Kuinka paljon teitä häiritsee, jos jollakin on aiemmin ilmennyt selviä henkisiä puutteita? Kysyn tätä siksi, että mulla on Aspergerin syndrooma. Sen takia käyttäydyin lapsena ja nuorena usein tosi typerästi, kun en oikein osannut ottaa muiden tunteita huomioon enkä muutenkaan ymmärtänyt muita kunnolla. Mun oli muutenkin vaikea kommunikoida muiden kanssa, minkä takia en saanut koulussa kavereita ja vaikutin varmasti tyhmältä, vaikka olen hiukan keskimääräistä älykkäämpi.
Nykyään käytökseni on kuntoutuksen ym. ansiosta kutakuinkin normaalin rajoissa, ja parempaan suuntaan ollaan menossa koko ajan. Mietin silti usein, onko mulla koskaan mitään mahdollisuuksia seurustella kenenkään kanssa, joka tietää menneisyydestäni. Tiedän että monet suhtautuu muhun varauksella, kun ne muistaa millainen törppö olin aiemmin, mutta voidaanko sellaista menneisyyttä katsoa läpi sormien jos se todella on pelkkää menneisyyttä?
Nykyään käytökseni on kuntoutuksen ym. ansiosta kutakuinkin normaalin rajoissa, ja parempaan suuntaan ollaan menossa koko ajan. Mietin silti usein, onko mulla koskaan mitään mahdollisuuksia seurustella kenenkään kanssa, joka tietää menneisyydestäni. Tiedän että monet suhtautuu muhun varauksella, kun ne muistaa millainen törppö olin aiemmin, mutta voidaanko sellaista menneisyyttä katsoa läpi sormien jos se todella on pelkkää menneisyyttä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Keskimääräistä älykkäämpänä osaat varmaan itsekin päätellä mitkä mahdollisuutesi ovat. Menneisyys on menneisyyttä jota ei voi muuttaa, mutta jos olet mokannut niin pahasti että olet esim. velkavankeudessa tai HIV:n kantaja niin se vaikuttaa kyllä varmasti aika paljon nykyhetkeenkin. Menneisyys vaikuttaa aina nykyhetkeen vaikka jotkut yrittävät selitellä ettei sillä ole mitään väliä vaikka tosiasiassa sillä kyllä on. Menneisyys nimittäin määrittelee minkälaisia me ollaan nykyhetkessä.
En ole velkavankeudessa vaan ihan normaaleissa töissä, elän käytännössä normaalia elämää. Aiemmat mokani oli 99-prosenttisesti sosiaalisia: en esim. koskaan moikannut ketään, koska en ymmärtänyt moikkaamisen sosiaalista merkitystä vaan pidin sitä turhanpäiväisenä ajan haaskauksena. Päin vastoin saatoin jopa suuttua mua ohimennen moikanneille tutuille, koska moikkaaminen keskeytti ajatukseni ja häiriinnyin siitä. Jotenkin siihen tapaan ajattelin pitkälle teini-ikään asti, jolloin aloin ymmärtää mistä moikkaamisessa on kyse.
Vaikka pärjään älykkyystesteissä keskimääräistä paremmin, sosiaalinen "älykkyyteni" lienee pysyvästi jonkin verran keskimääräistä alhaisempi. Sitä pystyy kyllä kompensoimaan muilla ominaisuuksilla, mutta joidenkin asioiden tajuaminen on vielä vaikeaa... En ole koskaan ymmärtänyt sitäkään, miksi jopa sellainen asia voi toimia suhteen esteenä jos mies on naista hiukan lyhempi tai nuorempi. Tiedän asian olevan niin vain siksi, että moni on kertonut toimivansa niin. Sen kyllä ymmärrän, että menneisyyteni vaikuttaa siihen miten muhun suhtaudutaan, mutta kuinka paljon aiemmat typeryydet häiritsee vielä silloin kun selviää että olen päässyt niistä yli?
