Oon tutustunu netissä yhteen ihanaan naiseen ja rakastan sitä netin pohjalla ollaan jopa yhdessä mutta ei koskaan nähty. ja mua epäilyttää jo kaikki enkä tiiä mitä tehä ollaan kuitenki päivittäin yhes. hankalaa on mutta haluun kummallekki kaikkea hyvää enkä tiiä mitä tekisin?
Nettirakkautta vai tosirakkautta
Levotooon
82317
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Et tiedä mitä tekisit.....Oletteko vaihtaneet puh.numeroita ja jutelleet puhelimessa? Oletko ehdottanut tapaamista?
Jos se nainen odottaa sulta (mieheltä) aloitetta! Oletko nopea ihastumaan/rakastumaan, kun et ole nähnyt koko naista, sen ilmeitä, eleitä jne?
Jos olet nopea ihastumaan/rakastumaan ja nainen on hitaammin "syttyvää" laatua, niin sun ihastuminen voi ruveta ahistamaan naista. Kannattaa "kuunella" naista ja edetkää sen mukaan tutustumisessa.
Onnea tutustumisessa!
olet syystä levoton. levottomuutesi kumpuaa luonnollisesta reaktiostasi siihen, että alitajuisesti tajuat, että kaikki ei ole ok. ei ole hyvä, että virtuaalisuhteessa on jo emotionaalisia kytköksiä ja latauksia, vaikka ei ole edes puhuttu vastapuolen kanssa, saatikka tavattu. jokainen toimii noin, tunteet käynnistyvät. sitten kun kantapään kautta oppii, että mahdollisimman nopeasti puhelinyhteys ja kasvotusten tapaaminen, niin osaa pysähtyä ajoissa, eikä ala elämään suhdetta omassa päässään, koska sitä se juuri on. rohkeasti eteenpäin. muistat vain nettideittailussa, että kun viestittelyn jälkeen (yksi-kaksi viikoa) tuntuu ok:lta, niin tartu puhelimeen ja jos yhä ok, niin sovi treffit. ei kannata ottaa puhelinyhteyttä liian aikaisin, yleensä kirjoitellessa molemmista ihmisistä alkaa paljastua todellinen persoona nettipersoonan takana. sen jälkeen vasta puhelimeen. aikanaan hän löytyy, sammakoita täytyy kuitenkin suudella ensin. nettideittailu vaatii taitoa, muuten voi turhaan ottaa sydänsuruja itsellesnä, aivan suotta.
Syntyisikö se netissä?
ja jos syntyisi,
miten se tulisi todentaa ?
Vain te kaksi päätätte, miten etenette.
Ei siihen muiden neuvot auta,
Teidän on itse löydettävä toistenne luo,
...tai sitten ei...
Minäkin olen mutta mieheen. En ymmärrä miten tässä näin kävi.
No sulla on helppo tilanne, jos toinen asuu Suomessa. Mutta entäs kun toinen asuu Espanjassa? Olen kyllä menossa pian tapaamaan ja jos kaikki sujuu hyvin, hän tulee sen jälkeen Suomeen vierailulle jne.
minä olen myös kokenut tuon rakastumisen nettituttavuuden pohjalta. Aluksi meni kuukauden verran kirjoitellen ja sitten vaihdettiin puhelinnumerot ja muutama puhelu soiteltiin ja tekstiviestit valtasivat elämän. Kahden kuukauden päästä avasimme kirjeyhteyden - vanhanaikaista, tiedän - mutta aivan valtavan ihanaa. Puolen vuoden kuluttua uskaltauduin tapaamaan hänet. Aikataulu johtui samasta syystä kuin edellisellä kirjoittajalla - hän ei ole suomalainen vaikkakin onneksi asuu suhteellisen lähellä.
Minun neuvoni, ota rauhallisesti ja avaa keskusteluyhteys ensin ja sitten kun tapaatte, valitse neutraali paikka sillä yllätyksiä voi tulla. Onnea matkaan!
Minulla on samantapainen tilanne mutta siis miehen kanssa. Ollaan tunnettu toisemme tosi vähän aikaa, mutta yhteydenpito on ollut tiivistä. Soittelemme ja netissä jutellaan päivittäin. Vaikka asumme molemmat Suomessa on välimatkaa kuitenkin useampi sata kilometriä. Aloin luottamaan tähän ihmiseen ja hänkin kerto luottavansa minuun, ja niin pitääkin. Mutta, nyt hän lähti kavereidensa kanssa juomaan vaikka oli puhe että ei. Sit vielä illan aikana sanoi ja vakuutti että baariin hän ei mene ainakaan. No hän kuitenkin meni. On tosi paha olla enkä enää voi luottaa samalla tavalla ja "näin" kokonaan uuden puolen tässä ihmisessä. Tokihan me ollaan vain ihmisiä ja juovuksissa erilaisia kuin muulloin. Kaikki on tapahtunut niin nopeasti ja asiat ovat ihan sekaisin. Meidän oli takoitus nähdä heinäkuussa hänen kotonaan pohjoisessa, itse asun etelä-suomessa. Nyt en enää tiedä kannattaako minun lähteä, kun jo luottamukseni kärsi kovasti. Sanokaa ihmiset mitä teen??
sitä niin kannata paneutua suhteeseen,kun ei edes tunne toista,,,vai mitä?annan miehen olla vaan,kyllä se ymmärtää sinut vielä,jos olet se oikea,,,,,,,minäkin löysin sen täältä!!!!!ja matkaakin minulla monta sataakilometriä,mutta luotamme toisiimme täysin,,,,ja anamme toisillemme omaakin aikaa,kuten pitääkin ja hyvä suhde edellyttääkin,,,,,:)ei muuta kuin katsomaan kuka siellä sinua vastassa,,,,