Kokeilin pari vuotta sitten koko kesän suunnuteltua ohljemaa. Se sisälsi sunnuntasin pitkan 1,5 tunnin lenin. Pari vetroharjoituskertaa, toinen lyhyimmillä (100m) ja toinen pidemmillä (300-400m). Väliin palauttavia lenkkipäiviä. En ole koskaan kokenut itseäni niin virkeäksi. Rytikin olo ihan toinen. Pysrin kiinnittämään huomiota juksuasentonn vetojen aikan. aika tikoille ne vedin. Nyt haluaisin aloittaa saman. Työ tosin hiéman häiritsee. En vain millään halua vain lähteä jlenkkeilemään´ilman mitään ohljemaa. Se tunuu tylsältä. Kokemuksia teiltä. En ole mikää hyvä juoksija. Koko ikäni kylläkin lenkkeillyt.
Intervallit
Vaihteleva ohjelma
7851
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ensin oikeinkirjoitukseen !
Siis minäkään en voi peruskoulun käyneenä tajuta, miten jolla kulla voi olla jumalattomia vaikeuksia selvityä näppäimistön käytöstä ilman jatkuvia kirjoitusvirheitä. Samanlaisia tyyppejä pyörii täällä jatkuvasti. Satunnaiset kirjoitusvirheet, pilkkuvirheet etc. ovat toki ok, mutta jos joka toinen sana on päin vittua kieliopista puhumattakaan, niin puhutaan jo vakavista ongelmista.
koskaan tullut mieleen, että joillakin ihmisillä saattaa olla lukihäiriö ja näin ollen omien virheiden huomaaminen on vaikeaa, tai ne jää kokonaan huomaamatta...! Ongelman kanssa oppii elämään. Asenneongelmaisia ihmisiä onkin sitten vaikeampi ymmärtää ja yrittää elää heidän kanssaan.
jos ei voi yhtä viesti lukea, jossa on muutama hassu virhe! Kuitenkin jokainen tajuaa/älyää sen viestin pointin tai kysymyksen. Omakaan kielioppi ei ole hyvä, mutta hyvin sillä on elämässä pärjännyt!
kielioppipalsta, vaan juoksemista käsittelevä palsta. Kannattaisi tietty aina tarkistaa tekstinsä ennen lähetä-painikkeen klikkaamista, se on selvä. Tarjoaahan esim. Mozilla Firefox oikolukutoiminnon.
Tärkeintä on kuitenkin viestin sisältö. Jos aloittajan viestiä ei ymmärrä, on vika ennemminkin luetun ymmärtämisessä kuin kirjoituksessa.
Silloin kun harjoittelee tavoitteellisesti ja/tai kovaa, kannattaa olla ohjelma. Ensinnäkin siksi, että tulee tehtyä tarpeeksi vaihtelevia treenejä ja toiseksi, että harjoittelun ja levon suhde pysyy oikeana.
Muutoin on vaarana, että innostuksissaan vetää monta päivää putkeen kovaa, sitten innostus hiipuu ja harjoittelusta ei tule oikein mitään moneen viikkoon. Tai sitten alkaa keksiä tekosyitä harjoittelemattomuudelle tyyliin "teen sen huomenna, nyt tulee hyvä leffa".
Lisäksi ohjelmasta näet kehittymisesi, jos treenin jälkeen merkkaat tuntemukset ja mm. vetojen ajat muistiin.
Kesäinen vetoharjoittelu on mielestäni parasta juoksussa, vaikka ei huippu olisikaan. Siitä näkee aivan konkreettisesti kunnon paranemisen ja pääsee testaamaan omia rajojaan. Kun vetotreeni on mennyt hyvin, olo on mahtava. Väsynyt mutta onnellinen, sanoisin.
Ja kun treenistä on palautunut, tunne on tosiankin virkeä!
sinun vetotreenisi? Kertoisitko tarkemmin =)