Enpä tiedä mitä tekisin. Olemme olleen yhdessä kohta jo vuoden päivät. Alku oli hankalaa. Tyttöystäväni tapaili miehiä, joita kutsui "kavereiksi". Nyt oli pitkä aika, ettei hän tavannut muita miehiä, paitsi että nyt asia tuli taas ajankohtaiseksi. Hän syyllistää minua siitä, etten luota häneen, jos sanon, että en haluaisi, että hän ei tapaa. Ja sitten hän perustelee myös sillä, että kyseinen mies on myös varattu.
Hän on puhunut useasti, että kyseinen mieshenkilö on pettänyt nykyistä tyttöystäväänsä. Nyt kun otin sen asian esille, hän vain sanoi, ettei koskaan pettäisi minua. Jotenkin jo alkaa olemaan sellaiset fiilikset, että en halua läpikäydä suhteemme alussa ollutta "helvettiä" uudestaan läpi. Vaikka luotankin tyttöystävääni, en siltikään voi katsoa moisia tapaamisia yhtään hyvällä. Rakastan häntä, mutta kannattaiskohan minun viheltää peli kokonaan poikki nyt, ihan omankin mielenrauhani takia?
En haluaisi olla esteenä ja ihmiset tekevät itse omat päätöksensä, mutta tämä alkaa pikkuhiljaa olemaan minulle liikaa.. Kannattaisiko suhde lopettaa jo nyt?
Hän on puhunut useasti, että kyseinen mieshenkilö on pettänyt nykyistä tyttöystäväänsä. Nyt kun otin sen asian esille, hän vain sanoi, ettei koskaan pettäisi minua. Jotenkin jo alkaa olemaan sellaiset fiilikset, että en halua läpikäydä suhteemme alussa ollutta "helvettiä" uudestaan läpi. Vaikka luotankin tyttöystävääni, en siltikään voi katsoa moisia tapaamisia yhtään hyvällä. Rakastan häntä, mutta kannattaiskohan minun viheltää peli kokonaan poikki nyt, ihan omankin mielenrauhani takia?
En haluaisi olla esteenä ja ihmiset tekevät itse omat päätöksensä, mutta tämä alkaa pikkuhiljaa olemaan minulle liikaa.. Kannattaisiko suhde lopettaa jo nyt?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nii-in.
Täälläkin on monesti väitelty, että voivatko miehet ja naiset olla keskenään vain kavereita.
Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että eivät voi. Riittävän monta tapausta olen nähnyt, jossa "kaverit" ovat aina jossain vaiheessa taipalettaan eksyneet "vahingossa" sänkyyn. Sanoisin, että ei sinne sänkyyn eksytä, jollei toista kohtaan tunneta jonkinlaista vetoa.
Poikkeuksena tilanteet, joissa toinen kavereista on heteroseksuaali ja toinen homoseksuaali tai sitten se, että jompi kumpi "kamuista" on silmiinpistävän ruma. Mutta jostain kumman syystä tällaisia kavereita ei olekaan tarve nähdä ilman oman puolison läsnäoloa...
ei kaikki ole aina noin mustavalkoista..itselläni on paljon miespuolisia kavereita, jopa enemmän kun naisia..enkä todellakaan koe heitä kohtaan minkäänlaista vetovoimaa..ja he ovat jopa sinkkuja..
sun täytyy yrittää vaan luottaa häneen js hän on sanonut sulle ettei petä.jos kerran rakastat niin miks suhteen lopettaisit tuon takia?mut et voi häntä estää tapaamasta miespuoleisia jos ne ovat hänen ystäviä!sä saat mielenrauhan kun vain luotat häneen ei sen enempää.älä päätä lopettaa suhdetta niin mä näkisin parhaaks!
Jos siltikin käy niin, että hän pettää minua ja mikä pahinta, rakastuu tuohon mieheen? on niin voimaton olo..
Tuttu sapluuna. Kannattaa lähtee nosteleen kun vielä voi. Pesää on jo jaettu oikealle ja vasemmalle.
vaikka on sanonut ettei petä niin hän ei ajattele sua etkä sä oo sitte sen arvoinen mut nyt luota hänen sanaansa ja katso mitä tuleman pitää.kuka tahansa voi sanoa sulle ettei petä mut niin kuitenki tekee.jos et luota häneen et pysty luottamaan keneenkään.ei hän välttämättä rakastu siihen jos hän sua rakastaa.
tapaamaan kavereitansa ja lähde itse vaikkapa parille oluelle omien kavereidesi kanssa. Jos hän pettää, niin sitten pettää. Kyllä niiden tapaamisien tarkoitus tulee hyvinkin nopeasti ilmi. Hyvänä merkkinä on tuleva äksyily ja kiinnostuksen lopahtaminen sinua kohtaan, jos pettämislinja on valittu. Mutta juuri nyt sinun on viisainta vain tyhjentää pettämisajatukset ja antaa naisesi elää myös omaa elämäänsä.
