hmmm... olen opiskeluympyröissäni tutustunut erääseen poikaan, ja pariin otteeseen ollaan päädytty sitten opiskelijapippaloiden jälkeen samaan sänkyyn nukkumaan. alun perin mun ei ollut tarkoitus ihastua mutta jotenkin siinä on vain käynyt niin... mä olen ollut enemmänkin se jarruttelija tässä ja ennen viime kohtaamista olin jo ilmeisesti saanut hänet ajattelemaan etten halua häntä lainkaan lähelleni. takana kuitenkin yhteine n viikonloppu joka kenties korjasi tämän käsityksen, ja numeroitakin vihdoin vaihdettiin - hänen aloitteestaan.
molemmat ollaan jokseenkin ujoja ja ehkä epävarmojakin ja vaikka aina juhlatuulella on helppo lähestyä, niin nyt se tuntuukin kovin vaikealta. en oikein tiedä, kuinka kauan pitäisi odottaa etten vaikuttaisi liian innokkaalta? mulla on myös tiettyjä asioita joiden takia olen ollut etäinen häntä kohtaan, epäselvyyksiä hänestä ja ihan henk.koht. syitä; kuinka nopeasti teidän mielestä moisista asioista olisi hyvä puhua ettei pelota toista pois?
vatsasta kipristää kun vaan aattelenkin häntä :)
molemmat ollaan jokseenkin ujoja ja ehkä epävarmojakin ja vaikka aina juhlatuulella on helppo lähestyä, niin nyt se tuntuukin kovin vaikealta. en oikein tiedä, kuinka kauan pitäisi odottaa etten vaikuttaisi liian innokkaalta? mulla on myös tiettyjä asioita joiden takia olen ollut etäinen häntä kohtaan, epäselvyyksiä hänestä ja ihan henk.koht. syitä; kuinka nopeasti teidän mielestä moisista asioista olisi hyvä puhua ettei pelota toista pois?
vatsasta kipristää kun vaan aattelenkin häntä :)
Vastaukset 1
Vanhimmat
"ja ennen viime kohtaamista olin jo ilmeisesti saanut hänet ajattelemaan etten halua häntä lainkaan lähelleni"
"kuinka kauan pitäisi odottaa etten vaikuttaisi liian innokkaalta?"
Siitä ei taida olla pelkoa enää tässä vaiheessa.