Kertokaapa nyt sitten minullekin!

Olen miettinyt asiaa. Ystävillänikin on kaksi teoriaa: Toisen mukaan otsassani on hylätyn naisen leima, joka tarkoittaa sitä, etten kelpaa kenellekään enää. Ja toinen on se, että minusta on suhteen jälkeen tullut liian nirso.

Itse en olisi valmis laittamaan rahaa likoon kummankaan teorian puolesta. Voi olla, että olen hieman varuillani edelleen suhteen jälkeen. Voi olla, että otsassani on tuo leima. Mistä minä sen tietäisin? Joku kaverini väitti, että minun pitäisi lakata käymästä baarissa, koska se on hieman säälittävää.

nainen23 kirjoitti:

Olen miettinyt asiaa. Ystävillänikin on kaksi teoriaa: Toisen mukaan otsassani on hylätyn naisen leima, joka tarkoittaa sitä, etten kelpaa kenellekään enää. Ja toinen on se, että minusta on suhteen jälkeen tullut liian nirso.

Itse en olisi valmis laittamaan rahaa likoon kummankaan teorian puolesta. Voi olla, että olen hieman varuillani edelleen suhteen jälkeen. Voi olla, että otsassani on tuo leima. Mistä minä sen tietäisin? Joku kaverini väitti, että minun pitäisi lakata käymästä baarissa, koska se on hieman säälittävää.

Kuvailusi mukaan olet nätti, urheilullinen nuori nainen. En usko että sussa mitään 'hylätyn naisen leimaa' näkyy.. höpö höpö tuommosia.. Lopeta vaan se baareissa liika käyminen. Ite vietin viime kesänä, syksynä ja talvellakin ihan liikaa iltoja baareissa ja mitä niistä jäi käteen.. Ei mitään. Et vaikuta kovin bilehileeltä ja onko ne baarit sitten loppujen lopuksi niin mukava paikka viettää aikaa.. Minäkin olen alkanut taas kävellä ja pyöräillä paljon kun illat on valoisat ja mukavat kelit. Eikä ole enää pahemmn intoa lähteäkään istumaan iltaa kuppiloihin.

Mainitset kuitenkin tuon Hylätyn naisen leiman. Jos olet tullutkin jätetyksi ja oot nyt liian varovainen.. Joskus itekin seurustelin ja jotenkin tuntu sillon että olis vientiä vaikka oli varattu. Luultavasti sitä siinä seurustelun alkuvaiheessa on niin iloinen ja onnellinen että saa huomiota muiltakin kuin seurustelukumppanilta. Sit kun tulee ero, saattaapi taas olemus muuttua ja naps! ei sulle enää kaikki hymyilekään. Nää on vain mun omia ajatuksia.. Tiedä jääkö tässä poikamieheksi koko loppuelämäksi.. Toivottavasti tapahtuu sellainen asia jo tänä kesänä, että kaksi yksinäistä kulkijaa kohtaa ja rakkaus syttyy.. Ja mie saisin olla se mies.. sille ihanalle naiselle..

poikamies28 kirjoitti:

Kuvailusi mukaan olet nätti, urheilullinen nuori nainen. En usko että sussa mitään 'hylätyn naisen leimaa' näkyy.. höpö höpö tuommosia.. Lopeta vaan se baareissa liika käyminen. Ite vietin viime kesänä, syksynä ja talvellakin ihan liikaa iltoja baareissa ja mitä niistä jäi käteen.. Ei mitään. Et vaikuta kovin bilehileeltä ja onko ne baarit sitten loppujen lopuksi niin mukava paikka viettää aikaa.. Minäkin olen alkanut taas kävellä ja pyöräillä paljon kun illat on valoisat ja mukavat kelit. Eikä ole enää pahemmn intoa lähteäkään istumaan iltaa kuppiloihin.

Mainitset kuitenkin tuon Hylätyn naisen leiman. Jos olet tullutkin jätetyksi ja oot nyt liian varovainen.. Joskus itekin seurustelin ja jotenkin tuntu sillon että olis vientiä vaikka oli varattu. Luultavasti sitä siinä seurustelun alkuvaiheessa on niin iloinen ja onnellinen että saa huomiota muiltakin kuin seurustelukumppanilta. Sit kun tulee ero, saattaapi taas olemus muuttua ja naps! ei sulle enää kaikki hymyilekään. Nää on vain mun omia ajatuksia.. Tiedä jääkö tässä poikamieheksi koko loppuelämäksi.. Toivottavasti tapahtuu sellainen asia jo tänä kesänä, että kaksi yksinäistä kulkijaa kohtaa ja rakkaus syttyy.. Ja mie saisin olla se mies.. sille ihanalle naiselle..