Kerro ihmeessä ettet hyväksy hänen tapaamisiaan ja miksi sinun pitäisi? Jos se on hänelle tosiaan niin tärkeää niin sitten ette ehkä sovi toisillenne. Seurusteluun kuuluu avoimuus ja luottamus mutta myös toisen kunnioittaminen. Et tule paremmaksi ihmiseksi vaan katkeroidut jos et tee asiaa selväksi. En tiedä vaikeuksista mitä noihin tapaamisiin on tullut mutta asia selvästi vaivaa sinua. Puhukaa...
Hei Mr.Hanhi,
Tuo tytto ei ole viela laheskaan valmis situotumaan vakavasti yhden miehen seuraan. Siina ei ole mitaan pahaa.
Ole varma etta et vie ystavyyttanne intiimille tasolle ja odota etta sina riitat hanelle. Se ei tule tapahtumaan, han haluaa pitaa mieskaartia ymparillaan.
Jos sina olet valmis tyttoystavaan jolle sina olet tarpeeksi ja haluat avioliittoon sellaisen tyton kanssa, seurustelet aivan vaaran ihmisen kanssa.
Mutta sehan onkin seurusteluajan tarkoitus: siina tutustutaan toisen elaman arvoihin ja elintapoihin. Ellei ne miellyta, se on taydellisen OK. Hanelle on joskus jossain oikea sieluystava odomassa aivan kuin sinullakin.
Laske hanet menemaan ja elamaan omallla tavallaan ja hae tytto joka vastaa sinun ideologiaa.
Kyllä se vaan niin on että kun sitä ihailua ja pientä flirttiä haluaa, niin on helppoa piiloutua sen "me ollaan vaan kavereita, älä oo niin mustis, mulla on oikeus mun ystäviin.." been there, done that. mutta nyt kun on ihana ihana mies, ei muut miehet kiinnosta.
toki mulla vieläkin on parhaimpina kavereina miehiä, rakkaimmat ystäväni ovat miehiä, mutta ne tosiaan on vain kavereita ja oon tosi onnellinen jos he ystävystyvät poikaystäväni kanssa ja haluun ottaa myös poikaystäväni kavereiden mukaan... toki sitä tulee vielä nähtyä kavereita yksinkin esim koulun jälkeen lähdetään kahville tai yhdelle tai tehdään muita projekteja yhdessä, mut ovi tosiaan on auki poikaystävälle tulla mukaan!
Jos se on aito ystävä, niin voit siis tavata hänet itsekin. Itse tein näin oman tyttöystäväni kanssa yhden kaverin osalta, joka oli tai on vieläkin ihastunut tyttöystävääni/avokkiini. Möröt lähti, tein itseni hänelle todelliseksi menemällä mukaan oluelle ja juttelemalla tämän kaverin kanssa ja kaveri oli ihan mukava, vaikkakin hieman yksinkertaisen oloinen. Ja nyt tilanne on aivan selvä hänelekin. Sinuelle: koska jos hän on kaveri, niin toki sinä voit hänet tavata. Jos taas piilotellaan tätä ystävää, voit epäillä, että jotain on tai on ollut.
Varsinaisesti en osaa neuvoa mitä sinun tulisi tehdä, mutta puran tässä omia ajatuksiani aiheesta mitä olen miespuolisesta kaveripiiristäni ja muutenkin maailmasta havainnoinnut.
Ensinnmäkin jos otetaan mikä tahansa parisuhde ja aikaväliksi vaikka 5v ja ikähaarukka vaikka 20-35, niin sanoisin tod. näk. siihen että jompi kumpi osapuoli pettää (ihan kunnon seksiä, ei jotain kännipusua) on noin 80%. Kuulostaa ehkä korkealta ja moni varmasti valmiina huutamaan että ei varmasti ole. Niin minäkin sanoisin jos asiaa nopeasti ajattelisin tai tähän vastaisin vaikka muutama vuosi takaperin.
Sinisilmäisetkin varmaan sanoisivat että vastaavilla luvuilla prosentti olisi jossain 40% ja ei ehkä heidän kaveripiirissä tms. mutta totuus on usein yllättävän karua.
Se kuinka moni pettämisestä jää kiinni tai saa kuulla asiasta suhteen aikana tuo tietenkin prosenttia alaspäin varmaan lähemmäs 50:tä. Mutta totuus on että en oikein löydä omastakaan lähipiiristäni täysin "puhtaita" parisuhteita. Viime viikonloppuna esim putosi erään kaverin osalta pommi. Hän erosi muutama vuosi takaperin ja luulin että se tapahtui ihan käytännön syistä, "kasvettu erilleen" ja sitä normaalia paskaa, mutta totuus leiritulen ääressä muutaman oluen jälkeen oli pettäminen ja vielä toisen ystävän kanssa.
