Työ on äärikapitalismissa, jonka aikaa nyt elämme, mytologisoitu ja siitä on tehty uskonto, lahko, vaarallinen lahko.
Meidän on avattava silmämme ja vapauduttava tuosta vaarallisesta lahkosta, joka uskoo työhön ja sen pelastavaan voimaan.
Meidän on lakattava uhraamasta itseämme ja toisiamme työlle. Terveytemme ei kuulu työlle vaan itsellemme.
Työn on tultava ihmisen luokse eikä ihmisen työn luokse.
Emme saa kuunnella työn pappeja (työvoima- tai sosiaaliviranomaisia) tai ylipappeja (poliitikkoja) heidän saarnatessaan uskoa työhön. Emme saa myöskään kuunnella heidän apostoleja, työn lähettämiä karismaattisia työn sanan julistajia.
Emme saa osallistua työn palvonnan rituaaleihin, kuten työn rukoilemiseen, säännöllisesti työnpalveluksissa (töissä) käymiseen, työn nimeen kastamiseen (hikoilemiseen) jne.
Emme saa seurustella työhön uskovien, työhullujen kapitalistien, kanssa. Meidän on inhottava heidän parfyymituoksuaankin.
Emme saa lukea työn Raamattua, Kauppalehteä.
Emme saa uskoa vapaa-ajan tuonpuoleiseen paratiisi-elämään, työelämään. Se on opiumia työhön uskojille.
Työlle on annettava sille kuuluva asema: työ on ihmistä varten eikä ihminen työtä varten. Erotkaamme työn palvonnan lahkosta!
Meidän on avattava silmämme ja vapauduttava tuosta vaarallisesta lahkosta, joka uskoo työhön ja sen pelastavaan voimaan.
Meidän on lakattava uhraamasta itseämme ja toisiamme työlle. Terveytemme ei kuulu työlle vaan itsellemme.
Työn on tultava ihmisen luokse eikä ihmisen työn luokse.
Emme saa kuunnella työn pappeja (työvoima- tai sosiaaliviranomaisia) tai ylipappeja (poliitikkoja) heidän saarnatessaan uskoa työhön. Emme saa myöskään kuunnella heidän apostoleja, työn lähettämiä karismaattisia työn sanan julistajia.
Emme saa osallistua työn palvonnan rituaaleihin, kuten työn rukoilemiseen, säännöllisesti työnpalveluksissa (töissä) käymiseen, työn nimeen kastamiseen (hikoilemiseen) jne.
Emme saa seurustella työhön uskovien, työhullujen kapitalistien, kanssa. Meidän on inhottava heidän parfyymituoksuaankin.
Emme saa lukea työn Raamattua, Kauppalehteä.
Emme saa uskoa vapaa-ajan tuonpuoleiseen paratiisi-elämään, työelämään. Se on opiumia työhön uskojille.
Työlle on annettava sille kuuluva asema: työ on ihmistä varten eikä ihminen työtä varten. Erotkaamme työn palvonnan lahkosta!
Vastaukset 7
Vanhimmat
sohvalta, kemukolta, baarista, vessastakin "hyvä työ" etsii miestä/naista. Fygee "hyvä työ" laita tilille vähintään 2500 e/kk, ollaan yhteyksissä..
Niin vielä! Emme saa ottaa esimerkiksemme työn marttyyrejä, työhön kuolleita, tai rukoilla heitä.
En tarkita että pitäisi palata luontaistalouteenkaan mutta ainakin voisimme tarkastella todellisia tarpeitamme.
Hyvin suuri osa kulutuksesta ja myös tyytymättömyydestä johtuu kuvitelluista tarpeista.
Annetaan mainosten vaikuttaa.
Verrataan omaa olemista ympäristöön.
Halutaan materialla todistella muille jotain.
Miksi helvetissä emme vain elä omaa elämäämme rikoslain puitteissa muista piittaamatta?
Opetimme omat pentumme hyvin varhain siihen ette se jos toisella on jotain, ole mikään peruste sen hankkimiselle.
Lähdin 40:nä suunnittelemaan "omaa elämää".
Toteutuksen aloitin "pehmeästi" 50:n tietämissä.
Lopputili vakituisesta työstä.
Lyheneviä työpätkiä pitenevin välein.
Lopulta vuosikaudet pienellä työttömyyskorvauksella pienipalkkaisen, osa-aikakassatyötä tekevän muijan kanssa.
Elimme tyytyväisinä sellaista elämää johon varamme riittivät.
Nytkään, työttömyyseläkeläisenä, meillä ei ole mitään tarvetta pullistella.
Hämmästyttävintä minusta on raakkien roikkuminen työn syrjässä kiinni vimeiseen tippaan saakka.
Eikö heillä todellakaan ole omaa elämää?
Välimerellinen, latinalainen asenne työhön olisi terveellisempi!
Miksi helvetissä emme vain elä omaa elämäämme rikoslain puitteissa muista piittaamatta?
siksi kun ei voida siitä pitää työlaki huolen (liekkö se sit ankarampi kuin rikoslaki?)
sellainen ei sovi alkuunkaan eikä ole hyväksyttävää et joku ois tyytyväinen elämäänsä 400 euron päivärahan varassa, siitä jopa rangaistaan viemällä tuo pieni tulo kokonaan karessin muodossa :)
...mutta miten tulla toimeen ilman työtä. Peruspäivärahalla ei Suomessa yksinkertaisesti pysy hengissä.
Mutta sinänsä olen kirjoittaján kanssa pitkälle samaa mieltä: kyllä ihmisen elämään pitää muutakin kuulua kuin työn tekoa;
matalamalla elintasolla ja vähemmällä työntekemisellä parhaassa tapauksessa voi nostaa elämisen tasoaan.
Mutta rahaa kuitenkin elämiseen tarvitaan, eikä peruspäiväraha riitä.
"...mutta miten tulla toimeen ilman työtä. Peruspäivärahalla ei Suomessa yksinkertaisesti pysy hengissä."
Mikä on vaihtoehto? Töihin meneminenkö? Voit tietysti yrittää sitä, mutta työ lahko työuskonnosa on esoteerinen, pelastus on sisäpiirille tarkoitettu, kts täältä "esoteerinen": http://fi.wikipedia.org/wiki/Esoteerinen )
Kuinka olet pysynyt hengissä tähän asti?
Ei saa kuunnella työ uskonnon profeettoja, jotka maalaavat rikinkatkuisia kuvia tulevaisuudesta niille, jotka eivät palvo työtöä.
Tuossa ylhäälä toveri jo totesi, että on tehtävä itselleen selväksi, mitkä ovat todellsia tarpeita ja mitkä työ lahkon luomia pesudotarpeita (valhetarpeita).