Minulla on yksi poika serkku, joka on nyt 12v, meillä on kuuden vuoden ikä ero ja itse olen tyttö. Olen sellainen persoona, että jo pienestä asti elämässäni olleet asiat ovat jääneet minulle tärkeiksi, niin kuin tämä serkkunikin. Jo silloin kun olin 8 vuotias ja olin hänen luonaan käymässä, hän oli aina minun kanssa ja oli vähän niinkuin kaveri.
Kun hän oli jo vähän vanhempi, rakenneltiin majoja ja käytiin kalassa.
Viimeksi kävin siellä kun hän oli 8, eli 4 vuotta sitten. Nyt neljän vuoden jälkeen jotenki asiat ovat muuttuneet :S
Hän oli kovin hiljainen, eikä mitään jutellut ellen kysynyt. Hänellä on häntä 3 vuotta nuorempi pikkuveli jota näin jo silloin muutama vuosi sitten, joten hän oli enempi minun kanssa ja tämä nyt 12 vuotias serkkuni oli jonkun kaverinsa kanssa. Hän ei muuten alkanut tosiaan mitään jutella, jos en sitten kysynyt jotain. Esim. hän on nyt innostunut soittamaan rumpuja ja kysyin kauanko hän on niitä soittanut, vastasi vain lyhyesti. Silloin ennen hän oli puhelias ja nyt muuttunut hiljaiseksi. Toisena päivänä kun tulin käymään siellä heidän luonaan, hän hymyili kyllä vähän minut huomatessaan, mutta hävisi sitten tekemään jotai kaverinsa kanssa.
Siellä päin on kyllä tapahtunut jotain asioita, mikä on saattanut häneen sattua ja tuntuu pahalta, niin hän ei jotenki sitä kautta nyt jutellut niin kuin ennen tms. En oikein tiedä, koko asia on jotenki niin sekava :(
Mutta kai se sitten on pojilla tuo ikä etteivät niin tytöille juttele 12 vuoden iässä, serkuillekaan
Koska hänestä tuli jotenki tärkeä silloin kun oltiin nuorempia, olen ehkä jotenkin sukurakas, niin se nyt harmittaa kun näin on käynyt. En tiedä sitten miten asia muuttuisi jos nyt kävisi siellä useammin. Tiedä sitten miten olisi muutaman vuoden päästä, olihan hän saattanut vähän vieraantuakin tässä ajassa.
Kun hän oli jo vähän vanhempi, rakenneltiin majoja ja käytiin kalassa.
Viimeksi kävin siellä kun hän oli 8, eli 4 vuotta sitten. Nyt neljän vuoden jälkeen jotenki asiat ovat muuttuneet :S
Hän oli kovin hiljainen, eikä mitään jutellut ellen kysynyt. Hänellä on häntä 3 vuotta nuorempi pikkuveli jota näin jo silloin muutama vuosi sitten, joten hän oli enempi minun kanssa ja tämä nyt 12 vuotias serkkuni oli jonkun kaverinsa kanssa. Hän ei muuten alkanut tosiaan mitään jutella, jos en sitten kysynyt jotain. Esim. hän on nyt innostunut soittamaan rumpuja ja kysyin kauanko hän on niitä soittanut, vastasi vain lyhyesti. Silloin ennen hän oli puhelias ja nyt muuttunut hiljaiseksi. Toisena päivänä kun tulin käymään siellä heidän luonaan, hän hymyili kyllä vähän minut huomatessaan, mutta hävisi sitten tekemään jotai kaverinsa kanssa.
Siellä päin on kyllä tapahtunut jotain asioita, mikä on saattanut häneen sattua ja tuntuu pahalta, niin hän ei jotenki sitä kautta nyt jutellut niin kuin ennen tms. En oikein tiedä, koko asia on jotenki niin sekava :(
Mutta kai se sitten on pojilla tuo ikä etteivät niin tytöille juttele 12 vuoden iässä, serkuillekaan
Koska hänestä tuli jotenki tärkeä silloin kun oltiin nuorempia, olen ehkä jotenkin sukurakas, niin se nyt harmittaa kun näin on käynyt. En tiedä sitten miten asia muuttuisi jos nyt kävisi siellä useammin. Tiedä sitten miten olisi muutaman vuoden päästä, olihan hän saattanut vähän vieraantuakin tässä ajassa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itsekkin olin kakarana paljon puheliaampi, mutta kun murkkuikä alkoi lähestyä, minusta tuli hiljaisempi. Elämän tilanteet muuttuu, koulussa kaverit voi vaihtua ym. ym. Tuossa iässä muutenkin koko keho ja mieli ovat muutostilassa. Ihan normaalia.
Kysysin viel et voiko se siit muuttuaki entisellee sit ehkä parin vuoden pääst tai joskus sillon..
Tuntuu oudolta ku nii muuttunu et ihan ku eri ihminen ois :/
Sitä kun aikuistuu ja kypsyy, niin eiköhän sitä sitten ole se lopullinen versio lopun ikään. Tietty sitten wanhana gyybenä voi puhesuoni taas puhjeta ja papajaa mitä sattuu?
Ainahan ne pennut on avoimia ja kyselee ym. ym nauravat ja ovat iloisia, kaikki on hauskaa. Mutta sitten vanhempana intressit muuttuu. Mullakin oli pentuna monia serkkuja ja kavereita, jotka sitten vaan unehtui jossakin välin, tuli uusia kavereita, joilla samat intressit. Ihan normaalia.
minul monen monta serkkuu.. Ne kaikki on ku sisaruksia minulle. Yks rakkain serkuistani otti hengen iteltään ja nuori 4 lapsen isä oli ku pikkuveikka miulle.
Vaikka serkkusi puhuisikin, se ei toisi niitä iloisia aikoja takaisin.
Ja jos ei ole mitään sanottavaa niin parempi pysyä hiljaa.
En usko, että vaikka serkkusi alkaisi puhumaan, se olisi mitenkään mielekästä Sinulle tai kummallekaan.