"Läheisyyttä" tuntuu löytyvän silloin kuin haluttaa, muuten on omissa oloissaan, eikä oikein mitenkään saa nyhdettyä mitään irti. Etsin googlen kautta tänään pari hänen yleisintä nimimerkkiään ja tajusin, että olen pölyhiukkanen hänen elämässään. Hänellä on kaikkea muuta. Haluaisin jättää hänet, mutta rakastan häntä yhä. Hän ei kaiketi minua, aikaa ei ainakaan löydy. Vaikka sanon, että tuntuu, että olen yksin hän kysyy kuinka niin, hänhän on siinä. Olen koko ajan masentunut ja hänen "seuransa" ahdistaa minua, tunnen olevan entistä enemmän yksin hänen kanssaan.
Kumppani tuntuu etäiseltä.
pölypalloperkele
72231
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tässä pari typerää kysymystä.
Keksi jotain hauskaa tekemistä josta toinen voisi aina innostua (ja sinä)? Juttele kivoja juttuja? Lähteekö lenkille? Tietääkö että välität. Onko joku vialla, eli onko loukattu puolin ja toisin -saako korjattua? Onko sinulla itselläsi mukavaa tekemistä välilä "yksin"? Minkä luulet olevan syynä? Onko kumppanilla töitä paljon -haluaa levätä??
Pitääkö hän yllätyksistä vai mistä?
Stailaa itseäsi vähän houkuttimeksi?
eikä hänestä silti saa irti mitään eikä yhteiset tekemiset kiinnosta vaan ja ainoastaan omat rakkaar harrastukset poissa kotoa niin ei siinä paljon voi yksin suhdetta parantaa...
Oletko sanonut että kaipaat yhteistä.?
.. välillä yritän ottaa asian puheeksi muttei se mitään vaikuta mihinkään... tuntuu että mies on tubteeton eikä halua edes yrittää muuttaa itseään...
No osaisko joku parisuhdeneuvoja antaa vinkkejä. Eli voisit mennä ite juttusille, vaikka ilman miestä sitten tai että mies tietää. Saisitko sieltä takataskuun pari neuvoa ja valttikorttia.
Kyl jotain kikkoja joskus vois ol.
Onko tullut teillä jotain väärinkäsityksiä, miksi mies voisi olla tunteeton? Onko sulla itse arvioita?
En osaa muuta vastata kuin, että itselleni kävi samalla tavalla. Oma mies etääntyi jatkuvasti, luuhasi kaiken vapaa-aikansa netissä tai järjesti jotain omia menoja. Vuoden verran yritin saada miestä tajuamaan, kuinka yksinäinen olen suhteessa ja miksi emme tekisi jotain joskus yhdessä. Huomasin, että mieskin olla jollain tapaa onneton ja olisin halunnut lujittaa suhdettamme. Mies aina vaan jankkasi, että minun pitää hankkia omia menoja ja mennä omien kavereiden kanssa.
Sitten kyllästyin ja todellakin hankin niitä omia menoja ja sain paljon uusia ystäviä.
Sen jälkeen alkoi haukut, kun en ole koskaan enää kotona....jne. Mies tuli siihen aatoksiin, että haluan päästä hänestä eroon ja halusi purkaa suhteen.
Jostain syystä loppui miehelläkin netissä notkuminen kuin seinään minun lähdettyäni, että kyllä minä olin hänen onnensa edessä ja häntä jostain syystä tylsistyttämässä, vaikka ei hän sitä koskaan myöntänyt.
Kuulostaa tosi tutulle.
muutama vuosi jo mennyt niin, että läheisyyttä ei ole. itse kaipaan sitä kovasti.
mieheltä sitä vaan ei herunut. aloin itsekin olemaan jo "vaikea koskettaa", kun joku halasi, peräännyin melkein.
mies oli lähellä vain kun halusi seksiä.
mitään muutakaan meillä ei oikeen enää ollut, paitsi lapsi. lapsen takia kituutin jonkun aikaa, yritin, mielestäni kaikkeni.
en rakastanut häntä enää. ei herättänyt enää mitään tunteita, ei edes vihaa, kuten joskus.
Pelkäsin kamalasti yksin jäämistä, mutta kun ajatus kypsyi, selkeni, ero.
on muitakin asioita miksi halusin erota (avoliitto). En siis osaa neuvoa oikeen, millä saada kumppani läheisemmäksi, itse en saanut millään! en sillä että olin vaan omissa oloissa, en sillä että yritin jutella hänelle, en sillä että kosketin häntä varovasti. kun ei niin ei.
läheisyyttä alkoi sitten hakea muualta.
nyt, minulla on ystävä, joka on kovasti kiinnostunut minusta, halailee, on lähellä. se tuntuu hyvältä, mutta myös vähän peruuttelen, en osaa enää antaa tulla lähelle, vaikka haluaisin.
toivon ettet sinä joudu samaan!
koita jaksaa :)