Ollaan asuttu erilleen lasten isän kanssa pitkästi yli puoli vuotta. Minä lähdin, en vain jaksanut suhdettamme enään. Yritin kyllä mutta enään ei kiinnosta. Alusta pitäen eron jälkeen lasten isä ei ole ottanut lapsia vaikka tapaamiset on sovittu. Tehnyt niin niin monet oharit ku on sovittu että hakee lapset ja olen saanut pettyä niin muunkin monen asian takia etten enää voi luottaa. Jotenkin se vaan niin helvetin lahjakkaasti osaa kääntää kaikki mun syyksi. No vaikka onkin menettänyt luottamuksen, eikä kanna edes sitä vähäistä vastuuta niin on alkanut viime aikoina pitämään yhtyttä, täällä meillä käy mut lapsiaan ei voi luokseen ottaa. Nytkin laittoi juuri viestiä kun reilu tunti sitten täältä lähti että on niin ikävä mua ja lapsia. Tulee tunne et onko mun pakko palata vaikka en enää halua edes yrittää! Olen kyllä sanonut että kaikki on enää turhaa, me ei yhteen palata mut mitä enemmän sitä yritän saada sen päähän taottu asen enemmän se soittelee ja haluais käydä!! Mitä mä teen? Olen niin paljon vapautuneempi onnellisempa ja täysin oma itseni kun elän yksin lasten kanssa.
Miten saan miehen ymmärtämään?
epätoivo valtaa mielen
81972
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Muuten kuulostaa tutulta,paitsi lasten tapaamiset sujuvat ihan hyvin, ei ole ongelmia.
Muuten ei anna periksi, haluaa tavata päivittäin ja soittelee,vaikka se minua on alkanut ärsyttämään aika tavalla, pitäisi vaan olla minun kovempi, mutta kun on vaikeeta tällä luonteellani.
Olen myös sanonut etten halua enää palata yhteen, mutta ei vaan usko. Mitä enemmän ollaan tekemisissä sitä varmemmin alan huomaamaan etten halua yhteiseloa enää tulevaisuudessa.
Rasittavaa kun surkuttelee omaa kurjuuttaan ja nyt tajuaa mitä on menettämässä. Mutta kun ei ole enää tunteita, niin mitäs teet!
ei mies ole mikään arvaaja, miehen pitää vastata arvauksistaan toisin kuin naisen. Mäntti !
Olen kertonut sen hänelle suoraan ja selvä järkisesti, mut se ei vaan ymmärrä tai ei halua ymmärtää. Ja monesti olenkin sanonut. Yli puoli vuotta olen sille sanonut aina kun keskustelu on kääntynyt tulevaisuuteen mut ei se vaan anna periksi. Miksi ihmisen pitää roikkua vaikka toinen ei sitä halua! Mä en ymmärrä. Vaikka rakastaa niin kyllä toinen on jätettävä rauhaan jos toinen niin haluaa.Onko se nyt mitää rakastamista ku itseään koko ajan on tyrkyttämässä ottamatta huomioon toisen ajatuksia ja tuntemuksia!!! Hajoaa pää!!!
Tehän olette eronneet. Ei sun tarvi päästää äijää kotiisi. Miksi sen teet? Sanot sille että jos haluaa tavata lapsiaan, hakee ne omaan kotiinsa.
mieltä. Itsekin annoin miehelle luvan käydä tapaamassa lasta minun ja lapseni kotona (huom! itse hankkimani ja maksamani johon mies ei koko yhdessäolo aikanamme sijoittanut omia rahojaan senttiäkään , ainoastaan kulutti).
Ehtona oli ainoastaan se, että tulee selvinpäin.
Oman lapsen tapaaminen oli kai niin kauheaa, että aina piti olla enemmän tai vähemmän turpa turvoksissa. Viimeinen niitti oli se kun mainitessani humalatilasta rupesi huorittelemaan ja latelemaan tappouhkauksia vajaa kolme vuotiaan lapsen kuullen. Siihen loppui minun ymmärrykseni .
-jotka suostuu ainoastaan siihen että mies käy tapaamassa lapsia hänen luonaan. Ihmeellistä touhua vaan, ja miehet menee. Mies vois alkaa kiukutteleen mutta sitten ei näkisi lapsia. Kumpi on siis pahempi: ettei näe lapsiaan vai joutuu tapaamaan heitä niiden äidin kotona? Akat osaa olla tosi v-maisia kostaessaan eron lasten välityksellä miehelle.
Niinkun tuolla alempaa ollut juttu missä äiti painostaa exmiehensä uutta emäntää häipymään kodistaan että ukko voi tavata lapsia. Voi vaan tovoa ettei sekopäägeenit ole tarttuneet lapsiinkin.
Onko evoluutio muuttanut naiset jotenkin kaistapäiksi hormonien avulla vai mistä on kyse?
nimimerkki eräs jota kiristetään lasten tapaamisilla ainoastaan exän luona. Piäskö ottaa yhteys johonkin lastensuojeluun vai mitä?
Mitä ihmettä? Mies asui asunnossasi ja kulutti sitä? Siinä sen näkee, että miehet ne ei ajattele mitään. Ne on kyllä niin sikoja, että asumisen jälkihän niistä jää.
mut mitäpä tehdä mihelle, joka ei haluu ottaa lapsia omaan kotiin vaan aina vain nähdä ex:än luona vedototen lapsiin, on lapsille niin paljon parempi/helpompi... ja sit hirvee tappelu (huuto)
ennenkuin lähtee ..paljon parempi lapsille???!!! Mut jos et päästä niin sit ei lapset nää isää juuri yhtään. Eli kumpi parempi ja kyl miehetkin osaaa!!! Mut ite en voi ymmärtää aikusia jotka ei voi pistää omia lapsia etusijalle vaan käytää niitä hallitakseen / kontrolloidakseen toista. Koska en oo vielä kuulut et siitä ois seurannut mitään hyvää kellekkään ei sille joka sitä tekee, sille kelle sitä tehdään ja ennekaikkea niille lapsille ...