Tämän jälkeen aloin kelaamaan (ja tämän ketjun luettuani) että kuinka monen tuntemani henkilön suhde on täysin puhtailla papereilla... ja ovatko ne jotka ovat, vain niitä joista ei vielä tiedä.... Tietenkin eihän kaikkea ole ollut itse todistamassa, mutta harvoin "savua ilman tulta".
Ok takaisin asiaan. Eli mitä kannattaisi katsoa kun miettii "pettääkö se".
1. Miten toinen tunnistaa riskit ja mitä VALINTOJA ja TEKOJA sen mukaan tehdään. Jos nuo mieskaverit ovat ulkmuodoltaan ja satukseltaan "potentiaalista poikaystävämateriaalia" tai "Panisin jos olisin sinkku" kategoriassa JA ainoa miten toinen suhtautuu aisaan on:
"syyllistää minua siitä, etten luota häneen"
"perustelee myös sillä, että kyseinen mies on myös varattu"
Nämä ei todellakaan riitä. Sinun luottamus ei auta häntä sitten kun jossain höyryisessä illanistujaisissa alkaa lipsua. Se että toinen on varattu edesauttaa enemmänkin sitä että asia on enemmän hys hys jos se tapahtuu.
2. Alkoholi. 75% pettämistapuksista joista itse tiedän / olen kuullut, on tapahtunut maistissa. Eli vaikka ihminen olisikin muuten luotettava, niin kannattaa ravistella se sinisyys silmistä pois viimeistään siinä vaiheessa kun ympärillä on alkoholia ja ei valvovia silmiä. Niin ja ratkaiseva tekijä tässäkin on se aika. Helposti menee vaikka kymmenen kertaa änkyräkännissä pelkissä alusvaattteissa tanssien.. ja ei petetä, mutta tarpeeksi monta kertaa kun toistetaan, niin jossain vaiheessa lipsahtaa.
3. Aika. Kuten jo aiemmin tuossa viittailin ei kannata ajatella asiaa mitenkäänn kertaluontoisesti. Ihmismieli miettii usein todennäköisyyksiä kertaluontoisesti... Ajattele vaikka korttipakkaa. Ota 3 korttia, mikä on todennäköisyys että tulee kolme ässää - helvetin pieni. Toista muutama kerta viikossa ja kerro viiden vuoden päästä miten kävi... Sama juttu edelliseen kohtaan viitaten. Kännisäsä voi ajaa helpostikin ja esim. pummilla matkustaa. Mutta jossain vaiheessa sattuu ja taphtuu. Tuuri tai taidot loppuu ja sitten mietitään tapahtuiko se vaan tuurilla vai omista valinnoista ja siitä ettei minimoinut riskejä terveellä järjellä.
Niin ja joillain on myös hämärtyvä käsite itse pettämisestä. Monihan ei laske suutelua ja joillain raja menee vieläkin kauempaa.
Öh, pitäsiköhän tätä nyt vielä jotenkin summata.... Jos siis tyttösi ei näe/tunnusta riskejä toimissaan.. ja ei näe "kavereitaan" myös potentiaalisina riskeinä, niin aikapommin päällä taidat istua. Mikä sitten on oikea toimintatapa sinun osaltasi...? Siihen en valitettavasti osaa vastata. Suurin osa teoista ja valinnoista lankeaa kuitenkin sille toiselle osapuolelle.
Voivoi, minä olen vahvasti sitä mieltä, että kyllä nainen ja mies voi olla vain kavereita. Oma paras ystäväni on miespuoleinen, eikä meidän välillä ole koskaan ollut mitään sen enempää. Toisillemme ollaan itketty sydänsurut ja muutkin huolet, eikä koskaan mitään ole tapahtunut. Ystäviä ollaan oltu niin sinkkuina kuin omilla tahoillamme seurustelevinakin. En suhtaudu häneen mitenkään eri tavalla kuin naispuolisiin kavereihini, keskustelut on ulottuneet helvetillisiin kuukautisiini asti.
En sano, että kaikki naiset ja miehet kykenevät tällaisiin vilpittömiin ystävyyssuhteisiin keskenään, mutta sen tiedän, että oman kumppanin mustasukkaisuus jostain oman ystävyyteni kaltaisesta asiasta on todella kuluttavaa. Oma poikaystäväni (tai ehkä tällä hetkellä ex-poikaystäväni, en tiedä) on todella saanut aikaan pahoja arpia, kun on mennyt niinkin pitkälle että yritti kieltää minua enää tapaamasta ystävääni.
Kehotan sinua miettimään onko mustasukkaisuuteesi oikea syy.