Au pairien kokemuksia

Hei!

Ma olen ollut au pairina n. 11 kk, eli 4 viikon paasta on lahto kotiin, ihanaa :) Mulla oli ennen vuotta ajatuksia, mita haluaisin tehda ja nahda, mutta eivatpa ne sitten toteutuneetkaan niin kuin halusin.. Matkustella sain, mutta rajallisesti (esim. 2 viikonloppua muualla kuin perheessa). Toihini on liittynyt siivousta, perheen asioiden jarkkailya, vanhempien vaatteiden pyykkaysta, lastenhoitoa ja kuskausta - eli oikeastaan kaikkea. Kuulin, etta perhe oli ottanut au pairin sen takia, etta normaali nanny tulee heille paljon kalliimmaksi.. Lapsia tulee ikava, mutta vanhempien kanssa on ollut ristiriitoja, joten heita ei niin :D Kuitenkin hyva vuosi; sain paljon uusia kavereita, hyvan kielitaidon, ja nain amerikkalaista kulttuuria.

Ma maksoin 450e Euraupairille ja jotain haastattelumaksuja.. Rahaa on mennyt, mutta oon saanu saastettya jotain kotiinkin. Ja mulla oli rahaa 500e mukana, kun lahdin ja se riitti hyvin ekoille viikoille.

Mulla jarjeston valinnassa painoi se asia, etta kuulin Euraupairista paljon hyvaa ennen lahtoa. Muutenkin asioihin on aina saanut nopean ja asianmukaisen kasittelyn, vaikka aluevalvoja voisi olla enemman mukana meidan auppareiden elamassa..

Kielitaidon ei todellakaan tarvitse olla erikoisen hyva; tannehan sita tullaan oppimaan. Kunhan nyt jonkinlaista keskustelua osaa pitaa englannilla ylla, niin hyva :) Mulla oli lukiosta enkku 9, mutta taalla oon saanut kehitettya puhetta, kirjoittamista ja kuuntelua.

Onnea hakuun!

Ma olen ollut aupairina USA:ssa nyt 9kk. Kokemuksia loytyy seka negatiivisia, etta positiivisia, mutta mulla on enimmakseen ollut taalla aivan mahtavaa. Ensimmainen perheeni oli ok, lapset ihania, mutta alusta alkaen oli ongelmia perheen aidin kanssa. Sitten 4kk jalkeen ongelmat paisuivat niin, etta piti vaihtaa perhetta. Ensimmaisessa perheessani en viihtynyt koskaan kovin hyvin, sinnittelin ja yritin parjata siella, koska en ole ollenkaan luovuttajatyyppia. Perheen vaihto osoittautui kylla oikeaksi ratkaisuksi. Uusi perheeni on aivan ihana! Ei vois parempaa perhetta toivoa. Taytyy sanoa, etta kavi kylla todella hyva tuuri perheen kanssa. Olen viihtynyt taalla todella hyvin, tunnen itseni taysin perheenjaseneksi, olen saanut uusia ystavia, seka muista auppareista, etta paikallisista. Tekemista ja nakemista riittaa ja vapaa-aikana ei ole tekemisen puutetta. Toita mulla ei ole kovin paljoa, yleensa n.35/h viikko. Viikonloput paaosin vapaat. Matkusella en ole voinut aivan niin paljoa, kuin kuvittelin. Syyna tahan lentojen korkeat hinnat taalla. Taalla ei ole sellaisia halpalentoyhtioita, kuten Euroopassa. Mutta siita huolimatta olen saanut nahda paljon, olen kaynyt mm. Los Angelesissa, Las Vegasissa, Denverissa ja San Franciscossa. Tuo $140 taskuraha riittaa ihan hyvin, ainakin mulla, vaikka kayn paljon ulkona esim. elokuvissa, keilaamassa, ravintolassa syomassa ja shoppailemassa. Rahaa on jaanyt saastoonkin suunnitteilla olevia lomareissuja varten.

Olen taalla EurAupairin kautta. Kuulin jarjestosta paljon positiivista palautetta, joten siksi paadyin tahan jarjestoon. Jarjestolle maksoin 80 euron ohjelmamaksun muistaakseni (oli jonkinlainen tarjous) ja 450 euron takuumaksun (pitaisi saada takaisin Suomeen palattuani). Muita kuluja oli viisumimaksu 90 euroa matkakulut haastatteluun Helsinkiin, seka laakarintarkastusmaksu 22 euroa. Varasin tanne tullessa rahaa mukaan $400 ja se riitti mainiosti alkuun.

Kielitaidon ei tarvitse todellakaan olla mitenkaan huippu. Riittaa, kun parjaa jotenkuten englannilla ja pystyy kommunikoimaan perustilanteissa. Jarjeston alkuhaastattelu oli englanniksi, mutta se oli todella helppo! Ja kylla sita kielta sitten taalla oppii! Kielitaito kehittyy tosi nopesti, kun kuulee ja joutuu kayttamaan kielta jatkuvasti.

Olen sopeutunut tanne tosi hyvin. Kulttuuri taalla ei eroa kovin paljoa Suomesta, siis eroja loytyy, mutta ei ole tullut mitaan jarkytysta, siita etta taalla olisi niin kovin erilaista. Koskaan ei ole ollut vaikeuksia sopeutumisessa, enka ole hetkeakaan ikavoinyt kotiin. Alussa mulla oli ehka joku pieni kulttuurishokki, kun n. kuukauden ajan kaikki arsytti ja olin kiukkuinen kaikista pienista erilaisuukista taalla. Mutta sekin meni nopeasti ohi. Vaikka mulla oli alussa vaikeuksia ekan perheen kanssa, en koskaan katunut tanne lahtoani. Oon oppinut taalla niin paljon, osaan nahda asiat eri kantilta, kuin aikaisemmin ja olen kasvanut paljon ihmisena ja oppinut selviytymaan vaikeuksista omin nevoin kaukana kotoa:) Kaikin puolin aivan mahtava kokemus! Suosittelen! Itse oonkin jaamassa tanne viela ylimaaraiseksi kuudeksi kuukaudeksi, kun en viela malta lahtea kotiin :D