ensi tapaaminen

"Mitä mieltä olette siitä, että tapaa tulevan puolisonsa internetin välityksellä? Tietenkin siinä on omat riskinsa ja ongelmansa, mutta toisaalta jos vertaa internetin kautta tutustumista tähän perisuomalaiseen tapaan iskeä nainen/mies baarista, sanoisin, että ensimmäinen vaihtoehto on parempi."

Sanoisin että kannattaa olla todella varuillaan internetin ulkomaisten miesilmoitusten kautta. Eikä ne baaritkaan ole ainoa vaihtoehto, käy vaikka kotibileissä, kesäkeikoilla, eri pippaloissa jne.

Tapaa omassa kotimaassa. Älä anna passiasi miehelle, äläkä lähde hänen kanssaan ulkomaille, ennen kuin todella tunnet hänet. Muista, että on miehiä, jotka keräävät naisia valkoiseen orjakauppaan. Älä myöskään kerro heti missä asut ja näyttele kuvia lapsistasi tms. Tapaa ensin julkisella paikalla aikaan, jolloin paikalla on ihmisiä tai ota seuraa mukaan. Mieluiten tietty ota seuraa mukaan. Älä mene hänen autoonsa yksin. Ei kuitenkaan pidä ylihysterisoida. Suurin osa on kuitenkin ihan tavallisia ihmisiä. Kannattaa myös vähän googlata miehen nimeä ja muita tietoja netistä...Itse olen matkannut yksin miehen kotiin Pohjois-Afrikkaan ja periaatteessa tuntemattomien luoksi USA:han...mutta minulla on ollut suojelusenkeli matkassa ja kaikki on mennyt hyvin ja ihmisiin on voinut luottaa.

Mä tapasin mun miehen chatissä. Kävin aika usein siellä kuluttaa aikaa eron jälkeen. Sit yhtenä iltana siellä yksi mies alko mulle juttelee. Juteltiin siellä chatissä ja jonku ajan päästä vaihdettiin sähköpostiosoteita. Jokunen kk läheteltiin sähköpostia ihan mitä kuuluu ym tyyliin. Ei puhettakaan, että oltais tavattu. Mese osoteita vaihdettiin sit myöhemmin ja siellä juteltiin.
Jokunen kk siellä mesessä juteltiin melkeen päivittäin ja nähtiin toisemme webkameralla. Jossakin vaihessa vaidettiin puhelin-numeroita ja soiteltiin melkeen päivittäin toisillemme. Jossakin vaihessa kummallekin tuli tunne, että nyt on kyllä nähtävä. Mä meinasin ensin lähteä miehen luokse, mut en saanut lapsia hoitoon. Joten mies tuli tänne minun luokse. Sillä oli kyllä toinenkin paikka mihin mennä, jos ei haluta viettää sitä aikaa yhdessä minkä tällä viettää. Mies sit tuli ja heti tuntu todella hyvälle kummastakin.Mies vietti lomansa tällä ja lähti takasin, ja ravasi sit vähän väliä tällä minun luona, kunnes muutti tänne asumaan.
Kaverit oli ihan kauhuissaan kuinka mä uskallan ym. Mut en mä todellakaan ajatellut, että se mies tulis kaikkien niiden kuukausien jälkeen vaan tekee jotakin pahaa mulle. Kai sitä oli sit hullunrohkea.
;o) Mut en ole katunut, että tavattiin. Nyt ollaan naimisissa ja kohta 1v muksu. Kaikki hyvin! Että kyllä sitä voi siellä netissäkin löytää sen rakkaansa.

Tulevaa miestäni ja siellä mies oli kentällä sovitusti vastassa. Olimme netissä pitäneet yhteyttä vuoden verran ja tekstiviestein päivittäin,kun lähdin häntä tapaamaan, koska hän ei saanut viisumia suomeen. En ole katunut päivääkään,enkä koskaan aikaisemmin näin rohkeaa temppua tehnyt:)

Tapasin tulevan puolisoni netissä, ja hyvä niin. Oltiin juteltu netissä ja puhelimessa vuoden verran ennen kun tavattiin, hän tuli työmatkalle Suomeen joten siinä samalla sit treffattiin. Ei ollut sillai paineita siitä, et kaiken pitäis mennä hyvin, kun hän ei kuitenkaan ihan vaan mua varten tänne lentänyt. Muuten olis saattanut olla sellainen olo, et kaiken on pakko mennä loistavasti ettei toinen joudu ajattelemaan et olis ollut parempi ellei olis tullut ollenkaan. En edes ajatellut mainitsemias lehtijuttuja, ja voihan se baaristakin löydetty jamppa olla mikä vaan puukottajamurjaajatappaja, never know. Järki päässä vaan, tapaaminen julkisella paikalla jne. Mulla myös kaveri soitti pariinkin kertaan ja tarkisti et kaikki on ok ja jos olisn halunnut tekosyyn mennä, niin olisin voinut sanoa sen olleen jotain tosi tärkeää. En sanonut. Nyt ollaan lennetty Suomen ja Englannin väliä parisen vuotta, kihloissa kuukauden verran ja mulla pian muutto edessä. :)