Reippaasti päälle vuoden työttömyyden jälkeen yritän saada itseni työhön. Alkuviikosta sain hyvän paikan ja jopa vakituisen, mikäli vaan pää hommia kestää. Mutta miten saan raahattua itseni töihin? Tuntuu, että olen jämähtänyt kotiin ja irti työelämästä. En tiedä uskallanko tavata uusia ihmisiä ja uudet työt jännittävät kyllä paljon. Millä saan itseni menemään tuonne? Vatsa on kipeenä jännityksestä. Töihin meno vaan tuntuu niin vaikealta näin pitkän "loman" jälkeen. Viisaita neuvoja? Menen tänään vaan iltapäivästä tutustumaan hommiin, koska kouluttaja on perjantaina kunnolla vasta paikalla.
Ensimmäinen työpäivä
Peloissaan
73413
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tottakai jännittää, niin pitääkin. Itse olin joskus vastaavassa tilanteessa. Kävin omalla ajallani parina päivänä "opettelemassa" ja samalla sisään ajamassa itseni työhön. Ja sitten tuntuikin ihan mukavalta aloittaa. Ja siinä olen pysynyt. Luovuin parista vp:stä siis mutta sain mielenrauhan itselleni. tsemppiä sinulle
Kaikkia ensimmäinen työpäivä yleensä jännittää. Helpottaa heti ensimmäisen päivän jälkeen.
Onnea työhön, kyllä se hyvin menee.
"Reippaasti päälle vuoden työttömyyden"
WTF! lol noob!
Vuosi ei ole aika eikä mikään työttömänä. Minä olin 14 ja puoli vuotta ilman työpaikkaa, vaikka koko tuon ajan pysyi omatuntoni Jumalan ja historian edessä puhtaana: en ollut työttömyyttä halunnut.
Sitten kai tuli näytettyä aika arkaa naamaa työmaalla kun työttömyysaika viimein päättyi. Se kai oli se ensimmäinen virhe, joka vei töissä melkoisen keljuun asemaan ja keljuimpiin hommiin. Oli toinen samana päivänä tullut uusi työntekijä... hän sai koko ajan uusia ja parempia tehtäviä, tuli myöhemmin taas "mopoja" ja hekin pääsivät jatkuvasti vaihtelevampiin ja helpompiin hommiin kuin minä. Toisten yksiköiden työntekijät tulivat meille välillä hetken vahvistuksiksi - ja aina helpommat, mukavemmat ja vaihtelevammat tehtävät muin minulla.
Nyt on taas Jumalan ja historian edessä omatunto edelleenkin puhtaana: tein työni hyvin, enkä edelleenkään kieltäydy ottamasta vastaan työpaikkaa jos sellaisen löydän, vaan tällä kertaa en suostu ihan MIHIN TAHANSA työpaikkaan ja ihan miten alistettuun asemaan tahansa.
Ota tukevat tömpsyt ennen töihin menoa, niin ei jännitä niin paljoa!
sietää pienessä elämässään vähän kaikenlaista:myös pelkoa ja jännittämistä. Niihin ei kuole, ja kaikki muutkin jännittävät, vaikka suurin osa kätkeekin sen taitavasti. Ei pidä moisesta tehdä niin suurta numeroa.
Pari päivää kannattaa tömpsytellä. Sitten onkin aika puutuneessa tilassa.