Tapasimme nykyisen kihlattuni kanssa netissä,(tosin,oltiin nähty monesti ennen tätä,meillä on yhteisiä tuttuja).Meillä oli välimatkaa kamalasti koska mies työskenteli toisella paikkakunnalla.pari kuukautta yhdessä oltuamme hän muutti luokseni ja olin erittäin onnellinen vaikka hassulta tuntui aluksi olla toisen kanssa lähes koko ajan..mies ei hirveästi ole puhunut perhesuhteistaan tms.vaikka olen kovasti yrittänyt kysellä..no kuitenkin,olimme erittäin rakastuneita ja mieheni kihlasi minut syntymäpäivänäni:)en unohda sitä koskaa!!
mutta eipä mennyt aikaakaan kun hän kertoi taas lähtevänsä pitkän matkan päähän(yli 300km.)takaisin töihin..en voinut ymmärtää miksi hän teki niin,eikä kertonut minulle asiasta kuin paria päivää ennen lähtöään..no,näemme enää viikonloppuisin ja minusta tuntuu että omalta puoleltani rakkaus alkaa pikkuhiljaa hiipua vaikka en miehestäni ikinä tahdo luopua ja rakastan kuitenkin häntä..kärsin lievästä luottamuksen puutteesta entisten suhteiden vuoksi...olen monta kertaa miettinyt onko järkeä piinata itseään tällä välimatkalla koska kaipaan ihmistä joka on lähelläni kun sitä kaipaan:/olemme olleet noin puolisen vuotta yhdessä..kannattaako siis jatkaa odottamista,onko se loppujen lopuksi sen arvoista?;(
mutta eipä mennyt aikaakaan kun hän kertoi taas lähtevänsä pitkän matkan päähän(yli 300km.)takaisin töihin..en voinut ymmärtää miksi hän teki niin,eikä kertonut minulle asiasta kuin paria päivää ennen lähtöään..no,näemme enää viikonloppuisin ja minusta tuntuu että omalta puoleltani rakkaus alkaa pikkuhiljaa hiipua vaikka en miehestäni ikinä tahdo luopua ja rakastan kuitenkin häntä..kärsin lievästä luottamuksen puutteesta entisten suhteiden vuoksi...olen monta kertaa miettinyt onko järkeä piinata itseään tällä välimatkalla koska kaipaan ihmistä joka on lähelläni kun sitä kaipaan:/olemme olleet noin puolisen vuotta yhdessä..kannattaako siis jatkaa odottamista,onko se loppujen lopuksi sen arvoista?;(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Töitä on tehtävä kun niitä on. Miehesi yrittää lähteä 300 kilometrin päähän nopeasti sen takia ettei ero tekisi niin kipeää.
Viikonloput tuntuvat varmasti todella lyhyiltä, mutta käyttäkää se aika järkevästi. Tehkää yhdessä jotain mitä olette suhteenne aikana aina tehneet.
Luottamus on suhteen perusta. Jos toinen ei luota, suhde kaatuu ja tulee tuskainen ero. (nimimerkillä kokemusta.)
Puhukaa yhdessä asioita tarkoin ja luota mieheesi.
Jos oikeasti rakastat miestäsi niin odotat häntä vaikka vuoden tai kaksikin että hän palaisi luoksesi.
Itselläni on ollut kaksi suhdetta, joista toinen oli kaukosuhde. Matkaa ei ollut kuin hiukan yli 100 km, mutta kyllä se siltikin tuntui. Itse olen sellainen myöskin, että haluaisin nähdä poikaystävääni vähän useammin, kuin vain viikonloppuisin. No tämä kaukosuhde loppui siihen, kun kummallakin alkoi kiinnostus hiipua. Eihän meitä yhdistänyt oikeastaan mikään.
Sinuna miettisin, että miksi olet hänen kanssaan yhdessä, aina rakkaus ei riitä.