Harrastetaanko teijän työpaikallanne piilovittuilua? sitä että susta puhutaan mutta väitetään ettei puhuttaisi, mutta kuitenkin puhutaan?? niin ettet itse välttämättä tajua sitä. tai että väitetään että tykätään mutta ei kuitenkaan oikeasti tykätä?aikaa kieroo ja epärehellistäkin.no mutta hauskaahan se on pilkata toista ihmistä siihen asti kunnes pilkka osuukin omaan nilkkaan... siihen mä ainakin uskon.
tätäkö tää työelämä nykyään onkin!?
eikö millioinkaan kasveta a...
81129
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minun työpaikallani on ihan järkyttävän paljon juuri tuota, että puhutaan ja sitten väitetään että ei ole sanottu mitään. Kerran kuuntelin kulman takana kun pomoni puhui minusta (en viitsi kertoa mitä) ja sitten kun menin kysymään että miksi te puhutte sellaisia asioita jne, niin sitten törkeästi päin naamaa kehtasi väittää että ei hän ole mitään sanonut kenestäkään työntekijästä! Että näin..
Esimieheni ei puolusta minua mitenkään, koska "tietysti" olen syyllinen, kun viimeisenä olen tullut tiimiin.
Minusta valitettiin viime syksynä, ja esimies kertoi minulle, että moni piti minua mukavana, mutta "negatiivisena". Koskaan en saanut tietää, ketkä minusta valittivat, enkä siis noin epämääräiseen syytökseen osannut mitenkään puolustautua. Minulle asia tuli täytenä yllätyksenä, vaikka tiedän, että ainakin yksi valittajista oli lähin työkaverini. Häntä ilmeisesti vitutti tuloni, koska olen samassa asemassa, mutta 10 v nuorempi ja korkeakoulutettu. Eukko tuntee päivittäin tästä alemmuutta, ja tekee elämäni mahdottomaksi.Muuta ei kerrottu, kuin että olen joskus tosi mukana ja ystävällinen, mutta joskus en. Toisin sanoen, jatkossa olen aina paskamainen, niin ei kukaan valita.
Kollegani on perheellinen, minä sinkku, mistä johtuen minä istun illat töissä, kun hänen elämänsä on tärkeämpää. Jonkun on kuitenkin aina joustettava, ja se on tietysti sinkku. Ihan kuin minun elämäni olisi kevyempää: minulla on kuitenkin sairas äiti hoidettavana. Toki päivittäin eukko kettuilee minulle aviosäädystänikin.Se on kuulkaa yksi väärällä äänenpainolla sanottu lause, niin eukko tiuskii takaisin, ja pitää päivien mykkäkoulua. Paskamaisinta tietysti on, että minun viikkoni ovat 60-tuntisia, hänen 35-tuntisia. Samalla tittelillä ja palkalla. Haku ulos Nokiasta menossa..
Perheellisille on varsinkin naisille ongelma, jos joku on naimaton ja lapseton nainen työporukassa. Siitä meinataan tehdä "pimee" koska ovat kateita, kun heiltä puuttuu perhehelvetti.
Hei!
Itse olen huomannut, että esimiehet valehtelevat. He keksivät ihmeellisiä juttuja, joita epämäärisesti joku toinen on sanonut. Kysy suoraan työkavereiltasi, mitä heillä on sinua vastaan. Voivat mennä hämilleen, mutta sitten ilmoitat, että esimies on sinulle niin sanonut.
Eiköhän epämäärinen syyttely lopu.
Jo pitkään työelämässä olleena, minulle oli täysi yllätys se, että noin 4 vuoden ajan esimieheen ei ole voinut luottaa. Ja juttuja olen kuullut muiltakin.
Mitkään epämääräiset syyttelyt eivät ole asiallisia. Jos esimiehelläsi on jotakin huomautettavaa, niin sanoo sen kiertelemättä.
Jostakin syystä huonon ilmapiirin luominen työyhteisöön on nykyisin esimiesten päätehtävä?
En ymmärrä, mitä hyötyä siitä yhtiölle on?
tärkeässä virassa, mutta onpa lohduttavaa tietää että älykötkin on lapsellisia kaikenlaisin kiusaamis- ja kadehtimismenetelmin. Jep, työntekijän pitää olla sosiaalinen, uutta luova (heh heh), ongelmanratkaisukykyinen, paineen sietoa vaaditaan (jep jep epäasiallisuuksia pitää siis kestää), yhteistyökykyinen (???!!), tulosta tekevä, ynnä muuta ynnä muuta. No niin, eli kiusaamiset ja niiden sallminen ovat siis nykypäivän (orja)piiskausta - todennäköisesti joidenkin vinksahtaneiden mielestä hyvä keino johtaa työn suorittamista..............
Oletan että myös minun työpaikallani sitä harrastetaan kohdallani. En edes viitsi ruveta asiaa sen kummemmin kyselemään että mitä puhutaan ja miksi... todennäköisesti saisin kieltävän vastauksen ja vainoharhaisen maineen. Toisaalta ihan sama mitä puhutaan, kunhan se ei vaikuta yhteistyöhön negatiivisesti. Mutta silti on sitä sen verran utelias että olisi mukava tietää, että voisi itsekin nauraa...
Useat ovat ihmetelleen samaa kuin minä, paskaa puhutaan mutta sitten kun kysyy , mitä ei susta kukaan ole mitään puhunut. Eräs jopa pahin juoruilijoista löi rintoihinsa ettei hänelle tulis edes mieleen. Mitäs siihen sanot? Kuitenkin kuulen pomoni sanoista kuka on sanonut ja mitä. Kumpi valehtelee???
Pahimmat juoruilijat ovat niin saakelin tyhmiä vielä etteivät tajua jääneensä kiinni puheistaan. Olisi säälittävää olla niin saakelin tyhmä!
Mulle kävi niin noitten juorujen kanssa, että en epäillyt ja sittten joku epämääräisesti vihjasi, että sinä et varmaan pitäisi tätä vapaapäivää, jos tietäisit mitä kaikkea sinusta puhutaan.
Kysyin mitä. Ei mitään. Ei mitään tullut esille. Siis valhtelivat jo silloin. Jos joku valehtelee, sen on luottamuksen loppu. Valehtelijan kansa ei kannata puhua kahdenkesken koskaan. Ole valpas ja etäänny, mieti tarkkaan kehen voit luottaa.
Voi olla että tää on vainoharhaisuutta. Mutta minä olen elossa ja voin paljon paremmin.Ja toista kertaa en samaan sontaan aio kompastua.