ihmsellä on taas toinen juttu, josta voi haastella lisää jos kiinnostaa. Sanoit,että eläimillä on huolenpitoa ja vaikka mitä, mutta onko se eläimille samaa kuin meille ? Tämmöiseltä perustalta ei synny moraalia, vaan se syntyy tietoisuuden yhteydessä ( sieluksikin sitä on kutsuttu) Evoluutiokin tuntuu toimivan ihmisten luominen merkitysten avulla, joten aika hullua sekin pohjimmiltaan on. Tosiasiassa luonnonympäristä muovaa ja muuttaa ilman tarkoituksia tai tavoitteita, ilman ihmisen käsite
ja merkitysjärjestelmiä. On vakava virhe inhimilllstää ensin luonto, sitten eläin ja lopuksi evoluutio. Se on aivan varmaa, että moraalia
ei synny eläinten kehittymisen kautta, koska eläimillä EI OLE MORAALIA,sitä voi olla sellaisella, joka TIETÄÄ mitä moraali on. Se, että mato on altruistinen sinulle, tarkoittaa, että sinä tunnet altruismin eikä mato. Kun käyttätyy vaistojensa mukaan, niin silloin ei tehdä moraalijärjestelmiä.>SIksi moraali ei ole kehittynyt eläimistä ihmiseen, vaan se syntyy ihmisessä. >Se ainoastaan ihmiselle ominainen olemisentapa.- Apinan sukulainen
zz-chemnitz kirjoitti:
Puhuit biologisesta taustasta : se ei ole
moraalimaailma, sillä vaistomainen toiminita
ei erota hyvää ja pahaa toisistaan, sillä
niitä ei tunneta. Ja jos hyvää ja pahaa ei
tunneta, niin ei voida puhua moraalista.
Toimia altruistisesti ei ole mikään ainakaan
ihmisen lajitausta, kun egoismi tuntuu olevan
se ainoa ja oikea, jota myös mainostetaan luon-
nonmukaisimpana. Joka tapauksessa käyttäytyipä
jokin altruistisesti tai egoistisesti, niin
niillä on jokin merkitys moraalina vain sille
mille moraalia on. Altruistiselle eliölle
se on luonnonluomaa automatiikkaa säilyä elossa
eikä saatana vieköön moraalia. Siinä mielessä
oikeassa olet, että näitä biologisia juttuja
voi arvostella moraalisin perustein, ja vaikka
uskoa että moraaliset käsitykset ovat sitten jo-
tenkin kehittyneet biologiselta pohjalta. Totta
onkin, että ilman biologista perustaa ei meillä
olisi käistyksiä paljon mistään. Mutta
eläminenja siitä annetut käsitykset eivät pa-
laudu toisikseen, sillä käsitys elämästä on
oma ideaalimaailmansa eikä itse eläminen.
Paskaa on se, että väitettään elukoilla ole-
van moraalikäsityksiä, jota kumma kyllä ovat
aivan samoja kuin ihmisellä. Ihmisen moraali
on se ainoa moraalijärjestelämä, joka on olemassa. Periaatteessa vaikkapa liskoilla
voisi olla oma moraali, missä suuhun pas-
kantaminen osoittaa hyvää käytöstä ja muna-
varkaus rehellisyyttä, mutta kun ei ole,niin
turha uskoa mitään. Se takia moraali -ideat
voivat olla olemassa vain sellaiselle, joka
niitä ymmärtää. Moraalinen kehitys ihmsellä
on taas toinen juttu, josta voi haastella
lisää jos kiinnostaa. Sanoit,että eläimillä on
huolenpitoa ja vaikka mitä, mutta onko se
eläimille samaa kuin meille ? Tämmöiseltä pe-
rustalta ei synny moraalia, vaan se syntyy
tietoisuuden yhteydessä ( sieluksikin sitä
on kutsuttu) Evoluutiokin tuntuu toimivan ih-
misten luominen merkitysten avulla, joten aika
hullua sekin pohjimmiltaan on. Tosiasiassa
luonnonympäristä muovaa ja muuttaa ilman tar-
koituksia tai tavoitteita, ilman ihmisen käsite
ja merkitysjärjestelmiä. On vakava virhe inhi-
milllstää ensin luonto, sitten eläin ja lopuksi
evoluutio. Se on aivan varmaa, että moraalia
ei synny eläinten kehittymisen kautta, koska
eläimillä EI OLE MORAALIA,sitä voi olla sellai-
sella, joka TIETÄÄ mitä moraali on. Se, että
mato on altruistinen sinulle, tarkoittaa, että
sinä tunnet altruismin eikä mato. Kun käyttätyy
vaistojensa mukaan, niin silloin ei tehdä moraa-
lijärjestelmiä. SIksi moraali ei ole kehittynyt
eläimistä ihmiseen, vaan se syntyy ihmisessä.
Se ainoastaan ihmiselle ominainen olemisentapa.Moraalit kuin muutkin määritelmät ihmisistä ja eläimistä kasveihin jne.. ovat vain ihmislajin ns. päätelmiä kyseisitä - ja muistakin asioista, eivätkä näin ollen ole universaalisia totuuksia.