Ei tuommoisista asioista ole haittaa. Alkuun ihmiset saattavat ihmetellä jos käytöksesi on erilaista, mutta se on heidän ongelmansa. Se että on naista lyhyempi tai nuorempi ei minunkaan mielestäni ole mikään este, se johtuu lähinnä ihmisten opituista ajattelutavoista. Tai siitä etteivät uskalla ajatella itse vaan tekevät niin kuin luullaan että on "oikein". Jotkut väittävät että naiset kypsyisivät miehiä nopeammin, mutta enpä ole asiasta kovin varma... jollakin saralla ehkä, mutta ei ole mitään yleispätevää sääntöä. Olen itsekin mokannut aika lailla samalla tavalla nuoruuteni vaikkei minulla tietääkseni Aspergeria ole.
Jotakuta saattaa haitata, ja haittaakin. Itse en ole mokaillut, mutta tulen perheestä, jossa mm. pari henkilöä on linnassa käyneet. (no heh heh ..olen minäkin vierailulla siis käynyt, eli katsomassa.) Sinänsähän tuo ei esim. mitenkään ole minun vikani, eikä se edes periydy. Ja molemmat näistä henkilöistä ovat jo kuolleetkin, eli ei ole "pakkoa" tavata. Tämä silti on leimani, ja vaikuttaa osaan ihmissuhteistani kovasti. On useita ihmisiä, jotka eivät tervehdi minua ko. asian takia. No, se on heidän pikkumaisuuttaan.
Mutta on paljon ihmisiä, joille se ei merkitse mitään, kuten tuo sinun nuoruutesi ja lapsuutesi puute. Sinun on tärkeää tietysti kertoa, mistä se johtui. Sanon nyt suoraan, kun ymmärrät varmaan, että en loukata tahdo. Jollekulle saattaa kyllä merkitä myös siten, että pelkää sen olevan periytyvää, ja ei uskalla lähteä lapsentekopuuhiin kanssasi. Tiedän tällaisiakin tapauksia. Siksikin se on hyvä kertoa, kun alat seurusella - ettei jää luurangoksi kaappiin.
Itse olen kovasti miettinyt, mitkä ovat minulle sellaisia asioita, joita en kestäisi kumppanissa (omien kokemusteni vuoksi). Linnakundinkin kestäisin, jos olisi aidosti ja todistetusti tehnyt parannuksen. Sinunlaisesi ottaisin, se ei haittaisi mitään. Minulle on tärkeää tämän hetken ja tulevaisuuden rehellisyys ja hyvä elämä, kuvittelen voivani kuopata menneet (ollut omankin selviytymiseni ehto; anteeksianto ja ymmärrys).
Eli kaikki eivät tule sinua ymmärtämään, mutta on suuri joukko, joille sinun aikaisemmat puutteesi eivät ole esteenä. :-)
siis rikoksista puhuen, ei nyt läheskään kaikkia voisi kumppanilla hyväksyä, mm. pedofiilisys, insesti ym. on täysin hyväksymätöntä mistä tahansa syystä - mutta esim. joku rattijuopumus, mikäli alkoasia tosiaankin olisi nyt kunnossa
Jokaiselle on olemassa sopivaa ja epäsopivaa.
Aivan varmasti löydät sopivan, jos itse yrität.
Meissä kaikissa on vikaa, se vaatii siis sen, että hyväksyt myös sen toisen puutteet.
Menneiden pitäisi olla menneitä mutta eiköhän se kuitenkin häiritse useimpia, sitä enemmän mitä suurempi osa kavereista ja sukulaisista on joutunut aiemmin huonon kohtelun kohteeksi tai muistaa muuten menneet ajat. Voi olla aika vaikea esitellä muille mies-/tai naisystävänsä ja liikkua yhdessä parina muiden kanssa, jos muiden asenteet on mitä on. Ja eikö Asperger ole hiukan periytyvääkin?
Älä nyt seurusteluhaaveita kokonaan unohda, koska maailman mahtuu niitäkin jotka ei anna muiden mielipiteiden estää elämänsä onnen saavuttamista silloinkaan kun kyse on paljon vakavammista asioista. Siihen kannattaa kuitenkin varautua, että sopivan kumppanin löytäminen on vaikeampaa kuin muille. Se ei ehkä ole reilua, mutta harva asia maailmassa on...
Itsellänikin on ollut vastaavia puutteita noissa taidoissa.
Jos olet nainen niin tutustuisin sinuun erittäin mielelläni!
..ei netti ole oikein sinun juttuja jos ei minunkaan. Nauratti sulle tulleet vastaukset , paitsi ei viimeinen.
onnea sulle...