Tarina alkaa näin..olen ollut samassa firmassa tämän pirteän ja mukavan miehen kanssa jo 3v.Ihastuin häneen n.3kk sitten.Sinkku olen ja tiedän että hänkin on nyt.Aina kun törmätään niin jutellaan ja heitetään huulta,hänen kanssaan on hyvä jutella ja nauraa.Näin hänet baarissa 3kk sitten,menin juttelemaan..ja jutskailimme yön tunneille asti ja kun olin lähdössä hän pyysi jos jäisin jutskailee vielä baarin ulkopuolelle,no askeleet siitä johti sitten hänen kämpilleen kun oli n.10 astetta pakkastakin.Tarjos juomaa ja juteltiin suhteistakin ja kuunneltii musaa.Sitten hän otti mut kainaloon ja suuteli..noh nukuttiin sit lopuksi vierekkäin vaatteet päällä ihan.Ja jotenkin se oli sellainen maaginen ilta vaikka seuraavaana päivänä hän ei numeroani pyytänyt enkä kyllä minäkään..sitä aina miettii jotenkin kun kertoilin että mulla on 6v.tytär ja sillee et miten mies sen ottaa..Noh hän pyöri mielessäni näinä kuluneina kuukausina ja näimme töissäkin ja rupateltiin niinkuin ennenkin.Sitten viime viikolla päätin että jos en tee mitään riudun vanhanapiikana loppuelämäni ja kaipaan hänen kainaloaan ja rauhallisuutta..sitä turvallisuuden tunnetta.Joten töissä kun häneen törmäsin kysyin haluisiko hän lähteä kahville mun kanssa joku kerta,mietti hetken ja ilmoitti että mietti vain minä päivänä pääsis töiltään.Noh ehdotin että jos hän antais numeronsa ni voitas vaik viestitellä ja sopia päivän,hän antoi numeronsa.Vitsaili kyllä että työ vai kotinumeronko haluan.Laitoin samana päivänä viestin että hän sais munki numeron..ja nyt 4 päivän jälkee laitoin viestiä ja tiedustelin miten sopis nähdä..ei vastannut..samana iltana soitin hänelle..ei vastannut..eikä ole vieläkään pihaustakaan kuulunut,siitä on nyt melkein kaks päivää kun soitin.Olen aika ymmälläni..luinko fibat väärin?Ketokaa mielipiteenne..Luuliko hän että ihan muuten vaan pyysin?Eikö aloitteeni ilmentänyt mielenkiintoa häneen?Miehisiäkin kommentteja kaivaten..
Apua kaivaten..
Angel29
71151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kyllä miehenä väittäisin, että kaveri kyllä nyt juoksi karkuun. Syitä voi olla tietty monia, kuten esim se että hän on sillä aikaa, kun olet empinyt löytänyt jo jonkun muun. Aika paha vastailla esim puhelimeen jos on jonkun muun seurassa. Oli miten oli, jos olisi kiinnostunut niin olisi kyllä ottanut yhteyttä takaisin päin. Valitan! Nyt kun olet kaksi kertaa ottanut yhteyttä, ni kolmas yritys antaisi jo hieman "epätoivoisen" kuvan. Itse sun tilanteessa jatkaisin työpaikalla jutskailua niinku tähänkin asti, kaveri kyllä tietää, että olet kiinnostuksesi ilmaissut, ja osaa varmaan toimia sen mukaan jatkussakin, jos alkaa kiinnostumaan.
Näin juuri hänet täällä töissä,jäi juttelemaan ja sanoi että oli huomannut kyllä et olin soittanu mut on niin kiiruista ollu töiden kanssa.Jotenkin se loukkaa vielä pahemmin että hän ei arvosta niin paljoa mua et olis lähettäny edes viestin et nyt ei ehdi tai jotain..ihan niinkuin en tajuais yskää..yritin vaan hymyillä(vaikka teki mieli itkeä) ja sanoa et semmosta se välissä on.Sattuu aika pahasti,ei hän kauaa jutskaillu kai huomas jotenkin että en ehkä ollu ihan normaali iloinen itseni.Kun en pysty peittämään niin hyvin tunteitani.Yleensä katson ihmisiä silmiin kun puhun mutta nyt en vaan pystyny kauheesti kun olis varmaan paljastunu et kui paljon sattuu.Onneks hän rupes töistä puhumaan sit seuraavaks ni oli mullakin hiukan helpompi olla..
nii-i tollanen työkiireisiin yms vetoaminen on kyllä aika yleinen, joskin melko ajattelematon tekosyy. Ja niinkuin itsekin kirjoitit, niin kyllä se ois jo sen verran aikaa löytäny, jos ois halunnu, että ois ottanu yhteyttä takaisinpäin... ja edelleenkin hänellä on sun numero. Mun mielestä nyt on tärkeää, että et ota yhteyksiä, usein miesten silmissä se on merkki, että nainen kokee itsensä tavoittelemisen arvoiseksi, kun ei ala liikaa ruikuttamaan miehen perään... tsemppiä ja voimia jatkoon, kyllä tällä pallolla miehiä piisaa ;)
Tuon kertomasi perusteella sanoisin, että
tod.näköisesti kundi nyt luikkii hissukseen
karkuun kun kerroit olevasi YH.
Nyrkkisääntö: mitä nuorempi mies, sitä
vaikeampaa on silloin hyväksyä toisen
miehen lapsia.
Ei ole vielä 3-kymppisenkään helppoa ryhtyä
leikkimään toisten lapsille kivaa isäpuolta.
Mutta älä suotta sure jos mies ei enää ole kiinnostunut
sinusta, ansaitset silloin kypsemmän miehen!
Henkilökohtaisesti näin kolmenkympin iässä en näe mitään estettä olla "isäpuolena" jos tulisi sellainen fiksu nainen vastaan jonka kanssa alkaisin seurustelemaan. Tosin itselleni se ei pelkästään riitä, vaan haluan myös olla ihan biologisen lapsen isäkin eli asettaa myös haasteen naiselle, onko valmis vielä hankkimaan lapsia.
Hienoa kuulla että jotkut miehet ajattelee vielä noin :).Itsekkin haluisin vielä toisen lapsen..olisin vain onnellinen jos tulisi mies vastaan joka olisi valmis hyväksymään tyttäreni ja vielä haluisi yhteisenkin lapsen..ja minut..Koitan nyt nostaa itseni tästä olotilasta ja uskoa huomiseen..
Kiitoksia kovasti kaikille jotka olette ottaneet kantaa tilanteeseeni.On jo paljon parempi olo,kannustavat sananne auttoivat :).On hyvä tietää ettei ole yksin,kiitos siitä.