Kaiken mitä ihminen tietää on vain ihmisen kykyihin asti oikeanlaista, mutta mitä se nyt siten onkaan. - Heikki J. Patrikainen
zz-chemnitz kirjoitti:
Sillailla : moraali on biologista ja sitä
silloin täytyy olla olemassa kaikilla bio-
logisilla tasoilla.
Mutta missä sijaitsee se ideaalinen moraa-
lijärjestys, johon nämä ihmisten ulkopuoliset
elolliset oliot voivat omaa käyttäymistään
verrata ? Eikä ole niin, ettei ole olemassa
mitään muuta moraalista maailmaa, kuin ihmisen,
jonka mittapuita sovelletaan sitten luontoon
ja sen elukoihin ? Mitä tahansa paskaa saa
kirjoittaa sitten matojen ja lintujen moraa-
lista puhumattakaan apinoiden, mutta onko
niiillä OMAAA moraalijärjestystä, johon käyt-
täytymisessään viittaisivat ? On olemassa vain
ja ainoastaan ihmisen moraalimaailma, missä
hyvä/paha jne erotellaan toisistaan. Pysyköön
evoluutiteoria vain biologisessa selittämisessä,
missä se on pätevä, mutta pysyköön kaukana siitä
maailmasta, jota se ei voi selittää. Jos se
sitä yrittää, niin siinä selitetään ainoastaan
ihmiselle sopivin merkityksin ja käsittein, jotka viittaavat ihmiseen eivätkä niinkään mi-
hinkään evoluutioon. Paskaa saa tietysti kirjoi-
tella evoluution nimissä jokainen niin paljon
kuin lystää, mutta rajansa kaikella.>>Pysyköön evoluutiteoria vain biologisessa selittämisessä, missä se on pätevä, mutta pysyköön kaukana siitä maailmasta, jota se ei voi selittää.>>
Evoluutioteoriaa ei toki tarvita sen empiiriseen havaitsemiseen että meillä ja erityisesti lähisukulaisillamme on moraalisia vaistoja, jotka ovat perustava, mutta eivät ainoa tekijä käsitteellisen moraalin muodostamisessa, mutta se kykenee selittämään kuinka ne ovat tulleet osaksi geeniperimäämme.
Heikki
- hyttyset
Evoluution näkulmasta hyttynen ja ihminen ovat samanarvoisia. Ainoa, millä lopulta on merkitystä on sillä, että jääkö kyseinen laji henkiin. Kieltämättä tylyä, mutta järkeenkäypää. Ihmiskunta ei olisi koskaan pässyt näin pitkälle, jos ihmiset käyttäytyisivät vain itsekkäästi. Tappamista ei voida hyväksyä, koska yleisenä käytäntönä se heikentäisi ihmiskunnan selviytymistä. Käytännössähän sitä vielä esintyy hullujen ja sotilaiden taholta. Minä uskon kyllä Jumalaankin. En näe evoluutioteorian ja raamatun välillä mitään ristiriitaa.
- Anonyymi
Saatan olla ilkeä mutta mielestäni koska me ihmiset olemme keksineet ajatuksen pyrkiä mahdollisimman suureen nautintoon ja onneen, niin meidän pitäisi pyrkiä hankkiutumaan eroon sellaisista lajeista joista meille on vain haittaa. Verta imevät hyttyset on yksi niistä. Kuinka monta kuolemaa ne aiheuttavat vuosittain maailmassa? Olisi meidän kaikkien iihmisten etu, jos noita ei olisikaan. Vahvempana lajina siksi meidän tulisi tehdä tällainen ratkaisu. Se onko se teoriassakaan mahdollista, on ihan eri juttu.
- Anonyymi
> Ihminen hyttystä arvokkaampi?
Hyttysiä voi todennäköisesti ostaa, ihmisiä ei, ei ainakaan julkisesti. Ihminen on ainakin päättäjille siksi arvoton, mutta hyttysillä voi olla arvo. Monesti ihmisillä on kuitenki negatiivinen arvo, kun poliitikot miettivät mitä maksaa hoitaa ihmistä. >>>Miksi ihminen on hyttystä arvokkaampi?<<<
Ei arvokkaampi. Riskimpi kyllä!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kalle Palander kertoi fantasioivansa siitä, kuinka Kiira Korpi naisi häntä sträppärillä ahteriin
Sai potkut Yleltä. https://yle.fi/a/74-20140000571930824h Kirppis
Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?132395Suomessa eletään liian pitkään
"Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy1851511Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain
Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja221237- 71950
Sun ulkonäkö on
Kyllä viehättävä. Kauniit piirteet. Todella sievät. Ja olemus on ihana. Olet tehnyt vaikutuksen.41887Oletko koskaan
Tavannut/tuntenut ihmistä, jonka kanssa vuosisadan rakkaustarina olisi ollut mahdollinen, mutta joku este tuli väliin?72804Olen niin haaveillut
Sinusta. Ollut hullun rakastunut. Ajatellut kaikkea mitä yhdessä voisimme tehdä. Mutta ei ei yhtään mitään. Usko vaan lo57802En voi ottaa
Jos ikinä aiot ottaa yhteyttä, niin tee se nyt. On aika, kun todella todella tarvitsisin sinua. Naiselle.41752Tuo yksi tampio vielä ilmeisesti kuvittelee
Että joku itkee peräänsä täällä vinkuen jotain utopistista kadonnutta rakkauttaan kaksoisliekit silmissä leiskuen. Pyhä75652