Poikamies: Puhut viksuja asioita. Pidän kyllä ulkona käymisestä, mutta pidän myös lämpimistä kesäpäivistä veden äärellä hyvän kirjan kanssa. Pidän pitkistä rullaluistelulenkeistä ja hikisistä jumpista. Tuntuu vain välillä siltä, että jos haluaa tavata jonkun (en edes tiedä haluanko) niin täytyy käydä baarissa. Koska sanotaan mitä sanotaan, minusta ei ole siihen, että menisin nykimään jotain hihasta kirjastossa ja pyytäisin sitä kahville.

Olen tullut jätetyksi, enää sitä ei edes ole niin kipeää myöntää kuin vielä jokin aika sitten, ja varmaankin se jollain tasolla vielä vaikuttaa minussa.

Ja tuo varattuna oleminen ja suosio on ihan "todistettu" juttu. Toki suosioni huippu on ehkä ollut ennen tuota hiljattain päättynyttä suhdetta. Mene ja tiedä. Ehkei tällaisia asioita kannata pohtia.

poikamies28 kirjoitti:

Kuvailusi mukaan olet nätti, urheilullinen nuori nainen. En usko että sussa mitään 'hylätyn naisen leimaa' näkyy.. höpö höpö tuommosia.. Lopeta vaan se baareissa liika käyminen. Ite vietin viime kesänä, syksynä ja talvellakin ihan liikaa iltoja baareissa ja mitä niistä jäi käteen.. Ei mitään. Et vaikuta kovin bilehileeltä ja onko ne baarit sitten loppujen lopuksi niin mukava paikka viettää aikaa.. Minäkin olen alkanut taas kävellä ja pyöräillä paljon kun illat on valoisat ja mukavat kelit. Eikä ole enää pahemmn intoa lähteäkään istumaan iltaa kuppiloihin.

Mainitset kuitenkin tuon Hylätyn naisen leiman. Jos olet tullutkin jätetyksi ja oot nyt liian varovainen.. Joskus itekin seurustelin ja jotenkin tuntu sillon että olis vientiä vaikka oli varattu. Luultavasti sitä siinä seurustelun alkuvaiheessa on niin iloinen ja onnellinen että saa huomiota muiltakin kuin seurustelukumppanilta. Sit kun tulee ero, saattaapi taas olemus muuttua ja naps! ei sulle enää kaikki hymyilekään. Nää on vain mun omia ajatuksia.. Tiedä jääkö tässä poikamieheksi koko loppuelämäksi.. Toivottavasti tapahtuu sellainen asia jo tänä kesänä, että kaksi yksinäistä kulkijaa kohtaa ja rakkaus syttyy.. Ja mie saisin olla se mies.. sille ihanalle naiselle..

Mulla on samanlaisia ongelmia. Olen urheilullinen, nätti, mukava, luotettava ja ihan järkevä kohta nelikymppinen nuorekas tyttönen. Eronnut pitkästä liitosta ja kaksi lasta. Tosi vaikeaa löytää sitä rinssiä, jota kannattelis vastuuta joskus kanssani. Viihteellä tulee käytyä harvoin ja asunkin pikkukaupungissa. Kaipaan ihan tavallista ja turvallista kotielämää ja arkea...en halua kuuta taivaalta. Pitänee avata enemmän silmiä, kun kesäkin on tulossa, katseita kyllä saan osakseni, mutta siihen ne on sitten jääneetkin...olen ehkä vähän ujo...toiveita elätellen!!

tuo listauksesi kuulostaa joltakin täydellisyyden tavoittelulta.. kerroit vielä laihduttaneesi, vaikka olet normaalipainoinen?! täydellisiä ihmisiä inhotaan/pelätään/kierretään kaukaa... yritä olla rento, tavis, helposti lähestyttävä, huumorintajuinen, naura omille kömmähdyksillesi, ole samalla aaltopituudella muiden kanssa... ole siis ihminen!! itse olen 40+ ja ainakin 10 kg ylipainoa, eikä koskaan ole ollut näin hyvä flaksi. olen vain oma itseni 101 %.

kesä & kärpäset kirjoitti:

tuo listauksesi kuulostaa joltakin täydellisyyden tavoittelulta.. kerroit vielä laihduttaneesi, vaikka olet normaalipainoinen?! täydellisiä ihmisiä inhotaan/pelätään/kierretään kaukaa... yritä olla rento, tavis, helposti lähestyttävä, huumorintajuinen, naura omille kömmähdyksillesi, ole samalla aaltopituudella muiden kanssa... ole siis ihminen!! itse olen 40+ ja ainakin 10 kg ylipainoa, eikä koskaan ole ollut näin hyvä flaksi. olen vain oma itseni 101 %.

Laihduttaminen on ehkä väärä sana. Aloitin sen surullisen kuuluisan "terveellisen elämän" ja pudotin sivussa muutaman kilon.

En usko, että tavoittelen liikaa täydellisyyttä. Mutta en tiedä, onko se tiedostamatonta.