hitaat hiilarit?

Vain pieni osa ruisleivästä on hidasta hiilaria, oli sen sen leivän nimessä mitä tahansa.
Ja sikäli kun muistan oikein, niin hedelmäsokerinkaan GK ei ole kovin matala, vaan pikemminkin kyse on nopeasta hiilarista.

kävisit kirjoitti:

Vain pieni osa ruisleivästä on hidasta hiilaria, oli sen sen leivän nimessä mitä tahansa.
Ja sikäli kun muistan oikein, niin hedelmäsokerinkaan GK ei ole kovin matala, vaan pikemminkin kyse on nopeasta hiilarista.

Väärin muistat kultaseni taas kerran. Hedelmäsokerin GK on erittäin matala! Täys rukiisen hiivattoman "ruikkarin" GK on myös matala.... Pari palaa päivittäin on pelkästään eduksi;;)

Lisää... kirjoitti:

Väärin muistat kultaseni taas kerran. Hedelmäsokerin GK on erittäin matala! Täys rukiisen hiivattoman "ruikkarin" GK on myös matala.... Pari palaa päivittäin on pelkästään eduksi;;)

Mistä moiset tiedot löytyy.

Ruisleipä ei ole hidasta hiilaria.

http://www.ravitsemusjaterveys.fi/viljamyytit/#4

JariJo kirjoitti:

Ruisleipä ei ole hidasta hiilaria.

http://www.ravitsemusjaterveys.fi/viljamyytit/#4

"Leivän GI on usein melko korkea, joten leipä nostaa verensokeria voimakkaasti, ja noususta seuraa jyrkkä lasku. Tämän vuoksi kylläisyysvaikutus on lyhytaikainen ja pian pitää saada taas lisää leipää tai jotakin muuta syötävää."

Jos pitää kokoajan saada lisää leipää tai mitä tahansa ruokaa, jos ei tunnu ihan kylläiseltä niin jo on kumma.

Itse syön jonkun verran hiilareita, mutta en mitenkään runsaasti. Syön 2-3 kertaa päivässä, yleensä kaksi, koska aamulla ei yleensä maistu mikään. Jos syön aamulla, niin se on yleensä yksi leipä ja sillä jaksan hyvin klo 13-14. saakka. Muut ateriat syön lautasmallin mukaan, mutta ilman leipää.

Olen edelleen sitä mieltä, että se ahmiminen ja ruoanhimo johtuu siitä, että päässä on vikaa, eikä jostain hiilareista (monipuolisesti hiilareita ei tarkoita samaa kuin paljon hiilareita). Vika on siis ahmijassa, ei siinä mitä ahmii. Sitten jos pitää vielä syyttää muita siitä ettei pysty hillitsemään itseään, niin kannattaisi jo katsoa peiliin.

Liikalihavat tarvitsevat ennen kaikkea mielenterveyshoitoa.

jflskjflk kirjoitti:

"Leivän GI on usein melko korkea, joten leipä nostaa verensokeria voimakkaasti, ja noususta seuraa jyrkkä lasku. Tämän vuoksi kylläisyysvaikutus on lyhytaikainen ja pian pitää saada taas lisää leipää tai jotakin muuta syötävää."

Jos pitää kokoajan saada lisää leipää tai mitä tahansa ruokaa, jos ei tunnu ihan kylläiseltä niin jo on kumma.

Itse syön jonkun verran hiilareita, mutta en mitenkään runsaasti. Syön 2-3 kertaa päivässä, yleensä kaksi, koska aamulla ei yleensä maistu mikään. Jos syön aamulla, niin se on yleensä yksi leipä ja sillä jaksan hyvin klo 13-14. saakka. Muut ateriat syön lautasmallin mukaan, mutta ilman leipää.

Olen edelleen sitä mieltä, että se ahmiminen ja ruoanhimo johtuu siitä, että päässä on vikaa, eikä jostain hiilareista (monipuolisesti hiilareita ei tarkoita samaa kuin paljon hiilareita). Vika on siis ahmijassa, ei siinä mitä ahmii. Sitten jos pitää vielä syyttää muita siitä ettei pysty hillitsemään itseään, niin kannattaisi jo katsoa peiliin.

Liikalihavat tarvitsevat ennen kaikkea mielenterveyshoitoa.

Sokeriherkkyys on yksilöllistä. Osalla väestöllä hiilaripitoinen ruoka pitää nälkää ihan hyvin, osalla taas ei.

Siinä olet ihan oikeassa, että laihtumiseen ja lihomiseen liittyvät myös pään sisällä olevat asiat, mutta en lähtisi syyllistämään että kaikilla lihoneilla olisi päässä vikaa.

on helppo yhtyä!