Onko kellään kokemuksia eroamisesta ja saman tyypin kanssa palaamisesta yhteen? Miten on onnistunut vai onko edessä samat ongelmat kuin aiemminkin. Itse olen eroamassa, mutta eropäätöken jälkeen tuntuu yhteiselämä taas kovin mukavalta ja olen alkanut katumaan päätöstäni ja avokki myös. Mistä tietää, kannattaako enää yrittää vai saattaakko ero loppuun??
erota ja palata yhteen
kokemuksia kellään?
103464
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tietää siitä,ettei se kannata yleensäkään ikinä.
Olen kolmessa edellisessä suhteessa palannut yhteen entisen exäni kanssa. Jos luottamus on toiseen mennyt, se ei tule enää takaisin. Tarkoitan tällä pettämistä. Näin kävi ekan suhteeni kanssa, vaikka luulimme, että kaikki alkaa uudelleen ok. Toisen suhteeni loputtua olimme erossa muutaman kuukauden, muutin yhteisestä asunnosta pois ja jatkossa suhteemme toimi todella hyvin ystävyyden pohjalta, eli ei ollut enää sänkyhommia, en pystynyt. Mutta tämä kolmas sitten onkin kimurantti...Jouduin hommaamaan perheen sisäisen lähestymiskiellon,asuimme avoliitossa 10v ja sitä asiaa en toivo kenellekään, että asia niin vaikeaksi menisi. Ja siitä olen varma, että niin narsistisen luonteen kanssa en varmasti voi koskaan yhteen palata. Samaa kärsimystä en takaisin halua. Eli kannattaa miettiä tarkkaan ja laittaa vaikka paperille plussat ja miinukset, onko erosta hyötyä vai haittaa. Niin minä tein, ja 2 miinusta, 6 plussaa. Kadu en, vaikka virallinen lähestymiskieltopäätös tuli vasta 4.5.
Me olimme erossa kaksi kuukautta ja koska rakkaus ei loppunut, niin pääsimme keskustelemaan asioista. Ehkä kysymys oli meillä pienistä asioista, minä nalkutin kun vaattet jäi siihen paikkaan, johon sattui riisumaan tai lautasta ei viitsinyt siirtää koneeseen ja hän mutisi minun turhista ostoksista. Elämämme meni torailuksi.
Kuukauden setvimme asioita ja todella uskalsimme keskustella, pienistäkin niistä. Nyt meillä on hyvä elämä, kolme vuotta koko hässäkästä ja pieni vauva, joka tuhisee tuolla sängyssä.
Kaikki palaa ennalleen, jos ei uskalla kertoa tai muuttaa jotain. Ei takaisinpalaaminen onnistu ilman pitkiä yhteisiä keskusteluja.
Mun mielestä juttu lähtee siitä, että rakastaa toista ja pystyy sen sanomaan. Me pystytään keskustelemaan asioista kyllä, mutta mun avomies ei tiedä rakastaako se mua. Ei kuulemma tiedä, mitä rakkaus on ja pystyykö ylipäätänäsä rakastamaan ketään. Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä? Asunto on nyt myynnissä ja kai tästä erilleen ollaan muuttamassa. Mutta jotenkin jää asia keseneräiseksi. Toisaalta mies haluaa olla yhdessä, mutta kun mä haluaisin suunnitella elämää eteenpäin (perhettä/ naimisiin) niin tätä ei mies halua. Ehkä kuulemma kahden vuoden päästä, tai jotain. Mä olen 29 nyt, joten onko mulla aikaa jäädä odottelemaan sen päätöstä? Vastaus voi edelleen kahden vuoden pääsätä olla että, en ole valmis.
siirryt nyt eteenpäin ja elät omaa elämääsi. Ei kannata varta vasten jäädä sitä miestä odottelemaan, ennen kuin on päänsä selvitellyt asioiden suhteen. Entä jos tilanne olisi toisinpäin eli sinun pitäisi miettiä asioita uudemman kerran? Anna aikaa, hänelle ja itsellesi.
Kaipa tässä on vaan alettava katsomaan asuntoa itselle ja mentävä eteenpäin. Jos rakkautta on riitävästi, niin palaamme yhteen. On vaan tosi paska olo. Töissäkin vaan kysellään, milloin häät on, milloin lapsi tulossa.. No, en ole niihin puheisiin aiemminkaan ottanut kantaa, niin enpä kai nytkään ole velvollinen asioitani selvittämään niille! Mitä mieltä itse otte, kun työkaverit utelee tuollaisia asioita??
ja paraikaa ollaan yhdessä ja ollaan katteltu omakotitaloa :) Naimisiin mennään, eli ihan kivasti tässä sujuu. Ero tuli aikoinaan, tai breikki, miksi sitä nyt kumpikin kutsuu, mutta huomattiin sitten, mitä oltiin menettämässä / menetetty ja niin se vaan oli että Rakkaus veti takaisin yhteen kuin pikaliima :)
kauan erossa? Oli kummallakin eron aikana muita suhteita?
Itse olen vähän samassa tilanteessa, erottiin neljä kuukautta sitten ja nyt molemmilla mielessä yhteenpaluu. Mietityttää vaan, tuleeko tämä liian pian, pitäisikö vielä miettiä. Ja pelottaa, että jos yhdessäolo ei toimikkaan niin mitä sitten? Sitten ollaan taas samassa tilanteessa kuin neljä kuukautta sitten.
erossa semmoset 2 kk, noin, sitä ennen yhdessä 3 vuotta ja pikkasen päälle. Mutta tunne toista kohtaan (molemmin puolin) oli liian vahva että ois voinu antaa sitten enää periksi ja niinpä asiat menivät näin :) Se oli mies joka halusi "miettiä" asioita, ja mietittyään palasimme yhteen.
Kummallakaan ei ollut tauon aikana ketään muuta; (pieni kylä niin sen tietäis jos ois ollu). Enempi meni rilluttelun puolelle se meän tauko.
Tsemppiä! Tee niinkuin sydän sanoo.
Eli vuosi oltiin erossa, ja palattiin yhteen nyt menee hienosti taas vuoden yhdessäolon jälkeen hienosti. Häitäkin suunnitellaan.